Informaatiolukutaito muuttuvassa viestintä- ja informaatioympäristössä Maija-Leena Huotari Professori Humanistinen tiedekunta / Informaatiotutkimus Oulun yliopisto HuTK/Informaatiotutkimus/ Maija-Leena Huotari 23.1.2014

Sisältö Miksi tällainen aihe? Mitä informaatiolukutaito tarkoittaa? Tekijöitä, jotka vaikuttavat tiedon tuotantoon Tiedonkäyttäjinä diginatiivit ja virtuaaliheimot Digitaalisuus tiedon tuottamisessa ja lukeminen Sosiaalinen media laajentaa mahdollisuuksia tiedonkäyttöön ja tuottamiseen Tarvitaan media- ja informaatiolukutaitoa sekä monilukutaitoa HuTK/Informaatiotutkimus/ Maija-Leena Huotari 23.1.2014

Miksi tällainen aihe? Lukuinto-ohjelma pyrkii lasten ja nuorten lukemisen edistämiseen ja lukuinnon lisäämiseen Ohjelma toteutetaan Lukuinto-yhteisössä, jonka keskeisiä toimijoita ovat koulut ja opettaja sekä kirjastot ja kirjastoammattilaiset sekä oppilaat ja heidän vanhempansa Kirjastojen näkökulma tulee informaatiotutkimuksen tieteenalalta, joka kouluttaa kirjastonhoitajia ja tietopalvelun asiantuntijoita Kirjastot pyrkivät tiedontuottajien (kuten kustantajat) ja tiedonkäyttäjien välisen yhteyden luomiseen ja ylläpitämiseen Kirjastojen keskeisin tehtävä on mahdollistaa tiedonkäyttäjien pääsy tietoon HuTK/Informaatiotutkimus/ Maija-Leena Huotari 23.1.2014

Tiedonkäyttäjät tiedon äärellä (1) HuTK/Informaatiotutkimus/ Maija-Leena Huotari 23.1.2014

Tiedonkäyttäjät tiedon äärellä (2) HuTK/Informaatiotutkimus/ Maija-Leena Huotari 23.1.2014

Informaatiolukutaito (information literacy)  Tarkoittaa tiedonkäyttäjän kykyä tunnistaa oma tiedontarve, etsiä ja löytää tarvitsemansa tiedonlähteelle, arvioida löytämänsä tiedon luotettavuutta sekä valita ja käyttää tietoa arvioinnin perusteella.  Yhteydessä päätöksentekoon ja fakta-/tieteelliseen tietoon pikemmin kuin arkielämässä käytettävään tietoon.  Pohdittava, missä muodossa tietoa on tarjolla, mitkä tekijät vaikuttavat tiedon tuottamiseen, tarjontaan sekä tiedonkäyttäjiin ja heidän käyttäytymiseensä. HuTK/Informaatiotutkimus/ Maija-Leena Huotari 23.1.2014

Tiedon tuottamiseen vaikuttavia seikkoja 1) Yhteiskunnallinen kehitys ja tietopolitiikka Rakenteet, instituutiot, sosiaaliset käytännöt (mm. yhteisöllisyys) 2) Kansainvälisyys, talouden ja kulttuurin globalisaatio Koulutus & työmarkkinat; Tutkimus & julkaiseminen, jne. 3) Digitaalisuus ja uusi ICT: Internet, sosiaalinen media, web 3.0, peliteknologia, keinoäly, robotiikka; Tiedon avoimuus (open data, open access, open science, open government, big data, linked data); Etiikka, tekijänoikeudet, tietoturva, yksityisyys, tietosuoja HuTK/Informaatiotutkimus/ Maija-Leena Huotari 23.1.2014

