Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Hyvinvointi vuorotyössä Eija Mämmelä, OAMK. Eija Mämmelä / OAMK2 Vuorotyön vaikutukset hyvinvointiin Vuorokausirytmit ja niiden fysiologia Vuorokausirytmit.

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Hyvinvointi vuorotyössä Eija Mämmelä, OAMK. Eija Mämmelä / OAMK2 Vuorotyön vaikutukset hyvinvointiin Vuorokausirytmit ja niiden fysiologia Vuorokausirytmit."— Esityksen transkriptio:

1 Hyvinvointi vuorotyössä Eija Mämmelä, OAMK

2 Eija Mämmelä / OAMK2 Vuorotyön vaikutukset hyvinvointiin Vuorokausirytmit ja niiden fysiologia Vuorokausirytmit ja niiden fysiologia Suoriutuminen työssä Suoriutuminen työssä Yövuorossa 20% suurempi onnettomuusriski kuin aamuvuorossa Yövuorossa 20% suurempi onnettomuusriski kuin aamuvuorossa Jos itse määrää työtahdin, jopa 80% suurempi Jos itse määrää työtahdin, jopa 80% suurempi Riskinottokynnys madaltuu väsyneenä Riskinottokynnys madaltuu väsyneenä Vireystila ja onnettomuudet Vireystila ja onnettomuudet Nukkuminen Nukkuminen Uniapneapotilailla 2-7 –kertainen onnettomuusriski Uniapneapotilailla 2-7 –kertainen onnettomuusriski Terveys ja sairaudet Terveys ja sairaudet

3 Eija Mämmelä / OAMK3 Yö- ja vuorotyö vaikuttaa terveyteen (Härmä & Sallinen: Hyvä uni – hyvä työ) Lisää riskiä tai oireita: Lisää riskiä tai oireita: Metabolinen oireyhtymä Metabolinen oireyhtymä Diabetes Diabetes Sydän- ja verenkiertoelimistön taudit Sydän- ja verenkiertoelimistön taudit riskiä vähentää vuorojen nopea kierto myötäpäivään riskiä vähentää vuorojen nopea kierto myötäpäivään Rintasyöpä ja suoliston syövät Rintasyöpä ja suoliston syövät valoisuus yöllä estää estrogeenituotantoa (sokeilla naisilla ei ole rintasyöpää) valoisuus yöllä estää estrogeenituotantoa (sokeilla naisilla ei ole rintasyöpää) Pohjukaissuolen haavauma Pohjukaissuolen haavauma Psyykkiseen ylikuormittumiseen ja tylsistymiseen Psyykkiseen ylikuormittumiseen ja tylsistymiseen Heikentää Heikentää Lisääntymisterveyttä Lisääntymisterveyttä Infektioiden vastustuskykyä Infektioiden vastustuskykyä Oppimiskykyä Oppimiskykyä

4 Eija Mämmelä / OAMK4 Yö- ja vuorotyön vaikutus toimintakykyyn (Härmä & Sallinen: Hyvä uni – hyvä työ) Univajeinen tukeutuu rutiineihin Univajeinen tukeutuu rutiineihin Väsymys lisää virheitä ja hidastaa ajattelua Väsymys lisää virheitä ja hidastaa ajattelua suorituskyky heikkenee suorituskyky heikkenee ajattelua, etenkin uuden tuottamista, vaativissa tehtävissä ajattelua, etenkin uuden tuottamista, vaativissa tehtävissä silmän ja käden yhteistyötä vaativissa tarkoissa ja yksipuolisissa suorituksissa silmän ja käden yhteistyötä vaativissa tarkoissa ja yksipuolisissa suorituksissa Lisääntynyt riski Lisääntynyt riski työtapaturmiin ja onnettomuuksiin työtapaturmiin ja onnettomuuksiin työmatkatapaturmiin työmatkatapaturmiin

