Uusia tuulia vammaisten perhehoidossa 21.5.2013 Laajavuori Arvokas elämä – lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten tukena –hanke 2011-2014

Esityksen sisältö Arvokas elämä –hankkeen tavoitteet Tavoitteet, taustaa ja lähtökohtia Perhehoidon toimintamallin kehittämisen askeleet 2011-2013: poimintoja arjesta Prosessikuvauksia Työ jatkuu: Miten tästä eteenpäin? Tulevaisuus? Perhehoidon laadunarviointimalli

Arvokas elämä – lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena –hanke 2011-2014 Kehittää hyvät vammaisten lasten ja nuorten perheiden tarpeita vastaavat lastensuojelulain ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut lähipalveluina Kehittää vammaisten perhehoitoa: määrä ja laatu Vahvistaa lapsen ja perheen kanssa toimivien osaamista 3

Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimus (1989) Lapsilla on oikeus 1. Erityiseen suojaan ja hoivaan 2. Riittävään osuuteen yhteiskunnan varoista 3. Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon Lisäksi vammaisella lapsella on oikeus mielekkääseen tekemiseen, mielekkääseen arkeen, kommunikaation ja itsenäisyytensä tukemiseen, oppimiseen ja apuun jotta hän voisi saavuttaa optimaaliset kykynsä ja osallistua ja toimia muiden mukana normaalissa elämässä niin kuin kaikki muutkin lapset ja nuoret. Suomi ei ole vielä allekirjoitanut vammaisten oikeuksien sopimusta alle mutta se onvalmisteilla. Äänestys: Toteutuvatko vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten oikeudet Suomessa? Äänestys: Kuuluko lapsen ääni vammaisten palveluita toteutettaessa? Äänestys: Tuleeko perhe riittävästi kuulluksi vammaispalveluissa?/ lasytensuojelussa? 4

Palvelu- ja työprosessit: Säätiöyhteistyö: Vanamo Osallisuus Lapsilähtöisyys Perhelähtöisyys Dialogisuus Kumppanuus Sosiaalinen media: Kotisivut, Facebook Osaaminen Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tarpeisiin vastaaminen Vanhemmat, kasvattajat, hoitajat, terapeutit, opettajat * Prosessikoulutukset ja kytkentä työhön, teemapäivät, infot, tutkimustieto, hyvät käytännöt Palveluiden kehittäminen lähipalveluina mm. lastensuojelulaki laki erityishuollosta, Valtioneuvoston periaatepäätös 2012:15 Räätälöity tuki perheille – kuuleminen, osallisuus Kehittämisprosessit; koulutus, konsultaatio Työryhmät, työkokoukset, seminaarit Innotyöpajat, kehittämisverkostot/ryhmät Perhehoito Määrä ja laatu, asema, käytön lisääminen * Rekrytointi, valmennus, tuki uusille hoitajille , vertaistoiminta, mentorointi, täydennyskoulutus, työnohjaus ammatillisen kasvun ryhmät Lapsi/nuori ja perhe Palvelu- ja työprosessit: Monitahoyhteistyö Neuvola ja th, päivähoito, opetus, vammaispalvelut, lastensuojelu ja muu sosiaalityö, muu Säätiöyhteistyö: Vanamo Taustafilosofia: Ekokulttuurinen näkemys lapsen ja perheen arjesta Ratkaisukeskeisyys 5

2015 Lapsen ja perheen asiantuntijatuen malli otettu käyttöön Perhehoitajan tuki toteutuu 2014 Toimintamallien/hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen Jatkuvan kehittämisen työote 2013 Uusia ratkaisuja Tarkennuksia Toimintamallit/hyvät käytännöt Tuki, voimaantuminen, Osaamisen vahvistaminen stressin hallinta Hankkeen eteneminen 2012 Toimeenpanosuunnitelma: Toiminta, kokemukset, Osallistuva havainnointi, reflektointi Palvelut Rekrytointi Osaamisen vahvistaminen Alkutilanteen kartoitus: Kehittämistarpeet Mahdollisuudet Verkottuminen, kumppanuuksien solminen 2011 6