Digitaalisuus tiedon tuottamisessa Tiedoninfrastruktuuri & tietovarantojen käytettävyys verkkovälitteisesti yli organisaatio- ja instituutiorajojen (esim. Kansallinen Digitaalinen Kirjasto KDK) ja kansainvälisesti Uudet teknologiat tutkimus-, koulutus- ja oppimis-ympäristöissä: Verkko-opetus, virtuaalitodellisuudet, peliteknologiat, sosiaalinen media, web 3.0, jne. Oppimisen ja opetuksen paradigmojen muutos: Konstruktivistinen oppimiskäsitys, monimuoto- ja ongelmaperustainen opetus HuTK/Informaatiotutkimus/ Maija-Leena Huotari 23.1.2014

Diginatiivi (1) ”Digital Native” (ks. Prensky, 2001) Kattaa vuosien 1979-1994 välillä syntyneet vuoden 1993 jälkeen syntyneet, joista käytetään myös termiä ”Google- tai Y-sukupolvi” Viittaa ensimmäiseen sukupolveen, joka on varttunut internetin aikakaudella ja johon kuuluvien elämässä ICT:llä on siksi keskeinen rooli [Lähde: Abbas, J. & Agosto, D.E. (2103) in Beheshti, J. & Large, A. (Eds.), s. 67.] HuTK/Informaatiotutkimus/ Maija-Leena Huotari 23.1.2014

Diginatiivi (2) Käytetään myös termiä ”M-generation”, sillä oletetaan, että he hallitsevat multimedian ja multitasking’in ja ovat addiktoituneet teknologian käyttöön Lisäksi käytetään ilmaisua ”generation@”, millä viitataan vahvaan verkkopalvelujen käyttöön useilla elämän alueilla (viihde, harrastukset, shoppailu, oppiminen & opiskelu, jne.) [Lähde: Abbas, J. & Agosto, D.E. (2103) in Beheshti, J. & Large, A. (Eds.), s. 67.] HuTK/Informaatiotutkimus/ Maija-Leena Huotari 23.1.2014

Virtuaaliheimo Vapaasti valittavissa oleva yhteisö, johon kuuluvilla on jokin yhteinen intressi (esim. ammattiin, harrastuksiin, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, tutkimuksen tekemiseen jne. liittyvä) Jäsenet yhteydessä toisiinsa ICT:n välityksellä jopa globaalilla tasolla; esim. palveluekosysteemit ja joukkoistaminen (crowdsourcing) voivat synnyttää omia virtuaaliheimojaan Puhutaan myös virtuaalikansoista HuTK/Informaatiotutkimus/ Maija-Leena Huotari 23.1.2014

Viestintä- ja informaatiokulttuurin muutos tiedon tuottamisessa (1) Tarvitaan osallistavaa kulttuuria (participatory culture), joka koskee dynaamista ja orgaanista ympäristöä ml. tiedon tuottaminen, informaatiokäytännöt, lukemisen tavat ja käytännöt teknologiaa laadunarvioinnin kriteerejä & menetelmiä, jne. Lukeminen voidaan ymmärtää nk. sosiokulttuurisen käytäntönä  Käytännöt vaihtelevat, mikä vaikuttaa siihen miten ymmärrämme lukutaidon käsitteen, joka kattaa myös tiedon tuottamisen HuTK/Informaatiotutkimus/ Maija-Leena Huotari 23.1.2014

Viestintä- ja informaatiokulttuurin muutos tiedon tuottamisessa (2) Millaista uusia tiedon tuottamisen mahdollisuuksia viestintäkäytäntöjen ja -tapojen muutokset synnyttävät? Millaisia oppimisympäristöjen ja vaikuttavien teknologioiden pitäisi olla? Millaista kirjastojen, koulujen ja vanhempien yhteistyön pitäisi olla? Ollaan siirtymässä digitaalisten teknologioiden kehittämisestä digitaalisten palvelujen ja -sisältöjen tuottamiseen (ks. esim. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko 2013) HuTK/Informaatiotutkimus/ Maija-Leena Huotari 23.1.2014