5 Eija Mämmelä / OAMK5 Työtapaturmien ja onnettomuuksien yhteys työvuoroihin Suurin osa onnettomuuksista ja työtapaturmista johtuu inhimillisistä erehdyksistä Suurin osa onnettomuuksista ja työtapaturmista johtuu inhimillisistä erehdyksistä Inhimilliseen virheeseen vaikuttavia tekijöitä Inhimilliseen virheeseen vaikuttavia tekijöitä vireys, työssä väsyminen, havainto- ja reagointikyky vireys, työssä väsyminen, havainto- ja reagointikyky Väsymys on voimakkainta yövuorojen aikana Väsymys on voimakkainta yövuorojen aikana Yövuoroissa työtapaturmariski 1,2-kertainen ja vakavien työtapaturmien riski 1,8- kertainen aamuvuoroon verrattuna Yövuoroissa työtapaturmariski 1,2-kertainen ja vakavien työtapaturmien riski 1,8- kertainen aamuvuoroon verrattuna liikenteessä onnettomuuksia eniten yöllä liikenteessä onnettomuuksia eniten yöllä huomioitu liikennetiheys huomioitu liikennetiheys karsittu pois alkoholin aiheuttamat onnettomuudet karsittu pois alkoholin aiheuttamat onnettomuudet

6 Eija Mämmelä / OAMK6 Ylipitkät yövuorot lisäävät tapaturmariskiä Yövuoron pidentäminen yli 8 tunnin lisää väsymystä Yövuoron pidentäminen yli 8 tunnin lisää väsymystä Tapaturmariski lisääntyy suhteessa työvuoron pituuteen Tapaturmariski lisääntyy suhteessa työvuoron pituuteen Onnettomuusriski Onnettomuusriski 1½ -kertainen 11. työtunnin lopussa 1½ -kertainen 11. työtunnin lopussa yli kaksinkertainen 13 tunnin jälkeen yli kaksinkertainen 13 tunnin jälkeen kolminkertainen 16 tunnin jälkeen kolminkertainen 16 tunnin jälkeen

7 Eija Mämmelä / OAMK7 Yötyön haittojen vähentäminen (Härmä & Sallinen: Hyvä uni – hyvä työ) Nokoset (10-20’’) Nokoset (10-20’’) ennen yövuoroa ja yövuorossa ennen yövuoroa ja yövuorossa Kuppi kahvia ensin Kuppi kahvia ensin Herää virkeänä Herää virkeänä Kofeiinin piristävä vaikutus 5-8 tuntia Kofeiinin piristävä vaikutus 5-8 tuntia Yksipuolisen työn tauottaminen Yksipuolisen työn tauottaminen Työteho kasvaa tauon jälkeen Työteho kasvaa tauon jälkeen Elimistön tahdistaminen Elimistön tahdistaminen Valohoito Valohoito Nukkumisaikataulu Nukkumisaikataulu Nukahtamista helpottaa kevyt liikunta ja aivojen lämpeneminen Nukahtamista helpottaa kevyt liikunta ja aivojen lämpeneminen Yövuoronkin jälkeen Yövuoronkin jälkeen Sauna ja hiustenkuivaaja Sauna ja hiustenkuivaaja

8 Eija Mämmelä / OAMK8 Yötyön haittojen vähentäminen 2/2 (Härmä & Sallinen: Hyvä uni – hyvä työ) Unilääkkeet? Unilääkkeet? nukahtamiseen ja unen laatuun vaikuttavia nukahtamiseen ja unen laatuun vaikuttavia harkiten, lähinnä tilapäiseen käyttöön harkiten, lähinnä tilapäiseen käyttöön Nikotiini? Nikotiini? voi päivällä piristää, mutta häiritä unta, lisää uniapneariskiä voi päivällä piristää, mutta häiritä unta, lisää uniapneariskiä Alkoholi? Alkoholi? 1-2 annosta voi rentouttaa ja helpottaa nukahtamista 1-2 annosta voi rentouttaa ja helpottaa nukahtamista väsyneenä ”kumuloituu” : vuorokauden valvominen = promillen humala väsyneenä ”kumuloituu” : vuorokauden valvominen = promillen humala veltostuttaa ylähengitystiet > ilmanvastus lisääntyy > kuorsaaminen > unen laatu kärsii veltostuttaa ylähengitystiet > ilmanvastus lisääntyy > kuorsaaminen > unen laatu kärsii Pitkäaikaiskäyttö: voimakkaat unihäiriöt ja painajaisunet Pitkäaikaiskäyttö: voimakkaat unihäiriöt ja painajaisunet