Perhe asiantuntijana - asiakaslähtöisyys

Kumppanuus: kunnioitus, kuuleminen, dialogisuus > luottamus

Lähtökohtia palveluiden kehittämiseksi ja toteuttamiseksi Lapsinäkökulma: Lapsi on ensisijaisesti lapsi – YK:n lapsen oikeudet! ”Kaikkia ääniä tarvitaan”: yhteiskuntamme tarvitsee jokaista jäsentään myös vammaisia - ymmärrystä tulisi lisätä tasa-arvosta vs. käsitys lapsesta poikkeavana ”Lapsen paikka on perheessä” laitosasumisen korvaaminen perheenomaisilla kasvu- ja kehitysympäristöillä Perhenäkökulma: Perhelähtöisyys: kumppanuusajattelumallin juurruttaminen perhetyön ja moniammatillisen yhteistyön perustaksi: luottamusta ja tasavertaisuutta Asiantuntijuus on jaettua – vanhemmat asiantuntijoita lapsensa asioissa: ”mitä perheelle kuuluu?” ” Miten voisimme teitä auttaa?” Kasvatuskumppanuus: jaettu vanhemmuus on voimavara ja varmistaa lapsen tarpeita Perhekeskeisyydessä keskiössä perheen tarpeet ja lapsen arjen toimintakyvyn tavoitteet Kokemuksen arvostaminen mm. kokemusasiakkaiden mukaan kutsuminen: lapsen, vanhemman, ammattilaisen kokemus on ainutkertainen ja arvokas

Lähtökohtia Lapsi oppii ja kehittyy arjen toimintoihin osallistumalla ja vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa Erityisen tuenkin tarpeessa oleva lapsi on ensisijaisesti lapsi Ekokulttuurinen ajattelu: Perheen omat voimavarat, perheen arkirutiinit ja niiden merkitys perheessä ja lapsen elinympäristön laatu vaikuttavat lapsen kehitykseen ja kuntoutumiseen edistäen tai estäen; jokainen perhe on erilainen – ”räätälöity” tuki Tarvitaan perhelähtöistä moniammatillista/monialaista yhdessä tekemistä, jossa perhe on keskiössä osallisena Tarvitaan aitoa kasvatuskumppanuutta ja yhdessä tekemistä lapsen hyväksi luonnollisissa kasvu- ja toimintaympäristöissä (Gallimore ym. 1989, 1993; Bernheimer ym. 1990; Weisner & Gallimore 1994; Määttä 1990)

Keski-Suomen maakunnan yhteistoiminta-alueet

Ketä mukana? Keski-Suomen kunnat mm. Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä, Keuruu, Laukaa, Joutsa, Konnevesi, Saarikka, Wiitaunioni Järjestöjä mm. Perhehoitoliitto ry., Pesäpuu ry., Yhteistyökumppaneita: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, Kehitysvammaliitto (KVANK) Hankkeet (2011): Lapset ja perheet Kaste-hanke, VammaisKaste THL, STM Oppilaitoksia JY, JAMK, JAO, Haukkarannan koulu

Perhehoidon kehittämisen askeleet 2011-2013 I Taustaselvitykset ja ideointi: - Hankkeen valmistelu ja rahoituksen hakeminen; lainsäädännön muutokset, vammaisten asumisen kehittämisen linjaukset, tutkimustieto. II Kehittämistarpeiden selvittäminen: kuntakäynnit, perheiden (asiakkaiden) ja ammattilaisten haastattelut, neuvottelut, työkokoukset, selvitykset III Rekrytoinnin, valmennuksen, tukimuotojen ideointi, perhehoidon sisällön ja osaamisen kehittämiseen liittyvä ideointi mm. innotyöpajassa ja kehittämistyöryhmissä.