Sosiaalinen media (some) (1) Mahdollistaa: 1) Ilmaisemisen 2) Jakamisen 3) Verkostoitumisen 4) Pelaamisen (Cavazza 2009), sekä 5) Paikantamisen 6) Kaupan käynnin (Cavazza 2011). [ Ks. http://www.fredcavazza.net/2010/12/14/social-media-landscape-2011/ ] Nämä voidaan liittää myös oppimiseen ja osaamiseen HuTK/Informaatiotutkimus/ Maija-Leena Huotari 23.1.2014

http://www.fredcavazza.net/2010/12/14/social-media-landscape-2011/ HuTK/Informaatiotutkimus/ Maija-Leena Huotari 23.1.2014

Some (2) SOMEssa tiedon käyttö ja tuottaminen nivoutuvat kiinteästi toisiinsa Myös vapaa-ajan informaatio- ja mediakäyttäytyminen sekä lisääntyvä SOMEn käyttö ovat tärkeitä lasten ja nuorten oppimisessa Urbaanit nuoret ovat aktiivisia käyttäjiä (ks. esim. Nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa, 2013). Globaalisti käyttö lisääntyy eniten kehittyvissä maissa HuTK/Informaatiotutkimus/ Maija-Leena Huotari 23.1.2014

globaaliT kehitystrenDIT ja uudet osaamisalueet(Lähde: Lee a. y. l globaaliT kehitystrenDIT ja uudet osaamisalueet(Lähde: Lee a.y.l., 2013, p. 29) HuTK/Informaatiotutkimus/ Maija-Leena Huotari 23.1.2014

Media- ja informaatiolukutaito (media and information literacy, MIL) (1) Kyky tiedon laadun ja luotettavuuden arviointiin on kriittisin informaatiolukutaidon ulottuvuus digitaalisessa viestintä- ja informaatio-ympäristössä toimittaessa. Tähän liittyy myös medialukutaito (media literacy). HuTK/Informaatiotutkimus/ Maija-Leena Huotari 23.1.2014

Media- ja informaatiolukutaito (2) Unesco (2013) esittää media- ja informaatiolukutaito (media and information literacy, MIL) käsitteen (ks. Bowler & Nesset, 2013, s. 59; Lau, J., 2013). MIL:n määritelmä kattaa kyvyn 1) päästä (access) tieto- ja mediasisältöihin 2) arvioida em. sisältöjä sekä 3) käyttää niitä (ks. Lau, J., 2013). HuTK/Informaatiotutkimus/ Maija-Leena Huotari 23.1.2014

MIL = Medialukutaito + Informaatiolukutaito 1) Käyttäjät = Kansalaiset, asiantuntijat + Ammattilaiset, opiskelijat a) Kansalaiset ja heidän uutisten ja muun tiedon tarve arkielämässä + b) Tieteen- sekä päätöksentekijät ml. opiskelijat ja heidän spesifimmät tiedontarpeet 2) Välittävä väline = Luotettava informaatio + Julkaisut a) Media ja joukkoviestimet + b) Tieteelliset julkaisut ja tieteellinen tieto 3) Käyttö = Oppiminen + Opiskelu a) Mielipiteiden muodostaminen, arjen päätöksenteko, viihtyminen + b) Tutkimus, päätöksenteko, oppiminen (Lähde, soveltaen: Lau, J. & Cortes, J., Information Skills: Conceptual Convergence between Information and Communication Sciences.” Mapping Media Education Policies in the World. New York: UN Alliance of Civilizations, UNESCO, EC., tässä: Lau, J. 2013, s. 86.) HuTK/Informaatiotutkimus/ Maija-Leena Huotari 23.1.2014

