Vuorotyö – mikä on terveellistä? Professori Mikko Härmä Inhimillinen työ - osaamiskeskus Työterveyslaitos

Vuorotyön terveyshaitat (verrattuna päivätyöhön) Riski Näyttö unettomuus ja univaje 1-2 korkea sepelvaltimotauti 1.3 –1.6 korkea rintasyöpä 1.3 -1.6 korkea vatsakatarri 1-2 kohtalainen metabolinen syndrooma 1.6 -1.7 kohtalainen lihavuus 1-2 kohtalainen kuolemaan johtavat työtapaturmat 1.6 kohtalainen lievät työtapaturmat 1.2 kohtalainen raskauden keskeytyminen <2 kohtalainen tyypin II diabetes ? kohtalainen aivoveritulppa ? matala mielenterveyden häiriöt, reuma ? matala Mikko Härmä /

Vuorotyön vaikutukset uni-valvetilaan Yövuoro - päivällä nukuttaessa vaikeudet ylläpitää unen jatkuvuutta - unen pituuden lyheneminen keskimäärin 2 tunnilla - väsymys Aamuvuoro - vaikeudet nukahtaa riittävän aikaisin - vaikeudet herätä - unen pituuden lyheneminen keskimäärin 2 tunnilla - väsymys Mikko Härmä /

Unen säätely Mikko Härmä

Uneliaisuuden vuorokausivaihtelu Mikko Härmä

Yhden yön valvominen vastaa promillen humalaa Mikko Härmä

Unen pituus riippuu nukkumaanmenoajasta Työterveyslaitos/mh

Vuorokausirytmin jakso on keskimäärin 24,2 tuntia Mikko Härmä /

Yötyöhön sopeutuminen Kirjelajittelijat, n=20 Härmä ym. 1994 Mikko Härmä /

Peräkkäisiin yövuoroihin sopeutuminen hidastuu ikääntyessä nuoret ikäänt. ikääntyneet ikäänt. nuoret ikääntyneet Härmä ym. 1994 Mikko Härmä /

Vaiheviive lisää väsymystä aamuvuoroissa Mikko Härmä /

Fysiologinen vuorotyöhön sopeutuminen elimistön vuorokausirytmi on eristysolosuhteissa keskimäärin 24,5 tuntia: viivästäminen on helpompaan kuin aikaistaminen yövuoroihin sopeutuminen tapahtuu vaiheviiveen avulla yksilölliset erot suuria: noin kolmasosa viivästää rytmiä merkittävästi, muilla ei merkittäviä muutoksia tahdistumisessa aamuvalo estää käytännössä yötyöhön sopeutumisen => tulee pyrkiä vuorojärjestelmiin, joissa vaiheviivettä muodostuu mahdollisimman vähän = nopeasti eteenpäin kiertävät vuorojärjestelmät Mikko Härmä /

Miten palautumista vuorotyössä voidaan edistää? 1. peräkkäisiä yövuoroja kolmivuorotyössä mahdollisimman vähän (1-2 kpl) 2. työvuorojen välit tulisivat olla riittävän pitkiä (väh. 10-12 tuntia) (1 + 2 = ns. nopeasti eteenpäin kiertävä vuorojärjestelmä) 3. työvuorot eivät saisi olla liian pitkiä (ei yleensä yli 10 tuntia) 4. vuorolistan tulee olla mahdollisimman säännöllinen 5. vapaajaksojen tulisi olla mahdollisimman yhtenäisiä Työterveyslaitos/mh

AIY - - AIY - - III - - AAA - - YYY - - Nopeasti eteenpäin kiertävä vuorojärjestelmä vähentää uneliaisuutta erityisesti ikääntyvillä työntekijöillä Noe Usein tai jatkuvasti Harvoin tai ei koskaan AIY - - AIY - - III - - AAA - - YYY - - Härmä ym. 2006 Työterveyslaitos/mh

Univajeen välttäminen vuorosuunnittelussa Säännöllinen, katkeamaton kolmivuorojärjestelmä aikaisia aamuvuoroja ja yövuoroja vain 1-2 peräkkäin kahden peräkkäisen vuoron välissä vähintään 12 tuntia vapaata vuorojen kiertosuunta myötäpäivään Epäsäännöllinen vuorojärjestelmä (jaksotyö) - aikaisia aamuvuoroja ja yövuoroja vain 1-2 peräkkäin - kahden peräkkäisen vuoron välissä vähintään 12 tuntia vapaata (esim. ilta-aamu –yhdistelmiä tulisi välttää) Säännöllinen 12-tunnin kaksivuorojärjestelmä vaihtoehto toimimattomalle 8-tunnin kolmivuorojärjestelmälle käyttöä harkittava tapauskohtaisesti Säännöllinen yötyö - vaihtoehto silloin, kun tekijät ovat vapaaehtoisia ja soveltuvia Pitkät työajat - ≥ 16 t/päivä ja ≥ 55 tuntia/viikko aiheuttavat selvästi univajeen kasautumista ja väsymystä Työterveyslaitos/mh