Alkukartoituksessa 2011 todettuja perhehoidon kehittämistarpeita (kuntakierros) Lyhytaikainen perhehoito vähän käytetty tukimuoto perheille Perhehoitajia on hyvin vähän ja osa on iäkkäitä Perhehoitajien tukitoimet vähäisiä; vapaiden järjestäminen, ryhmämuotoinen tuki? Perhehoidon kehittäminen? Organisointi? Kuntien yhteiset toimintaohjeet ja koordinointi puuttuvat Vammaiset lapset lastensuojelussa: Vammaisuus korostuu tai sitä ei huomioida riittävällä asiantuntemuksella ”Vammaisuuteen ja erityisyyteen liittyvä osaaminen vähäistä” Moniammatillisessa yhteistyössä kehitettävää Sosiaalisen median mahdollisuuksia ei tunneta

Perhehoitajien osallisuus Perhehoitajien ajatusten ja kokemusten kuuleminen -yhteydenotot puhelimitse: 28 vammaisten henkilöiden perhehoitajaa -perhehoitajien tapaamiset kotikäynneillä syksy 2011 - kevät 2012

Perhehoitajien ajatuksia.. perhehoidon monimuotoisuus; lapsia ja aikuisia, pitkä- ja lyhytaikaisia: ”tukiperhelapset ovat perhehoidon suola ja pippuri” valmennusta ei ole ollut: ”minut katsottiin sopivaksi ja sitten täyteltiin planketit kunnantalolla” palkkiot puhuttavat: ”lyhytaikaisen perhehoidon palkkioilla ei perhe pysy leivässä”

Perhehoitajien ajatuksia tuesta työnohjausta järjestetään ja vapaat onnistuvat ”kunta järjesti kaikille perhehoitajille yhteisen työnohjauksen” kuntien työntekijöiltä saatava tuki koettiin vaihtelevana: ”kunnan työntekijöille ei kannata soittaa, heitä ei tavoita kuitenkaan”

Perhehoitajien ajatuksia valmennuksesta 2011 vaikka valmennusta ei ole ollut, kantapään kautta on opittu – valmennus olisi tärkeä: ” Valmennuksessa voisi käydä läpi perusasioita vammaisuudesta, mutta tärkeää olisi kertoa, mitä perhehoito oikeasti on” ”Muutakaan koulutusta ei ole tarjottu”

Ajatuksia perhehoidosta ”Perhehoidossa arki on arkea, juhla on juhlaa –yhdessä” ”Perheiden asiat tulevat liki” ” Perhehoitajaksi ryhtyvän ei tarvitse olla mitenkään erityinen, tärkeintä on tavallinen arki” ” Perhehoitajuus tarkoittaa myös pitkäaikaista ihmissuhdetta”

Mitä on tehty? Vammaisten perhehoidon kehittämisen askeleita 2011-2014 Tavoitteena pysyvä perhehoidon toimintamalli: tasa-arvo ja lapsen oikeudet perheiden tuen tarve turvallisuus pysyvyys kestävyys kumppanuus

Perhehoidon infotilaisuudet 2012

Lapselle hyvä arki!

KeVa -ennakkovalmennuksia 2012-2013

Perhehoitajalta edellytettävät valmiudet: 1) Hyvän elämän toteutumisen tukeminen. 2) Kehityksen ja toimintakyvyn tukeminen voimavaralähtöisesti. 3) Perhesuhteiden ja yhteydenpidon tukeminen läheisiin. 4) Yhteistyökyky 5) Valmius sitoutua perhehoitajan tehtävään.

Perhehoidon ja perhehoitajan tuen kehittäminen (toimintamalli) Työnohjaajana ja yhteistyökumppanina Perhehoitoliitto Perhehoidon nykytilan kartoitus kysely Keski-Suomen kuntiin (Koske, KSVS, Avi: 17 kuntaa vastasi) Perhehoidon kehittämistyöryhmän perustaminen 21.10.2012: kuntien palveluohjaajia ja sosiaalityöntekijöitä (6), kehittäjät (2) 31.10.2012 Innotyöpaja: ideointia, palvelujen arviointia 9.1.2013 Innotyöpaja: ideointia ja tarpeiden arviointia: uusia haasteita. Miten vastataan? 21.2.2013 Laajennettu kehittämistyöryhmän kokous: 1. valmistellaan esitys keskitetystä koordinoinnista sosiaalijohdolle 11/2013 2. haetaan juurruttamisrahaa 18.3.2013 Kehittämistyöryhmä: perhehoidon toimintaohje (jatkuu) 2.4.-15.6.2013 Selvitys toimintamalleista/koordinoinnin vaihtoehdoista. Lausunnot esityksen tueksi. Esitys maakunnan sosiaalijohdolle 11/2013

