Markku S. Hannula Dosenttiluento 17.1.2006 Tietää, tahtoo, tuntee Oppilaan affektien havainnointi luokkatilanteessa Otsikko sisältää paradoksin. Eivät sisäiset tilat ole havainnoitavissa. Havainnoill avoidaan kuitenkin tehdä johtopäätöksiä oppilaan sisäisistä tiloista Markku S. Hannula Dosenttiluento 17.1.2006

Esitelmän rakenne Johdanto: Miksi? Lomakkeet helppona ratkaisuna Laboratoriosta luokkaan Käsitteellisen mallin elementit Havainnointi luokassa Yhteenveto

Affektiiviset taipumukset (traits) ja osaaminen Ma and Kishor (1997) tutkivat meta- analyysissään (113 tutkimusta) matematiikasta pitämisen ja matematiikan osaamisen välistä kausaalisuhdetta. Kausaalisuuden suunta asenteesta osaamiseen. Korrelaatiot heikkoja koko aineistossa voimakkaampia luokilla 7-12 tehdyissä tutkimuksissa sekä niissä tutkimuksissa, joissa analyysi oli tehty erikseen tytöille ja pojille.

Minäkuva <=?=> Osaaminen Minäkuvan ja osaamisen kausaalisuhteesta esitetty hypoteesi (ei erityisesti matematiikasta) (Chapman, Tunmer & Prochnow 2000): Alaluokilla: osaaminen => minäkuva Yläluokilla: osaaminen <=> minäkuva Peruskoulun jälkeen: osaaminen <= minäkuva Hypoteesille on jonkin verran evidenssiä matematiikan osalta (mm. Linnanmäki, 2002; Hannula, 2004) Oppilaan sukupuoli vaikuttaa osaamisen ja minäkuvan väliseen suhteeseen (esim. Hannula, 2004)

Tunnetilat ja ongelmanratkaisu Uskomukset (”matemaattinen maailmankuva”) muokkaavat ongelman-ratkaisuprosessia (Schoenfeld, 1985) Oppilaalle voi vakiintua joko positiivinen tai negatiivinen ’tunnepolku’ (affective pathway; Goldin, 2000) Hyvän tehtävän tunnuspiirteet. Esim. keksimisketju ja kestävä kiinnostus (Chain of discovery and sustained engagement; Liljedahl, 2005)

Affektin mittaaminen ja luokittelu Ahdistunut – ei ahdistusta Myönteinen – neutraali – kielteinen asenne Motivaation määrä / tyyppi Tuottaa toimivia ennusteita Ei selitä, miten affektit muuttuvat

Tunteiden psykologia laboratoriomittauksissa Tunnetilan vaikutus kognitiivisiin prosesseihin Esimerkiksi: tuotetaan iloinen tai surullinen mieliala + teetetään sarja yksinkertaisia kognitiivisia tehtäviä + mitataan reaktioaikoja (tunneperäiset sanat ja värientunnistus, ’attentional blink’ tutkimus) Implisiittinen ja eksplisiittinen muisti Erilliset perustunteet (ilo, suru, viha, pelko, inho, yllätys…) jne.

Tutkimusprosessin skemaattinen malli (Schoenfeld, in print)

Laboratoriosta luokkahuoneeseen Tilanteen monimutkaisuus On vaikea luoda käsitteellisiä malleja, jotka huomioisivat kaikki tärkeät tekijät Kaikenkattavat käsitteelliset mallit ovat kömpelöitä ajattelun apuna Representaatioiden ongelma (mittaaminen) Affekteista vain murto-osa on havaittavissa Tunteet joudutaan päättelemään Useimmat laboratoriolaitteista sopimattomia Reaktioajat, ihon sähkönjohtavuus, MRI jne. Tekninen kehitys lisää mahdollisuuksia (esim. sykemittari)

Käsitteellisen mallin keskeiset elementit Kognitio Motivaatio Tunteet Tila Ajatukset Aktiiviset tavoitteet Tunnetila Muisti (trait) Käsitteet, faktat jne. Tarpeet, arvot, halut Asenne (tunnealttius)

Tuneteiden kolme ’näyttöä’ (readouts) (Buck, 1999)

Millaiset representaatiot? “Annettiin arvo seuraaville kolmelle kasvon alueelle: kulmakarvojen/otsan liike, silmien/nenän/poskien liike sekä suun/huulien liike videonauhan jokaiselle sekunnin sadasosalle” (DeBellis & Goldin, käsikirjoitus)

Mahdollinen opiskelijoista kerättävä aineisto

Mitä voimme havainnoida luokassa? Tunteet Kasvojen ilmeet , äänensävy, asento Tunteiden tunnistaminen on luonnollista (ja sitä voidaan harjoittaa) Motivaatio Millaisia valintoja oppilas tekee Mikä saa oppilaan iloiseksi, surulliseksi jne, Kognitiot Onnistuuko oppilas tehtävässä Mitä oppilas sanoo itsestään, matematiikasta tms.

Millaisia tulkintoja voimme tehdä? Ilmeet, eleet, jne. (Expressive behaviour) tunteet Tunnereaktion syntytilanne Tunnereaktion syy? (Tavoite?) Automatisoituneet tunnereaktiot (jos toistuvat) Tunnereaktion tyyppi ilo - lähestyy / saavuttaa tavoitteen viha – jokin estää saavuttamasta tavoitetta pelko – tavoite on uhattuna suru - tavoite ei ole saavutettavissa Valinnat tavoitteet

Mitä voimme havaita haastattelussa? Puheen sisältö Tunteet, uskomukset, ja tavoitteet, joista oppilas on tietoinen sekä halukas kertomaan Esitettävä identiteetti -> identiteetti -> affektiiviset taipumukset Spontaani puhe vs. vaikeneminen Tiedostaminen ja / tai halu kertoa aiheesta

Mitä muuta voimme havaita haastattelussa? Ilmeet, eleet, asento, äänensävy Tunteet haastattelutilanteessa Puheen sisältöön liittyvät tunteet Kerronnan narratiivinen analyysi (Kaasila) Oppilaan valitsema kerrontatyyli, juoni, yms. -> identiteetti Korostaminen, toisto, negaation kautta kertominen Voi paljastaa kätkettyjä / tiedostamattomia tunteita/uskomuksia

Mitä tavoitamme kyselylomakkeella? Pintauskomukset / esitettävä identiteetti Lomaketutkimuksella voi päästä syvemmällekin Affektiiviset taipumukset On-line kyselyt (täytetään esim. ongelmanratkaisun aikana) -> tunnetilat

Yhteenveto Käsitejärjestelmässä on huomioitava tunteet, motivaatio ja kognitiot Tunteet ovat tunteiden ja motivaation havainnoinnin / mittaamisen avaintekijä Menetelmällinen triangulaatio on välttämätön tulkintojen luotettavuuden lisäämiseksi