9 Eija Mämmelä / OAMK9 Oppiminen ja uni (Härmä & Sallinen: Hyvä uni – hyvä työ) Muistijäljet Muistijäljet syntyvät valveilla ollessa syntyvät valveilla ollessa aktivoituvat unen aikana aktivoituvat unen aikana laukaisee neurokemiallisen lujittumisen laukaisee neurokemiallisen lujittumisen Uni aktivoi / korjaa myös rapistuneita muistijälkiä Uni aktivoi / korjaa myös rapistuneita muistijälkiä ennen tentti riittävä uni lukemista tärkeämpi ennen tentti riittävä uni lukemista tärkeämpi alkuyön syvä uni alkuyön syvä uni edistää tietojen oppimista edistää tietojen oppimista loppuyön REM-uni loppuyön REM-uni edistää taitojen oppimista edistää taitojen oppimista

10 Eija Mämmelä / OAMK10 Univaje ja psyykkinen stressi (Härmä ja Sallinen 2000) Unettomuus on stressin oire Unettomuus on stressin oire Unenpuute ja unettomuus lisäävät stressihormonien eritystä Unenpuute ja unettomuus lisäävät stressihormonien eritystä Stressiä aiheuttavat Stressiä aiheuttavat univajeen kuvitellut ja todelliset epäedulliset terveysvaikutukset univajeen kuvitellut ja todelliset epäedulliset terveysvaikutukset Unettomuus Unettomuus Stressialkuisia unettomuusjaksoja 1/3 aikuisista Stressialkuisia unettomuusjaksoja 1/3 aikuisista Psykofysiologinen unettomuus jatkuu stressin poistuttuakin Psykofysiologinen unettomuus jatkuu stressin poistuttuakin Kehittynyt unta ehkäiseviä mielleyhtymiä Kehittynyt unta ehkäiseviä mielleyhtymiä Unettomuudesta on tullut stressitekijä! Unettomuudesta on tullut stressitekijä!

11 Eija Mämmelä / OAMK11 Hyvin vai hyvin huonosti nukkuva? (Hyyppä ym. 1991) Hyvin nukkuva Omanarvontuntoinen Omanarvontuntoinen tasapainossa omien päämäärien kanssa tasapainossa omien päämäärien kanssa suojaa stressitekijöiltä suojaa stressitekijöiltä Kokemus unesta on yhteydessä kokemukseen stressistä Kokemus unesta on yhteydessä kokemukseen stressistä Huonosti nukkuva Enemmän stressille altistavia piirteitä Enemmän stressille altistavia piirteitä Aggressiivisuus Neuroottisuus Syyllisyyden tuntemukset Piilottaa kielteiset tuntemukset Piilottaa kielteiset tuntemukset Pitkittää konflikteja Altistaa stressille

12 Eija Mämmelä / OAMK12 Väsyneet työssä vai työssä väsyneet? (Kalimoa ja Toppista 1997 mukaillen) Univajeen, unettomuuden ja päiväaikaisen väsymisen kokeminen työelämässä Univajeen, unettomuuden ja päiväaikaisen väsymisen kokeminen työelämässä suoraan yhteydessä työn psykologisiin vaatimuksiin ja vapauteen päättää työstään suoraan yhteydessä työn psykologisiin vaatimuksiin ja vapauteen päättää työstään Eniten niillä, joilla on työssään Eniten niillä, joilla on työssään Paljon kiirettä ja suuri työmäärä Paljon kiirettä ja suuri työmäärä Vähän mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä Vähän mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä Vakavasta työuupumuksesta kärsivillä unettomuutta useita kertoja kuukaudessa Vakavasta työuupumuksesta kärsivillä unettomuutta useita kertoja kuukaudessa

13 Eija Mämmelä / OAMK13 Univajeen ehkäisy (Härmä 2000) Elintapojen muutos Elintapojen muutos Unen arvostus Unen arvostus Ravinnon ja liikunnan ohella hyvinvoinnin peruspilari Ravinnon ja liikunnan ohella hyvinvoinnin peruspilari Unihäiriöiden kliininen hoito Unihäiriöiden kliininen hoito Työympäristön ja työkulttuurin kehittäminen Työympäristön ja työkulttuurin kehittäminen Työn uudet muodot Työn uudet muodot Uudet työaikamuodot Uudet työaikamuodot Työn rytmitys Työn rytmitys

14 Eija Mämmelä / OAMK14 Työajan sovittamismalleja Työn tiivistäminen Työn tiivistäminen Osa-aikaistaminen Osa-aikaistaminen Vuorottelu- ja sapattivapaat Vuorottelu- ja sapattivapaat 6+6 tuntia 6+6 tuntia Keskitetyt vuorot Keskitetyt vuorot Yleinen joustavuus Yleinen joustavuus Ylityöt Ylityöt