Aloittavan perhehoitajan tuki Taloudellinen, koulutuksellinen ja emotionaalinen tuki Perehdyttämisen kehittäminen Mentorointi –pilotti 2013 syksyllä Ohjauksen sisällön selvitys menossa 2012-2013: perhetapaamiset (palveluohjaaja/sosiaalityöntekijä/ hanketyöntekijä pilotivaiheessa) Täydennyskoulutus ja spesifit teemapäivät Ryhmämuotoinen työnohjaus / tsemppaus n. 8-10 x /vuosi alueellisissa ryhmissä

Vammaisten perhehoidon kehittäminen 2012-2014 REKRYTOINTI: Kevät 2012 Syksy 2012 Kevät 2013 Syksy 2013 - Hakuilmoittelu ja infot, muu ENNAKKOVALMENNUS: Jkl 2012 (4-5 os.) Äki 2012-2013 (13 os.) Jämsä 2012-2013 (8 os.) Joutsa 2013 (4 os.) Jkl, Laukaa 2013 15.4.- (8 os.) Keuruu 2013 syksy? - Ryhmämuotoiset valmennukset - Perhehoitoliiton toimintamalli pohjana Perhehoitajien rekisteri (AE): Uudet ja entiset TOIMEKSIANNOT: KUNTA HANKEAIKANA HANKE MUKANA 2012-2014: Sijoitusten ja perehdyttämisen kehittäminen yhdessä kuntien kanssa. Perhehoitajien rekisterin kokoaminen, ylläpito ja hoitajien /kuntien paikkatilannekoordinointi Toimintaohjeen kehittäminen - Yhtenäiset käytännöt ja rikastaminen PERHEHOITAJIEN OHJAUS JA TUKI (taloudellinen, tiedollinen ja emotionaalinen tuki), - Valmennus ja ryhmämuotoinen tukiryhmä alueittain pilotti 2012-2014 - Aloituksen tuki 1. ja 2. vuosi, jatko. * Mentorointi * Ryhmämuotoinen työnohjaus * Vertaisryhmätoiminta * Sijaistaminen: pilotointi? * Täsmä- ja täydennyskoulutus Muu tuki PERHEHOIDON LAADUN KRITEERIT JA VALVONTA! Toimintamalli: -Koordinointi ja yhteistyö hankkeen jälkeen 2014? - Kunta-/maakuntayhteistyö? - - Yhteistyö perhehoidon järjestäjien kesken: lastensuojelu, vammaiset, ikäihmiset? Synergiaetu? Eriytyvää? Yhteistyö: kunta/maakunnallinen yhteistyö Perhehoitomuotojen yhteistyö?

Keski-Suomen vammaisten henkilöiden perhehoidon toimintaohje   9 kuntaa Arvokas elämä –hankkeen perhehoidon kehittämisryhmä Päivitystyö kevät 2013 Lausuntokierros Elokuussa laajempi keskustelu Arvokas elämä –hankkeen taustalla on vahva pyrkimys viedä Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti vammaisten ja tuen tarpeessa olevien lasten yksilöllisiä tarpeita eteenpäin niin että he voisivat niin inhimillisin perustein kuin lakeihin ja sopimuksiin vedoten tasa-arvoista kohtelua ja että pitää yllä heidän oikeuksistaan saada turvaa, hoivaa, tasa-arvoista kohtelua. Vaikka vammaiset lapset eivät vartuttuaan ehkä hyödytä yhteiskuntaa samalla kuin jotkut muut niin yhteiskunnan kehittyneisyyden mittana voidaan myös pitää sitä miten se huolehtii heikompiosaisista ja niistä jotka eivät pysty itse itsestään huolehtimaan. Vammaisten osallisuudesta päätöksentekoon puhutaan tänä päivänä paljon ja on puhuttu jo vuosia ja yksi keino luoda osallisuudelle mahdollisuuksia on tukea kommunikaation kehittymistä jo pienestä pitäen niin että lapsi varttuessaan voi toimia kykyjensä mukaisesti – eli osallistumisen turvaamiseksi tulee luoda parhaat mahdollisuudet myös oppimiseen. 28

