Miten paikallinen ääni kuuluu kunnassa? - edustuksellisen demokratian ja paikallisen suoran osallistumisen yhteensovittaminen Voimistuvat Kylät – kampanja Seinäjoki Suomen Kuntaliiton puheenvuoro erityisasiantuntija Päivi Kurikka

Kuntien lähitulevaisuuden suuria haasteita 1.Uusien rakenteellisten muotojen löytäminen ja käyttöönotto 2.Uusien palvelutuotantotapojen etsiminen, testaaminen ja vakiinnuttaminen 3.Kuntaliitokset ja palvelujen loitontuminen 4.Ikääntyvän väestön palvelutarpeista huolehtiminen 5.Syrjäiset alueet ja vähenevä väestö, muuttoliike 6.Osaavan ja muuttuvia palvelutarpeita vastaavan henkilöstön rekrytoiminen yhä tiukkenevassa työvoimakilpailussa 7.Näkökulman siirtäminen: kunta kaiken keskiössä – kunta tärkeänä osana yhdyskunnan toimijaverkostoa (verkosto-osaaminen)

3 Arto Koski Demokratia 2. Talous 4. Hyvinvointi ja palvelut 5. Elinvoima 3. Suhde valtioon Alueellisen osallistamisen kolmio Tuo kolmio on on tärkeä toimintakenttä! Demok- ratian pa- rantaminen Asukas- toiminnan vahvistaminen Paikallis- talouden vahvistaminen Hyvinvoinnin parantaminen Elinympäristön parantaminen Kuntalais- lähtöisyyden vahvistaminen

Elinvoimainen kunta rakentuu kuntalaisten itsehallinnosta Elinvoimaisuus syntyy moniarvoisuudesta, yhteisöllisyydestä ja kuntalaisten vahvasta osallisuudesta kuntayhteisön kehittämisessä. Kuntien roolia elinvoimaa synnyttävinä ja ylläpitävinä itsehallintoyhteisöinä tulee vahvistaa, koska siellä on paras tieto kokonaisuudesta. Yhtenäisyyteen ja standardiratkaisuihin perustuva kunnallishallinto ei enää ole mahdollinen. On kyettävä näkemään sektorirajojen yli ja hyödynnettävä sen nostamat mahdollisuudet.

Kuntalaisuus muuttuu – osallisuus ja vastuu lisääntyvät Kuntalaisen rooliin kuuluu vahvasti paitsi yhteisöllisyys ja vastuu toisista mutta myös itsestään. Yhteisöllisyys ei enää määräydy vain asuinpaikan mukaan. Aikaan ja paikkaan sitoutumaton sosiaalinen media luo uudenlaisia ja monimuotoisia sosiaalisia yhteisöjä, joita syntyy myös hyvin spontaanisti. Syntyy myös uudenlaisia vertaisyhteisöjä. Tulevaisuuden kunta elää ja kehittyy kumppanuudessa tällaisten vertaisyhteisöjen kanssa.

Kuntien toimintaympäristö, rakenteet ja palvelujärjestelmät ovat nopeassa muutoksessa Muutoksen myötä erilaistuvissa kunnissa kunnan osa- alueiden kehittämisen haasteet nousevat keskeiseksi. Toimintaympäristön muuttuminen monimutkaisemmaksi on suuri haaste myös demokratian toimivuudelle ja asukkaiden äänen kuulumiselle. Avainasioita tämän muutoksen hallinnassa ovat kunnan kokonaisstrategia, lähidemokratian toimivuus, lähipalvelujen kehittämien ja sitä tukeva käyttäjädemokratia (palvelujen suunnittelu ja arviointi).

Uudet kunnat ja kahden tason demokratia haastavat toiminnallisen tuttuuden Toiminnallisen tuttuuden menettäminen on haaste kuntalaisen kannalta niin uusien ja entistä suurempien kuntien, kaupunkiseutujen kuin kuntien yhteistoiminnan vahvistumisen myötä. Kuntalaisen mahdollisuus vaikuttaa on turvattava asukas- ja asuinaluelähtöisillä ratkaisuilla. Kuntalaisten osallistuminen ja demokratian kehittäminen on saatava osaksi kuntastrategiaa.