15 Eija Mämmelä / OAMK15 Jatkuva ylityön tekeminen altistaa psyykkisen ja fyysisen terveydentilan heikkenemiselle altistaa psyykkisen ja fyysisen terveydentilan heikkenemiselle lisää unihäiriöiden riskiä lisää unihäiriöiden riskiä yhteydessä yhteydessä huonoksi koettuun terveydentilaan huonoksi koettuun terveydentilaan stressiin stressiin heikentyneeseen toimintakykyyn työssä heikentyneeseen toimintakykyyn työssä epäedullisiin elintapoihin epäedullisiin elintapoihin sepelvaltimotautiin sepelvaltimotautiin

16 Eija Mämmelä / OAMK16 Työvuoron pituus? uusi työaikalaki: keskimäärin 8 h / vrk uusi työaikalaki: keskimäärin 8 h / vrk yksittäisen työpäivän pituus voi vaihdella yksittäisen työpäivän pituus voi vaihdella pääsääntöisesti maksimipituus 13 tuntia tai jakso-työssä 15 tuntia (sairaalat ym.) pääsääntöisesti maksimipituus 13 tuntia tai jakso-työssä 15 tuntia (sairaalat ym.) huomioidaan viikkolepoaika huomioidaan viikkolepoaika pitempiä työvuoroja poikkeuspykälien perusteella pitempiä työvuoroja poikkeuspykälien perusteella turvallisuus- ja vartiointityössä 19 tunnin työvuoroja turvallisuus- ja vartiointityössä 19 tunnin työvuoroja

17 Eija Mämmelä / OAMK17 Tiivistetty työaika yksittäiset työvuorot voivat olla pitkiä (12, 16, 24 tuntia) yksittäiset työvuorot voivat olla pitkiä (12, 16, 24 tuntia) kokonaistyöaika lyhyempi kuin tehtäessä jatkuvaa ylityötä kokonaistyöaika lyhyempi kuin tehtäessä jatkuvaa ylityötä usein toistuvat vapaat edesauttavat työstä palautumista usein toistuvat vapaat edesauttavat työstä palautumistaEtuja: yhtenäiset vapaajaksot ovat pidentyneet yhtenäiset vapaajaksot ovat pidentyneet vapaa-ajan arvo on lisääntynyt vapaa-ajan arvo on lisääntynyt usein kokonaistyöaika lyhentyy usein kokonaistyöaika lyhentyy usein sovittu samalla työaikajoustoista usein sovittu samalla työaikajoustoista

18 Eija Mämmelä / OAMK18 Tiivistetty työaika Tieto vaikutuksista hyvinvointiin, terveyteen ja väsymiseen ristiriitaista Tieto vaikutuksista hyvinvointiin, terveyteen ja väsymiseen ristiriitaista tutkitut työaikamuodot ovat olleet osittain erilaisia tutkitut työaikamuodot ovat olleet osittain erilaisia tutkimukset ole olleet vertailukelpoisia työn sisällön, vapaapäivien, työn yleisten järjestelyiden tai muiden vastaavien tekijöiden suhteen tutkimukset ole olleet vertailukelpoisia työn sisällön, vapaapäivien, työn yleisten järjestelyiden tai muiden vastaavien tekijöiden suhteen painottuneet 12 tunnin työvuorojen vaikutusten selvittämiseen suhteessa kahdeksan tunnin työvuoroihin painottuneet 12 tunnin työvuorojen vaikutusten selvittämiseen suhteessa kahdeksan tunnin työvuoroihin Tyytyväisyyttä lisää, jos on päässyt osallistumaan yrityksen työaikojen suunnitteluun Tyytyväisyyttä lisää, jos on päässyt osallistumaan yrityksen työaikojen suunnitteluun

19 Eija Mämmelä / OAMK19 8 tunnin sijasta 12? Myönteisiä vaikutuksia: vapaa-ajan arvo lisääntyy vapaa-ajan arvo lisääntyy työmotivaatio ja työhön sitoutuminen kasvavat työmotivaatio ja työhön sitoutuminen kasvavat koettu stressi vähenee ja psyykkinen hyvinvointi lisääntyy koettu stressi vähenee ja psyykkinen hyvinvointi lisääntyy henkilöstön vaihtuminen vähenee henkilöstön vaihtuminen vähenee unen laatu paranee unen laatu paranee työmatkakustannukset vähenevät työmatkakustannukset vähenevät vuorojen vaihtoon menee vähemmän aikaa vuorojen vaihtoon menee vähemmän aikaa Raportoituja haittoja: väsyminen väsyminen