Kuntien vammaispalveluiden vastaaville tehty kysely 2012 pähkinänkuoressa Vammaisia henkilöitä hoitavia perhehoitajia Keski-Suomessa yht. n. 80 Perhehoidossa on 2012 yht. 171 eri-ikäistä henkilöä: 1) 78 lyhytaikaisessa perhehoidossa 2) 77 pitkäaikaisessa perhehoidossa 3) 16 osa-aikaisessa perhehoidossa 16 Perhehoitopalveluiden lähtökohtana on yleensä laki kehitysvammaisten erityishuollosta tai omaishoidon laki (omaishoidon vapaat) tai muutama palvelupäätös lastensuojelulain perusteella tai vanhempien jaksamisen tueksi Arvioitu paikkatarve 2012 yhteensä 63: alle 16 -vuotiaille 37, 16-21 -vuotiaille 10, yli 21 -vuotiaille aikuisille 18 paikkaa Arvioitu perhehoitajien tarve lähivuosille n. 50 perhehoitajaa Yhdeksässä (9) kunnassa on toimeksiantoja myös muualta Suomesta Maakunnallista toimintaohjetta 1.1.2012 käyttää 9 kuntaa. Seitsemällä on oma ohje. Toimintakäytäntöjen ja palkkioiden vaihtelu suurta. Ohjaus ja valvontakäytännöt vaihtelevat. Kuntien välinen yhteistyö vähäistä.

Perhehoitajien tsemppipäivä 11.10.2012 Ränssin Kievari

Prosessikuvauksia

Vammaisten perhehoidon prosessikuvaus Rekrytointi ja KeVa-ennakkovalmennus Tiedottaminen KeVa -valmennus; tutustumiskäynti, kuntalausunto, rikosrekisteriote 7 tapaamista Kotitehtävät tapaamisten välillä Tilojen esteettömyyden arviointi Perhehoitajaksi aikovan valmiuksien yhteinen arviointi Todistus Perhehoidon aloittaminen ja toimeksianto Perhehoitopaikan valinta Toimeksiantosopimus Aloituksen valmistelu ja pehmeä lasku/saattaen aloittaminen perhehoidossa: tutustumiskäynti, aloituskeskustelut Yhteistyö, kasvatuskumppanuus Perhehoitajan tuki Aloitusvaiheen intensiivinen tuki Toimeksiantajan ohjaus ja valvonta n. 1-4 x / vuosi Mentorointi 1. vuosi 6-8 kertaa Työnohjaus; yksilö, ryhmä Vertaistoiminta Täydennyskoulutus 1-2 pv/vuosi Muu konsultaatio tai koulutus ajankohtaisiin muuttuviin tarpeisiin

1) Perhehoito perheiden palveluna (kesken) Vammaisen lapsen/erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja perheen palvelun tarve Yhteydenotto vammaispalveluihin: palvelusuunnitelma>erityishuolto-ohjelmassa palvelusta päättäminen tai lastensuojelulain perusteella avohuollon tukitoimi Perhehoitokodin etsiminen, yhteistyöneuvottelut perhe, lapsi, perhehoitaja, vastaava työntekijä ja muut yhteistyökumppanit, aloituksen valmistelu Tutustuminen perhehoitokotiin, pehmeä kiintymyssuhteisiin perustuva aloitus ja siirtyminen, perhehoidon käyttäjäksi esim. 3-10 vrk/kk Kasvatuskumppanuuden rakentuminen

2) Perhehoito vammaispalvelu-/lastensuojelun avohuollon tukitoimiprosessina (kesken) Perhe asiakkaana – palvelutarve! Lapsen ja perheen tilanteeseen tutustuminen toiveiden ja odotusten kuuleminen: dialoginen työote Vastuutyöntekijä, tiimi, muut yhteistyökumppanit? Lapsen ja perheen tarpeita vastaavan perhehoitokodin etsiminen ja aloituksen valmistelu Yhteistyöneuvottelu perhehoitajan kanssa: perhehoitajan oma arvio valmiuksistaan vastata lapsen ja perheen tarpeisiin Esivalinta / perhehoitokodin ja hoitajan esittely vanhemmille ja tutustuminen Lapsen/nuoren tutustuminen perhehoitokotiin: pehmeä kiintymyssuhteisiin perustuva suunniteltu aloitus Turvallisen ja luottamuksellisen yhteistyösuhteen luominen ja kasvatuskumppanuuden rakentuminen

