Hyvinvointia työstä

Uni, toimintakyky ja terveys Mikael Sallinen tiimipäällikkö, tutkimusprofessori

Uni on palautumisen ytimessä Palautuminen Kuormittavat työn piirteet Akuutit kuormitusreaktiot Krooniset kuormitusreaktiot Heikentynyt terveys* * Palautumisen onnistuminen on yhteydessä esimerkiksi koettuun terveyteen sairauspoissaoloihin sydänterveyteen. Lähteet: Geurts ym. Scand J Work Environ Health 2006, 32, 482–492. Sluiter ym. Occup. Environ. Med. 2003, 60, 62-70. Van Amelsvoort ym. Occup Environ Med 2003, 60, 83–87. Croon ym. J Psychosom Res 2003, 55, 331–339.

Kuinka paljon unta tarvitsemme?

Mitä työviikko vähällä unella saa aikaan (1)? 8 t unta / yö 4 t unta / yö Haavisto et al. Journal of Sleep Research, 2010.

Mitä työviikko vähällä unella saa aikaan (2)? Sokeriaineenvaihdunta Immuunitoiminnot C-reaktiivinen proteiini Insuliinin ja sokerin suhde van Leeuwen et a. Int J Endocrinol, 2010. van Leeuwen et al. PLoS One. 2009

Palautumisen tukeminen vuorosuunnittelulla Säännöllinen, katkeamaton kolmivuorojärjestelmä aikaisia aamuvuoroja ja yövuoroja vain 1-2 peräkkäin kahden peräkkäisen vuoron välissä vähintään 12 tuntia vapaata vuorojen kiertosuunta myötäpäivään Epäsäännöllinen vuorojärjestelmä (jaksotyö) - aikaisia aamuvuoroja ja yövuoroja vain 1-2 peräkkäin - kahden peräkkäisen vuoron välissä vähintään 12 tuntia vapaata (esim. ilta-aamu –yhdistelmiä tulisi välttää) Säännöllinen 12-tunnin kaksivuorojärjestelmä vaihtoehto toimimattomalle 8-tunnin kolmivuorojärjestelmälle käyttöä harkittava tapauskohtaisesti Säännöllinen yötyö - vaihtoehto silloin, kun tekijät ovat vapaaehtoisia ja soveltuvia Pitkät työajat ≥ 16 t/päivä ja ≥ 55 tuntia/viikko aiheuttavat selvästi univajeen kasautumista ja väsymystä Tilastokeskuksen työolotutkimus: palkansaajista päivätyötä 68 %, vuorotyötä 33 % säännöllinen 3-vuorotyö 7 %, 2-vuorotyö 13 %, periodityö 16 % muuta kuin säännöllinen päivätyö vallitseva työaikamuoto liikennealalla (62 %), terveydenhoitoalalla (56 %) ja palvelualalla (51 %) (teollinen työ 44 %) vuorotyö yleistä liikennealalla (26 % + 15 % periodityö = 41 %), terveydenhoitoalalla (45 %) ja palvelualalla (30 %) (teollinen työ 38 %) Terveys 2000 –aineisto (THL) > 50 t työviikkoa tekee 11 %, > 54 t tekee 6 % työllisistä Sallinen M, Kecklund G.. Scand J Work Environ Health 2010;36(2):121–133.

Univaikeudet ja työkyvyttömyys * * * * * * * * * Salo ym. SLEEP 2010

"Unettomuutta ei pidä hoitaa vain lääkkeillä Julkaistu: 18.7.2011 lehdessä osastolla Pääkirjoitus HELSINGIN SANOMAT Unettomuudesta on tullut aiempaa yleisempi ilmiö monesta syystä. Yksi tekijä on työelämän muutos. Tätä nykyä esimerkiksi työterveyshuollossa univaikeuksia valittavalle työntekijälle määrätään liian usein vain lääkkeitä. Se on ehkä nopea ensiapu muttei ratkaise itse ongelmaa."

Unettomuuden lääkkeetön hoito työterveyshuollossa Ennen CBT-hoitoa CBT-hoidon jälkeen 3 kk seuranta 6 kk seuranta Järnefelt ym. accepted.

"Mikä on hyväksi sydämelle, on hyväksi myös unelle."