20 Eija Mämmelä / OAMK20 8>12h? NIOSHin seurantatutkimus Prosessivalvojat 8 tunnista 12 tunnin vuoroihin 7 kk seuranta 7 kk seuranta työntekijät olivat omasta mielestään väsyneempiä kuin aiemmin työntekijät olivat omasta mielestään väsyneempiä kuin aiemmin reaktioaika ja laskemiskykyä mittaava suoriutuminen heikkeni reaktioaika ja laskemiskykyä mittaava suoriutuminen heikkeni tunnin univaje 3-4 peräkkäisen vuoron jälkeen tunnin univaje 3-4 peräkkäisen vuoron jälkeen 3,5 v seurannassa edelleen väsymiskokemuksia 3,5 v seurannassa edelleen väsymiskokemuksia Kaasulaitoksessa 8 > 12 h suoriutuminen ja koettu vireys heikkenivät suoriutuminen ja koettu vireys heikkenivät muutokset selvimpiä yövuorojen aikana muutokset selvimpiä yövuorojen aikanaHuom! työntekijät valitsivat kokeilun jälkeen 12 h vuorot, työntekijät valitsivat kokeilun jälkeen 12 h vuorot, vaikka ne koettiin aiempia vuoroja väsyttävämpinä vaikka ne koettiin aiempia vuoroja väsyttävämpinä vapaa-ajan arvo oli tärkeämpi vapaa-ajan arvo oli tärkeämpi

21 Eija Mämmelä / OAMK21 Vuorotyöhön sopeutuminen eli jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä Yksilölliset tekijät Yksilölliset tekijät Perhe- ja sosiaalinen elämä Perhe- ja sosiaalinen elämä Työn organisointi Työn organisointi Vuorojärjestelmä Vuorojärjestelmä Nopea kierto myötäpäivään Nopea kierto myötäpäivään Sosiaalinen ympäristö Sosiaalinen ympäristö

22 Eija Mämmelä / OAMK22 6+6 tunnin päivävuoromalli joka kymmenes yritys soveltaa päivävuoromallia jossain muodossa joka kymmenes yritys soveltaa päivävuoromallia jossain muodossa haitta: ansiotason lasku haitta: ansiotason lasku Myönteiset vaikutukset Myönteiset vaikutukset työllistävä vaikutus työllistävä vaikutus työajan lyheneminen edistää työntekijöiden jaksamista ja henkistä työvirettä työajan lyheneminen edistää työntekijöiden jaksamista ja henkistä työvirettä

23 Eija Mämmelä / OAMK23 Työntekijän omat keinot vuorotyön haittojen vähentämiseksi Vuorokausirytmi: sopeutuako vai ei Vuorokausirytmi: sopeutuako vai ei Vireystilan säilyttäminen Vireystilan säilyttäminen Miten nukkua? Miten nukkua? Miten ruokailla? Miten ruokailla? Elämäntavat, liikunta Elämäntavat, liikunta Perhe ja sosiaaliset suhteet Perhe ja sosiaaliset suhteet Työn organisointi Työn organisointi

24 Eija Mämmelä / OAMK24 Työn osa-aikaistaminen Toiseksi eniten käytetty tapa poiketa 8 tunnin työajasta Toiseksi eniten käytetty tapa poiketa 8 tunnin työajasta yli kolmanneksessa yrityksistä yli kolmanneksessa yrityksistä erityisesti työntekijöiden ikääntyessä ja työkyvyn alentuessa erityisesti työntekijöiden ikääntyessä ja työkyvyn alentuessa Lyhyempi työaika parantaa Lyhyempi työaika parantaa työtehoa ja työmotivaatiota työtehoa ja työmotivaatiota antaa työntekijöille mahdollisuuden jaksaa työssään pidempään antaa työntekijöille mahdollisuuden jaksaa työssään pidempään pienentää palkkatuloja pienentää palkkatuloja voi aiheuttaa turvattomuutta voi aiheuttaa turvattomuutta


Lataa ppt "Hyvinvointi vuorotyössä Eija Mämmelä, OAMK. Eija Mämmelä / OAMK2 Vuorotyön vaikutukset hyvinvointiin Vuorokausirytmit ja niiden fysiologia Vuorokausirytmit."

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google