3) Vammaisten lasten ja nuorten perhehoitopaikkojen hankintaprosessi (kesken) Tiedottaminen perhehoitopaikkatarpeesta Ensitiedon antaminen perhehoidosta kiinnostuneille (infopaketti) Tiedottaminen ennakkovalmennusprosessista ja aikatauluista Ryhmän kokoaminen (kevät ja syksy /vuosittain tarpeen mukaan) Ennakkovalmennusprosessi: tutustumiskäynti, lausunnot, osallistuminen 7 x á 3 t, kodin tilojen esteettömyyden arviointi, päätöskeskustelu ja todistus Perhehoitajarekisteriin ilmoittautuminen (koordinointiyksikkö/AE-hanke 2013-14) Perhe perhehoitoperheeksi/tukiperheeksi/sijaisperhehoitajaksi: 1) Keskustelu perhehoitopaikkatarpeesta: arvio omista valmiuksista vastata lapsen ja perheen tarpeisiin 2) Kunnan päätös palvelusta ja toimeksiannosta perhehoitajan kanssa 3) Toimeksiantosopimus ja aloituskeskustelut kunnan vastuutyöntekijän, lapsen perheen ja mahdollisten muiden yhteistyökumppaneiden kanssa 4) Perhehoitajan perehdyttäminen ja aloitus

Perhehoidon laadunarviointikriteerien perusta: Vammaisten lasten ja nuorten perhehoidon laadunarviontimalli Fyysinen ympäristö: Ryhmän koostumus: Ihmissuhteiden pysyvyys ja resursointi huolenpitoon: Hoitosuhteen pysyvyys ja jatkuvuus PROSESSI Perhehoidon perusta ja pedagogiikka: Lapsen oikeudet; tasa-arvo Kiintymyssuhteet Vuorovaikutus ja kommunikaatio Lapsilähtöisyys Yksilöllisyys Osallisuus Itsemääräämisoikeus Aikaa lapselle Toistoja Kuntoutus ja tuki arjessa Struktuuri Perhehoitajan suhde lapseen ja perheeseen: Herkkyys ymmärtää lapsen tarpeet Ymmärrys Vastuu Avoimuus Kunnioitus Dialogisuus kumppanuudessa/kasvatuskumppanuus Lapsen/nuoren hyvinvointi ja viihtyminen Lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen Vanhempien ja perheen tyytyväisyys ja hyvinvointi Yhteiskunnallinen vaikuttavuus PUITETEKJJÄT VAIKUTUKSET Yhteistyö rakenteet Henkilöstön koulutus ja ammatillinen kasvu: Osaamisvajeiden tunnistaminen Usko omaan osaamiseen Hiljaisen tiedon käyttöönotto -Ennakkovalmennus -Perehdyttäminen Päivityskoulutukset: organisointi säännöllisyys työntekijän oma kriittinen arviointi tarpeestaan Työkokemus Perhehoitoyhteisö Toimeksiantajan vastuu/johtajuus: Vastuuhenkilön tuki Vahva tieto- ja tiedeperustainen hoitotyön, sosiaalipalvelu- ja pedagoginen osaaminen ja johtamisen asiantuntijuus Riittä- vyys Saata- vuus VÄLILLISET TEKJJÄT Lopuksi esitän kuviossa 14 yhteenvedon laadunarviointimalliin sijoitettuna onnistuneen varhaiserityiskasvatuksen avaintekijöistä ja painopisteistä. Laatuprosessin vaikutuksia ja lopputuloksia ovat lapsen hyvinvointi ja viihtyminen, optimaalinen lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen sekä vanhempien tyytyväisyys. KUVIO. Perhehoidon laadunarviointimalli (Korkalainen 2013; 2009 mukaellen Hujala-Huttunen & Tauriainen 1995; Hujala, Parrila, Lindberg, Nivala, Tauriainen & Vartiainen 1999, 80)