Säännöllisyys: työvuoroluettelo ennen... ... ja jälkeen ergonomisen vuorosuunnittelun Työvuorosuunnittelun toteutumiseen vaikuttivat monet osastojen sisäiset ja ulkoiset tekijät, kuten työntekijöiden lukumäärä, puuttuvien työntekijöiden lukumäärä, pitkät sairaslomat, vuodenaika jne. Tässä on esimerkki yhden osaston työvuoroluettelosta ennen interventiota ja sen jälkeen. Havainnollista on punaisella merkittyjen ilta–aamusiirtymien huomattava väheneminen intervention myötä. Ns. ykkösvapaat on merkitty oranssilla. Ergonomiset muutokset työvuorosuunnittelussa vaativat onnistuakseen hoitotyön johtajilta vahvaa sitoutumista. Ymmärrys työvuorojen terveysvaikutuksista ja vahva sitoutuminen työvuorojärjestelyjen muuttamiseen syntyy prosessin kautta. Onnistuakseen osastonhoitajat taas tarvitsevat prosessissa sekä tukea että määrätietoista ohjausta. Ergonomista työvuorosuunnittelua ei voi suoraan siirtää teoriasta käytäntöön, sillä onnistuakseen se vaatii yksilöllistä osastokohtaista soveltamista. Jokainen vuodeosasto kehittää samalla myös muita toimintoja, henkilöstö voi vaihtua ja näin kokonaisuus muuttua. D=aamuvuoro, A=iltavuoro, N=yövuoro, tyhjäruutu=vapaapäivä ilta-aamu-siirtymät punaisella, ykkösvapaat oranssilla Työterveyslaitos/mh

Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin liittyvät sairaspoissaoloihin kunta-alalla (Työterveyslaitos 2004) Mahdollisuudet vaikuttaa omiin työaikoihin olivat yhteydessä koettuun terveyteen ja sairauspoissaoloihin (Ala-Mursula, Vahtera ym. 2002, 2004) Hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihin liittyivät naisilla noin 50% vähäisempiin sairauspoissaoloihin neljän vuoden seurannassa verrattuna naisiin, joiden vaikutusmahdollisuudet työaikoihin olivat tutkimuksen alussa vähäiset Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin vähentävät riskiä joutua työkyvyttömyyseläkkeelle ja edistävät sairaslomalta työhön paluuta (Vahtera ym. 2010) Mikko Härmä /

Työaika-autonomia –hankkeen vaikutukset hyvinvointiin Hoitotyö, n=255 Työaika-autonomia = työntekijän ja työyhteisön itsemääräämisoikeus työvuorosuunnittelussa Nykyinen vuorojärjestelmä vaikuttaa myönteisesti (vastaajien osuus 2003 ja 2005): % Mikko Härmä /

Vuorotyö – mikä on terveellistä? Mitä itse voi tehdä? Mikko Härmä

Unihygienian merkitys korostuu vuorotyössä elämäntapa kofeiinin, nikotiinin, alkoholin, raskaan ruuan, runsaan juomisen, raskaan liikunnan ja virkistävän/stressaavan tekemisen välttäminen ennen nukkumaanmenoa stressin purkuhetki ennen nukkumaanmenoa nukkumisympäristö meluttomuus, pimeys, viileys, vuode - unihygieniassa eli unenhuollossa on tärkeää vältää virkistäviä aineita ja tekemistä lähellä nukkumaanmenoa, purkaa mieltä askarruttavat asiat sekä luoda hyvät nukkumisolosuhteet Työterveyslaitos/mh

Jaksaminen vuorotyössä: uni-valverytmi nokoset mahd. lähellä ennen 1. yövuoroa (mikäli pystyy nukahtamaan) yövuorojen välissä päiväunen pidentäminen päiväunen viivästäminen tai nukkuminen kahdessa jaksossa (hidas vuorokierto) viimeisen yövuoron jälkeen rajoitettu päiväuni (n. 3 h) suunnitellut nokoset yövuorossa 30 min nokostauko vaikuttaa aikainen aamutyö heräämisajan varhaistaminen viim. vuorokautta ennen aamuvuoroa jatkuva aamutyö: hyvin säännöllinen unirytmi + kirkas aamuvalo nokoset aamuvuoron jälkeen Mikko Härmä

Nokoset yötyössä Mikko Härmä

Vireyden ylläpito univajeessa / yöllä - nokoset, kofeiini, työn virikkeisyys % havaintolipsahduksia ei nokosia 30 tai 50 min nokoset klo 01 tai 04 - tässä esimerkki siitä, miten 1. yövuron aikaiset nokoset parantavat valppautta vuoron lopussa Yövuoron alussa tai lopussa otetun 30 tai 50 min nokostauon vaikutus valppauteen yövuoron lopussa. Sallinen et al., Journal of Sleep Research, 1998, 7, 240-247 Mikko Härmä

Nokostauko on suositeltava tapa vähentää univajetta ja väsymystä yövuorossa Teollisuuden Voima Oyj:n Olkiluodon voimalaitoksessa on otettu käyttöön valvomolepo. % % Kuva 3. Valvomolevon (30 min) koetut vaikutukset vireyteen, toimintakykyyn, ajamiseen ja päivällä nukkumiseen yövuorojen yhteydessä. N=34. Mikko Härmä

Työterveyslaitoksen työaikoihin liittyvää yleistajuista kirjallisuutta www.ttl.fi Työterveyslaitos/mh