Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Leena Leikas/OIK-31/UM

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Avattiin allekirjoituksille Suomi mukaanluettuna 86 YK:n jäsenvaltiota allekirjoitti sopimuksen. ( allekirjoituksia 115 ja ratifiointeja 5) Valinnaisen pöytäkirjan allekirjoitti 45 valtiota, ml. Suomi. ( allekirjoituksia 65 ja ratifiointeja 3) Sopimus tulee kansainvälisesti voimaan kun 20 valtiota on sen ratifioinut eli saattanut kansallisesti voimaan.

YK:n vammaissopimuksen historia Kansainvälinen vammaisten vuosi 1981 YK:n vammaisten vuosikymmen Joulukuussa 2001 YK:n 56. yleiskokous perusti Ad Hoc komitean valmistelemaan sopimusta. Komitea kokoontui 8 kertaa vuosina YK:n 61. yleiskokous hyväksyi sopimuksen

Vaikeimmat asiat neuvotteluissa Vammaisuuden määritelmä Oikeustoimikelpoisuus ja sen mahdolliset rajoitukset Naiset ja lapset Avioliitto, perhe ja seksuaalisuus Sanat ”seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut”

Vaikeimmat asiat neuvotteluissa, jatkoa Koulutus Viittomakieli Kansainvälinen yhteistyö Sopimuksen toimeenpano ja valvonta, Yksilövalitus

Sopimuksen ratifiointi Eri hallinnonaloilla tehdään sopimuksesta aiheutuvat mahdolliset lainsäädäntömuutokset. Muutokset saatetaan voimaan viimeistään ratifioinnin yhteydessä. Ulkoasiainministeriö valmistelee hallituksen esityksen Vammaissopimuksen ratifioimiseksi. Kansallisen voimaantulon jälkeen Suomi ratifioi sopimuksen kansainvälisesti.

Suomen vammaispolitiikka Suomen vammaispolitiikan keskeiset elementit ovat yhtenäiset YK:n vammaissopimuksen perusperiaatteiden kanssa: − Vammaisten henkilöiden oikeus tasavertaisuuteen − Vammaisten henkilöiden oikeus osallistumiseen. − Vammaisten henkiöiden oikeus tarvittaviin palveluihin ja tukitoimiin.

Lainsäädäntömuutokset Suomessa Syksyllä 2006 UM keräsi lausunnot ministeriöiltä allekirjoitusta ja ratifiointia varten. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä sisäasiainministeriö ilmoittivat sopimuksen edellyttävän lainsäädäntömuutoksia toimialoillaan. Muilta osin ministeriöt katsovat lainsäädännön olevan sopimuksen mukainen, käytännön toteutuksessa ja asenteissa on monilta osin kuitenkin parantamisen varaa.

Sopimuskohdat jotka aiheuttavat muutoksia sekä lait joita muutokset koskevat: Sopimuksen 14 artikla (henkilön vapaus ja turvallisuus) –kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki, 42 § (STM) pakon käyttäminen erityishuollossa oleviin henkilöihin Sopimuksen 18 artikla (liikkumisen ja kansalaisuuden vapaus) ja 19 artikla (itsenäinen eläminen ja osallisuus yhteisössä) –kotikuntalaki, 3 § (STM, SM) kotikunnan vaihto-oikeus, kustannusten jakautuminen –sosiaalihuoltolaki, 13 § (STM) sosiaalipalvelujen antaminen myös kuntaan muuttavalle henkilölle

Järjestöjen esiintuomia muutostarpeita yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys viittomakielen aseman vahvistaminen esteettömyys mm. asumisessa palveluasuminen, eri vaihtoehdot tulkkipalvelut kuljetuspalvelut

Järjestöjen esiintuomia muutostarpeita, jatkoa apuvälineiden saatavuus tuettu päätöksentekojärjestelmä holhoustoimilain täsmentäminen pakkotoimet ja niihin liittyvät oikeussuojakeinot vaikeavammaisten henkilöiden asema henkilökohtaisen avustajan käyttö, myös ulkomailla

Järjestöjen esiintuomia muutostarpeita, jatkoa lääkinnällinen kuntoutus yli 65-vuotiaille, vaikeavammaisten kuntoutus kommunikaatiomenetelmien opetus koulutuksen tuki, toisen tutkinnon suorittaminen televisio-ohjelmien sekä teatteriesitysten tekstittäminen työllisyys

Järjestöjen esiintuomia muutostarpeita, jatkoa vajaakuntoisuus ja palkkatuki työvoimapalveluissa työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättäminen, ansiorajan korottaminen laitosten yms. valvonnan parantaminen Adoptiokysymykset vakuutusten syrjivät ehdot tilastoinnin selkeyttäminen

Täytäntöönpano Vammaissopimus edellyttää kansallista ja kansainvälistä täytäntöönpanoa ja sen seurantaa Kansallista täytäntöönpanoa ja sen seurantaa toteutetaan useilla eri hallinnonaloilla. Kansallista koordinointia ja valvontaa varten tulee nimetä/perustaa kansallinen yhteystaho (focal point) tai useita tällaisia tahoja. Yhtenä täytäntöönpanon seurantaa tukevana tahona mainitaan riippumaton kansallinen ihmisoikeusinstituutio.

Kansallinen täytäntöönpano Lainsäädäntömuutosten ja mahdollisten rakenteellisten uudistuksien lisäksi muutoksia usein tarvitaan käytännön tasolla: –Yleissopimus tulkitaan kansalliskielille ja käytännön toimiksi –tietoisuutta yleissopimuksesta sekä vammaisista henkilöistä lisätään kaikkien kansalaisten ja viranomaisten keskuudessa –ammattihenkilöstöä, vammaisia henkilöitä sekä heidän perheenjäseniään koulutetaan heidän oikeuksistaan –rakentavaa yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa jatketaan ja tiivistetään

Vaihtoehtoja kansalliseksi valvontaelimeksi laajennettu toimivalta vähemmistövaltuutetulle, uusi vammaisvaltuutettu, uusi laaja-alaisen toimivallan omaava yhdenvertaisuusvaltuutettu laaja-alainen perusoikeustoimielin, kansallinen io-instituutti tms. jokin muu menettely

Kansainvälinen täytäntöönpano kansainvälinen täytäntöönpano koostuu sopimuksen perusteella valtioiden määräaikaisraporteista yksilövalituksista (valinnainen) tutkimusmenettelystä (valinnainen) sopimuspuolten konferenssista yhteistyöstä virastojen ja järjestöjen kanssa

Kansainvälinen täytäntöönpano, jatkoa Lisäksi täytäntöönpanossa on huomioitava: –Vammaiskomitean antamat yleiskommentit sopimuksen täytäntöönpanosta –Vammaisia henkilöitä koskevat asiat ja ongelmat tulee ottaa mukaan raportoitaessa myös kaikkien muiden ihmisoikeussopimusten täytäntöönpanosta.

Aikajana Suomi allekirjoitti YK:n vammaissopimuksen ja sen yksilönvalituksen mahdollistavan valinnaisen pöytäkirjan Kansalliset lainsäädäntömuutokset pyritään saattamaan voimaan juuri alkaneen hallituskauden aikana. Osa uudistuksista on jo vireillä. Suomi ratifioi YK:n vammaissopimuksen oletettavasti