Muutokset vaikuttavat myös edustukselliseen demokratiaan monella tavalla Kuntalaisten näkökulmasta päätöksenteko loittonee entisestään – legitimaatio ja äänestysaktiivisuus? Luottamustehtävien määrä vähenee – demokratiavaje kasvaa? Luottamushenkilöiden saatavuus vaikeutuu – ”Joudumme tekemään vain ikäviä päätöksiä” Strateginen toimintakyvyn turvaaminen esim. ylimenokauden ylisuuret valtuustot Uusien päätöksentekoareenojen syntyminen – peruskunnan poliittisen ohjauksen kaventuminen

Myös alueellinen vaikuttaminen osaksi kunnan kokonaisstrategiaa On tärkeää, että kunnat arvioivat, miten ne yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa (mm. järjestöt, kaupunginosat, kylät, yritykset ja maaseudun kehittämiseen liittyvät toimijat) luovat edellytyksiä alueelliselle vaikuttamiselle huomioiden paikalliset olosuhteet. Vaikuttavuuden kannalta on olennaista, että alueellisen vaikuttamiseen liittyvät toiminnan tavoitteet ja muodot rakentuvat osaksi kunnan kokonaisstrategiaa.

Alueelliset toimielimet vuonna 2009 yhdistyneissä kunnissa (13/32 vuonna 2009 yhdistyneissä kunnissa (13/32) Arto Koski Eura 2. Hämeenlinna 3. Jyväskylä 4. Kauhava 5. Kokkola 6. Kouvola 7. Loimaa 8. Länsi-Turunmaa 9. Naantali 10. Rauma 11. Salo 12. Savonlinna 13. Seinäjoki KuntaToimielin Kiukaisten 6 jäsenen aluetoimikunta Kaksi (2) aluetoimikuntaa (Ydin-Häme ja Kalvola-Renko) Korpilahden 11 jäsenen aluelautakunta Alahärmän, Ylihärmän ja Kauhajoen aleulautakunnat (8 jäs.) Lohtajan, Kälviän ja Ullavan aluetoimikunnat (11 jäs.) ( 9 jäsenen aluelautakunta EI TOTEUTUNUT ) Kylien neuvottelukunta Kylien neuvottelukunta Nauvon, Korppoon, Hotskarin ja Iniön lähipalvelulautakunnat (7 jäs.) 11 jäseninen saaristolautakunta Lapin aluetoimikunta Viisi (5) aluetoimikuntaa Savonrannan aluejohtokunta (7 jäs.) Nurmon, Ylistaron ja Peräseinäjoen asukaslautakunnat (13 jäs.) Lisäksi Joensuun sopimuksessa mahdollisuus perustaa aluelautakuntia

Onko asukkailla sijaa strategiaprosessissa? Yhteissuunnittelu Suunnittelu Asukaskyselyt Aloitteet Lausunnot Kuuleminen Valitus PäätöksentekoToteutus Yhdessä toteuttaminen Aikaa yhteissuunnitteluun voi mennä enemmän Toisaalta toteuttaminen todennäköisesti paranee, samoin tuloksellisuus Kokonaisstrategia Ohjelmat Budjetti Valtuusto Hallitus Lautakunnat Miten asukkailta saadut viestit dokumentoidaan ja viedään eteenpäin?

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä suurten ja keskikokoisten kaupunkien maaseutualueet kasvavat Kuntaliitoksien toteutuessa kuntien väkiluku kasvaa, mutta maaseutumaisuus säilyy ja usein maaseudun elinvoimaisena pitäminen muuttuu haasteellisemmaksi. Kaupungin ja maaseudun välinen vuorovaikutus tulee olemaan tulevaisuudessa yhä enemmän myös yksittäisen kunnan sisällä tapahtuvaa vuorovaikutusta.