Monilukutaidot (Multiliteracies) (1) Kehittyvissä viestintä- ja informaatioympäristöissä toiminen edellyttää myös muiden kuin perinteisen kirjoitus- ja lukutaidon hallintaa. New London Group (1996) ehdotti lukutaidon käsitteen laajentamista kattamaan myös multimodaaliset tekstikäytännöt, jotka yhdistävät kieltä, ääntä, visuaalisuutta, liikettä ja tilaa. HuTK/Informaatiotutkimus/ Maija-Leena Huotari 23.1.2014

Monilukutaidot(2) Monilukutaidoilla tarkoitetaan useilla eri ilmaisutavoilla ja -keinoilla/-välineillä tuotettujen l. multimodaalisten sisältöjen lukutaitoa. Kressin (2003, p. 36) mukaan teoreettisesti siirtymä tapahtuu lingvistiikasta semiotiikkaan eli yksinomaan kieliteoreettisesta ajattelusta teoriaan, joka voi huomioida myös liikettä, puhetta, kuvia, kirjoitusta, 3D objekteja, väriä, musiikkia, jne. HuTK/Informaatiotutkimus/ Maija-Leena Huotari 23.1.2014

Monilukutaidot (3) Koska multimodaalisuudella voidaan viitata sanaan, tekstiin, kuvaan, ääneen ja/tai liikkeeseen, joita on yhdistetty ilmaisukeinoina tiedon tuottamisessa, on ymmärrettävä näitä kaikkia ilmaisukeinoja multimodaalisten sisältöjen tulkitsemisessa. Multimodaalisuus haastaa myös informaatiolukutaidon käsitteen ja diginatiivien harjaannuttamisen siihen. Monilukutaidon käsite on jo huomioitu perusopetuksen opetussuunnitelmaa uudistettaessa. HuTK/Informaatiotutkimus/ Maija-Leena Huotari 23.1.2014

Lopuksi Lukemisen muutos sosiaalisena käytäntönä edellyttää lukutaidon käsitteen laajentamista kattamaan syntyneet uudet käytännöt. ….KIITOS…. HuTK/Informaatiotutkimus/ Maija-Leena Huotari 23.1.2014

Lähteet (1) Abbas, J. & Agosto, D.E. (2013) Everydaylife information behaviour of young people. In Beheshti & A. Large (Eds.) The information behaviour of a new generation, (pp. 65-91). Lanham: Scarecrow Press. Bowler, L. & Nesset, V. (2013) Information Literacy. In J. Beheshti & A. Large (Eds.) The information behaviour of a new generation, (pp. 45-63). Lanham: Scarecrow Press. Cavazza (2009, 2011) (http://www.fredcavazza.net/2010/12/14/social-media-landscape-2011/) Kress, G. (2003). Literacy and schooling: A sociocognitive perspective. In E. Hiebert (Ed.) Literacy for a diverse society (pp. 9-27). New York: Teachers College Press. Lau, J. (2013) Conceptual relationships of information literacy and media literacy. In A.Y.L. Lee, J. Lau, T. Carbo & N. Gendina (Eds.) Conceptual relationships of information literacy and media literacy in knowledge societies. Series of research papers. World Summit on Information Society, (pp. 76-91). France: UNESCO. HuTK/Informaatiotutkimus/ Maija-Leena Huotari 23.1.2014

LÄHTEET (2) Lee, A.Y.L. (2013) Literacy and competencies required to participate in knowledge societies. In A.Y.L. Lee, J. Lau, T. Carbo & N. Gendina (Eds.) Conceptual relationships of information literacy and media literacy in knowledge societies. Series of research papers. World Summit on Information Society, (pp. 3-75). France: UNESCO. New London Group (1996) A pedagogy of multiliteracies: designing social futures. Harvard Educational Review, 66(1). Presky, M. (2001) Digital natives, digital immigrants. On the Horizon, 9(5), 1-5. Nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa (2013) R. Rahja (toim.). Mediakasvatusseura ry. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko: kestävällä kasvulla hyvinvointia. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 18/2013. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. HuTK/Informaatiotutkimus/ Maija-Leena Huotari 23.1.2014