Miten tästä eteenpäin? Tulevaisuus? Toimintamallin kokoaminen pilotoinnin, työryhmien ja muiden kokemusten pohjalta: lausunnot: asiakaslausunnot, perhehoitajien lausunto, kuntalausunnot/sitoutuminen, Perhehoitoliitto, Kehitysvammaliitto (KVANK), Koske, Avi, muut läheiset yhteistyökumppanit 11/2013 esitys Keski-Suomen kuntien sosiaalijohdolle Toimintamallin käyttöönottaminen ja juurruttaminen 2014-2015: tiedottaminen, kuntakäynnit, perhehoitajatapaamiset , yhteiset koulutukset, työkokoukset, www-sivut, Facebook ja Twitter Jatkorahoituksen hakeminen RAY 9/2014 vuosille 2015-2016 (kumppanuussitoumukset) Perhehoidon laadunkriteerien laatiminen, valvonta

Arjen eväitä – uusia menetelmiä

Vuorovaikutus- ja kommunikaatio

Vuorovaikutusta tukevat menetelmät - konkreettisia välineitä arjen työhön   Tarve ja halu olla vuorovaikutuksessa, tuntea turvallisuutta Osallistuminen ja vaikuttaminen - kehittyminen, oppiminen VIG – videoavusteinen vuorovaikutuksen ohjaus Vuorovaikutustaitojen vahvistaminen asiakaslähtöisesti Vahvuuksien tiedostaminen -> lisää keinoja, joita voidaan soveltaa eri tilanteisin Avoimet kysymykset Magic dance Arvokas elämä –hankkeen taustalla on vahva pyrkimys viedä Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti vammaisten ja tuen tarpeessa olevien lasten yksilöllisiä tarpeita eteenpäin niin että he voisivat niin inhimillisin perustein kuin lakeihin ja sopimuksiin vedoten tasa-arvoista kohtelua ja että pitää yllä heidän oikeuksistaan saada turvaa, hoivaa, tasa-arvoista kohtelua. Vaikka vammaiset lapset eivät vartuttuaan ehkä hyödytä yhteiskuntaa samalla kuin jotkut muut niin yhteiskunnan kehittyneisyyden mittana voidaan myös pitää sitä miten se huolehtii heikompiosaisista ja niistä jotka eivät pysty itse itsestään huolehtimaan. Vammaisten osallisuudesta päätöksentekoon puhutaan tänä päivänä paljon ja on puhuttu jo vuosia ja yksi keino luoda osallisuudelle mahdollisuuksia on tukea kommunikaation kehittymistä jo pienestä pitäen niin että lapsi varttuessaan voi toimia kykyjensä mukaisesti – eli osallistumisen turvaamiseksi tulee luoda parhaat mahdollisuudet myös oppimiseen. 41

Ryhmätheraplay - aikuisen jäsentämää, lapsen tarpeet huomioivaa mukavaa yhdessäoloa ”minä olen arvokas”

Dialoginen perheen/ asiakkaan kohtaaminen Millaista olisi dialogisuuden saarella? Kuuntelu antaa tilaa. Kuuntele. Kysy vielä lisää mitä ihmiset puhuvat. Kuuntele mitä ihmiset sanovat älä sitä mitä luulet heidän tarkoittavan! – lisää kykyä muutokseen. Ole tietoinen omista asenteista ja uskomuksista! Kerro lisää! Tartu sanoihin. Pohdi. Ammattilaisen asiantuntijuutta on tukea asiakkaan toimijuutta. Ole kohtelias. Hyvä, että sanot tuon ääneen! Mitä sinulle tulee mieleen?