Maaseutu osaksi kunnan strategiaa – Kuntaliiton maaseutustrategian linjauksia Kunta vastaa maaseutualueidensa kehittämisestä kokonaisstrategiansa puitteissa ja sen kilpailukykyä rakentavana osana. Elävät kylät ja asuinalueiden toiminta, omaehtoisuus, nähdään koko kunnan menestymisen kannalta voimavarana. Toimintatavat ja panostukset ratkaistaan kunnan strategiassa ja sitä tarkennetaan paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä tehdyllä maaseutuohjelmalla. Liitostilanteessa maaseudun asema tulevassa kunnassa sekä maaseudun kehittäminen on käsiteltävä jo liitossopimuksessa. Kunnat panostavat kylien kehittämiseen. Tärkeää on että kylää kehitetään yhteistoiminnallisesti sekä yhteistuumin kunnan ja kylän yhteistyönä. Kunnat huolehtivat siitä, että niillä on käytettävissään riittävää maaseutuasiantuntijuutta. Kunnan maaseudun kehittämisohjelma tarkentaa strategista linjausta

ALVA- hankkeen tavoitteena ALVA- hankkeen tavoitteena On pyrkiä löytämään ja määrittelemään välineitä kunnan asukkaiden mielipiteen kanavoimiseen osaksi kunnan päätöksentekoa. Paikalliset toimijat ja kunnat kaipaavat jatkuvasti työkaluja siihen, miten ne saavat eri alueiden ja eri ihmisryhmien äänen tasapuolisesti kuulumaan. Erityisesti pienten- ja maaseutumaisten kuntien asukkaiden pelkona kuntaliitostilanteessa on, että isossa kokonaisuudessa ne menettävät mahdollisuuden vaikuttaa uuden kunnan päätöksentekoon. Huomionarvoista on, että usein kuntalaisilla on paljon sanottavaa ja mielipiteitä kunnan toimintaan liittyen, mutta näille mielipiteille ei ole löydetty paikkaa kunnan päätöksentekoprosessissa. Tarkoituksena ei ole laittaa paremmuusjärjestykseen erilaisia äänen kuulemisen tai alueellisen päätöksenteon menetelmiä.

Aluevaikuttaminen kunnanosien ja maaseudun kehittämisessä – ALVA Aluevaikuttaminen kunnanosien ja maaseudun kehittämisessä – ALVA Hankkeen tavoitteet Konkreettiset tavoitteet: Kartoitetaan olemassa olevia alueellisen vaikuttamisen toimintatapoja Tuotetaan työväline, jonka avulla eri paikallistoimijat voivat arvioida eri toimintatapojen sopivuutta omalle alueelleen Kehittäjäverkoston perustaminen ja sen toiminnan koordinointi Yleisempi tavoite: Selvitetään miten voidaan paremmin integroida kunnan eri osien kehittäminen ja sitä tukeva yhteistoiminta osaksi kunnan pitkän aikavälin tavoitteita ja kokonaiskehittämistä.

Alueellinen vaikuttaminen kunnissa 2010-luvulla Alueellinen vaikuttaminen 1. Koskee kaikkia kuntia - ei vain kuntaliitoksissa mukana olevia! 3. Vakiintunut uudistuva toiminta - ei vain 3 vuotta! 2. Koskee koko kunnan aluetta - ei vain reunoja! 4. Paikalliset olo- suhteet vaikut- tavat – ei kaikilla samaa mallia! 5. Toimii laajalla rintamalla – ei saa valtaa ja rahaa valmiina, mutta… Arto Koski

Äänen kuuluminen – molemminpuolinen oppimisprosessi Niin edustuksellisen demokratian kuin kuntalaisten suoran osallistumisen edellytyksiä tulee vahvistaa – ne eivät ole toisilleen vastakkaisia, vaan toisiaan täydentäviä! Tarvitaan Luottamusta Pelisäännöistä sopimista Kykyä tehdä kompromisseja Avarakatseisuutta, uusia ratkaisuja, uutta ajattelutapaa Tahtoa ja sitoutumista osallistuvaan toimintakulttuuriin Pitkäjänteisyyttä ja realismia: tulokset ovat harvoin nopeita Osaamista ja koulutusta Innostusta Verkostoitumista ja toisten kokemuksista oppimista