Tieteellisen tiedon luonne ja tieteen tehtävät Mari Murtonen

Tieteen tehtävät / tavoitteet Mitä tavoitteita (kasvatus) tieteellä voi olla tiedon suhteen? Mitä eri tieteenalat yrittävät saada tietää? Millaista tietoa eri menetelmillä saadaan/tavoitellaan?

Tieteellisen tiedon luonne Mitä voimme ihmisinä tietää? millä menetelmillä tavoittelemme tietoa? - Porinaa 2 min.

Mitä voimme tietää? Voimmeko saada tietoa maailmasta? - Jos voimme, niin miten ja millaista tietoa? Jaetaan ensin kysymys osiin: 1) mikä on se maailma, josta haluamme tietoa =ontologinen eli maailman olemusta koskeva kysymys 2) voimmeko me saada tietoa =epistemologinen eli tietoteoreettinen kysymys

1) Ontologiset näkemykset Filosofiassa on perinteisesti kaksi kantaa siihen, millainen maailma on Idealismin mukaan kaikki on henkistä (Platon) Materialismin mukaan todellisuus on aineellinen (Aristoteles) (Realismi: todellisuus on olemassa riippumatta tietoisuudestamme, naiivin realismin mukaan todellisuus on sellainen, millaisena sen sen havaitsemme) (+ Emergentti materialismi, eli ”henki” on peräisin ”aineesta”, mutta irtauduttuaan on itsenäinen – tämä on nykyisin yleinen käsitys, monenlaisia variaatioita.)

2) Epistemologiset näkemykset Myös epistemologiassa on kaksi perinteistä äärikantaa: Empirismi: tiedon lähde on aistihavainto Rationalismi: tiedon lähde on inhimillinen järki (vrt. edellä idealismi  tieto rajoittuu tietoisuuden omiin sisältöihin) Sosiokulttuuriset (kulttuurihistorialliset) teoriat: tieto sosiaalisesti ja historiallisesti konstruoitua; tärkeässä asemassa kieli, merkkijärjestelmät, työkalut (Vygotsky) Embodiment (G. Lakoff): Tieto on ymmärrystä.

Totuus? Mikä on totta?

Mistä tietää, että tieto on totta? Platon: “Tieto on hyvin perusteltu, tosi uskomus” Teoriat totuudesta: Totuuden vastaavuus- eli korrespondenssiteoria: väite tai uskomus on tosi, kun se vastaa todellisuutta. --> Mitä on vastaavuus? Totuuden koherenssiteoria: väite on totta, kun se on yhteensopiva muiden väitteiden kanssa. --> Mitä jos kaikki väitteet ovat väärässä? Pragmatistinen totuusteoria: totuus on toimivuutta Embodiment (Lakoff): Totuus on ymmärrystä. Meillä voi olla yhteistä tietoa, koska olemme samoin rakentuneita ja koska “tietohistoriamme” on yhteisesti rakennettu ja ymmärretty.

Hengen ja materian kiista Descartes (1600-luku) erotti mielen ja maailman /sielun ja ruumiin = karteesiolainen dualismi Kun mieli erotettiin maailmasta, syntyi ongelma siitä, miten voimme hypätä tuon kuilun yli. Monia teorioita; yksi hauskimmista on Homunculus, joka asuu aivoissamme ja tulkkaa meille maailmasta tulevaa tietoa. Embodiment liittää mielen ja materian takaisin yhteen. Maailma on meille se, mitä pystymme ymmärtämään. Siksi se ei ole erillinen ymmärryksestämme.

Yhteenveto tietämisestä Käsityksemme maailman olemuksesta ja siitä, miten saamme/muodostamme tietoa vaikuttaa siihen, minkälaista tietoa tavoittelemme. Jos oletamme, että tieto on vain järjellä saavutettavaa, emme tutki havaintoamme, vaan pyrimme päättelemään totuuksia Jos oletamme maailman olevan sellainen kuin havaitsemme, voimme tutkia havaintoa suoraan ja esim. yrittää “paljastaa” maailman totuuksia (esim. Aristoteleen maailmassa olevat kategoriat) Jos oletamme havaintojärjestelmämme vaikuttavan tietoomme ja olevan itse asiassa ainoa keinomme toimia ympäristössämme, meidän pitää pohtia minkälaista tietoa tarvitsemme ja pystymme ymmärtämään --> ei pelkästään pragmatismia, koska ihmiselle on kiinnostavaa ymmärtää omaa ja muiden toimintaa, eli ympäristössämme toimimista

Mitä tavoitteita tieteillä voi olla? I. Niiniluoto (Johdatus tieteenfilosofiaan, 1997): Verismi: tieto itseisarvona - kontemplatiivisuus, eli tieto itsessään on arvokasta Instrumentalismi: tieto välineenä muiden päämäärien saavuttamiseen Informaatio tieteen päämääränä: todellisuutta koskeva informaatio; yhdistää pyrkimyksen totuuteen ja soveltamiskelpoisuuden. Embodiment: Yhteisen tietämyksemme systemaattinen ja perusteltu kuvaus, joka auttaa ihmisyhteisömme toimintaa

Vertaa Niiniluodon kuvaamia tavoitteita Brewn tutkimustuloksiin: Angela Brew (2001) kysyi tutkijoilta mitä he käsittivät tutkimuksella: Palapelikäsitys: sarja irrallisia toimenpiteitä Kerroskäsitys: Piilevien merkitysten paljastusta Kaupankäyntikäsitys: julkaisujen, apurahojen ja sosiaalisten verkostojen peliä Matkakäsitys: henkilökohtainen kasvu

Minkälaista tietoa kasvatustieteissä tavoitellaan? Sovellettavaa tietoa? Tietoa kasvatuksesta ja koulutuksesta tietämisen vuoksi? Tutkimus kasvatustieteilijän henkilökohtaisen kasvun välineenä? Tutkimustuloksia jotta kasvatustieteilijät saavat tutkimusrahoitusta tai gradun tehtyä ja maisterin todistuksen?

Minkälaista tietoa eri menetelmillä saadaan? Kasvatustieteessä nykyisin pääasiassa empiirisiä eli havaintoihin perustuvia menetelmiä, mutta käsitteiden määrittelyyn ja teorian kehittelyyn käytetään joskus filosofista, järkeilyyn perustuvaa menetelmää. Historiassa kasvatuksesta annettu rationalismiin perustuvia ohjeita, mm. Platon: lapset pitäisi kasvattaa erillisissä laitoksissa ja jakaa heidät pienenä ”ammatti” ryhmiin

Metodit ja tiedon ”edistyminen” Käytettävissä olevat menetelmät liitoksissa aikakauteen: esim. tilastolliset menetelmät, neurotiede Käsitys tieteen luonteesta: miten edistyy? Kasautuu aiemman tiedon päälle? Teoriat riippuvaisia yksittäisten tieteentekijöiden näkemyksistä? Muu, mikä? – Pohdi

Tieteelliset vallankumoukset Thomas Kuhn (1922-1996): kyseen-alaisti kumulatiivisesti edistyvän tieteen. Kuhnin mukaan tiede muuttuu tieteellisten vallankumousten kautta. Vallalla oleva paradigma (= tieteen periaatteiden ja menetelmien kokonaisuus) muuttuu “normaalitieteeksi” ja kun esim. ristiriitaisia tuloksia kerääntyy tarpeeksi, uusi paradigma syrjäyttää vanhan.