Tulossa 2013-2014: palveluiden kehittäminen 12.9. Työpaja tulevaisuuden muistelu: visioimme vammaisten lasten ja perheiden palveluiden kehittämistä. Kutsumme 12.9. vammaisten ja tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten vanhempia, vammaisten lasten ja perheiden kanssa toimivia ammattilaisia (neuvola, perhetyö, lastensuojelu, päivähoito, opetus), lastensuojelu ja vammaisjärjestöjen järjestöjen edustajia ja alan oppilaitosten edustajia keskustelemaan odotuksistaan kehittää palveluita. Vetäjänä asiantuntija Jukka Pyhäjoki THL:lta. Tulevaisuuden muistelu-kehittämistyökalun tavoitteena on tuottaa mahdollisimman moniääninen, voimavarakeskeinen ja tasavertainen vuoropuhelu, jossa rakennetaan toiveikkuutta ja selkiytetään toimintamahdollisuuksia. Muistelun päätteeksi sovitaan yhdessä keskustellen, mitä asioita eri tahot tulevat tekemään halutunlaisen tulevaisuuden saavuttamiseksi, kenen kanssa he tekevät yhteistyötä, kuka toimintaa koordinoi ja mitkä ovat seuraavat konkreettiset askeleet, joita tullaan ottamaan. Osallistujat ovat kokeneet dialogifoorumit hyödyllisiksi, tulleensa kuulluksi, ja tulevaisuuden muistelu dialogi on selkiinnyttänyt omia ja toisten toimintamahdollisuuksia. 17.1.2014 Dialoginen kohtaaminen lasta tukevissa verkostoissa: Vanhemmat kokevat tarvetta myös saada tietoa enemmän olemassa olevista palveluista. Tulevaisuuden työpajan jatkotyöstämiseksi järjestämme tammikuussa 2014 toisen työpajan Dialoginen kohtaaminen lasta tukevissa verkostoissa, jossa pohditaan vammaisten ja tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten palveluiden järjestämisen lähtökohtia ja jännitteitä sekä asiakastyön solmukohtia. Miten perheet ja lapsen lähiverkostot voisivat aidosti olla mukana edistämässä lapsen hyvinvointia? Mukana mm. sosiaalipsykologi, työyhteisö- ja organisaatiokouluttaja, YTT Kaarina Mönkkönen ja lapsi- ja perhepoliittinen asiantuntija, KL Erja Pietiläinen Kehitysvammaliitosta.

Arvokas elämä - tilastotietoa 2012 52 tilaisuutta : palveluiden, perhehoidon kehittäminen sekä osaamisen vahvistaminen (862 osallistujaa). Total 1052 osallistujaa lisättynä työkokoukset, neuvottelut, perhehoidon kehittämistyöryhmä, tukiryhmä ym. Vammainen lapsi ja perhe palveluissa : neljä prosessinomaista työpajaa 143 osallistujaa (Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä, Saarijärvi) Kasvatuskumppanuuskoulutus l. työvälineitä perheen kohtaamisiin (60 osallistujaa) Perhehoidon infot 4 (39 osallistujaa) Studia Generaliat : Raisa Cacciatore ja Soili Poijula (370 osallistujaa) KeVa -valmennukset: kolme KeVa -kurssia, joista kaksi jatkuu 2013 puolelle (59 osallistumiskertaa) Lähisuhdeväkivallan ehkäisy-koulutukset 5 (51 osallistujaa) Sosiaalisen median mahdollisuudet sosiaalialalla 3 (26 osallistujaa) Ohjausryhmän kokouksia kolme (28 osallistumista) Työrukkaskokouksia neljä (30 osallistujaa) Vanamon perhepäivä ja muita perheiden tapaamisia Perhehoitajien tapaamisia ja haastatteluja Maakunnallisia työkokouksia (vammaispalvelut, lastensuojelu)

Yhdessä eteenpäin lasten ja perheiden parhaaksi! Hyvät seminaarivieraat: vanhemmat ja yhteistyökumppanit! Tervetuloa tänään viettämään Arvokas eläm¨ä –kastensuojleu ja perhehoito vammaisten lasten tukena –hankkeen aloitusseminaaria. Ensi sunnuntaina vietetään jo YK:n 22. Lapsen oikeuksien päivää. Arvokas elämä –hankkeessa arvoina ovat osallisuus ja kumppanuus ja lapsen oikeudet ovat lähtökohtia joiden eteen ollaan valmiita tekemään kehittämistyötä yhdessä teidän kaikkien kanssa. Mitä arvokas elämä? Mitä sillä tarkoitetaan? Tänään meillä on mukana seminaarissa varhaisnuoria, jotka harrastavat yhdessä Sydämmelliset tuhkat nimisessä bändissä musiikkia. Heitä valmentaa ja ohjaa xxx ja xxx. Nuoret pohtivat arvokkaan elämän tuntomerkkejä omakohtaisten kokemustensa kautta ja toteavat että Arvokas elämä on : 1 2 3 4 5 46

KIITOS!