Hyvään virkakieleen! Virkakielikampanja 13.10.2014−31.12.2015 Hyvään virkakieleen oppiminen Suosituksia yliopistoille ja ammattikorkeakouluille.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Heini-Marja Järvinen Turun yliopisto
Advertisements

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Koulutuskeskus SEDU
Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun
Ajankohtaista näyttötutkinnoista Miksi tutkinnon perustetta uudistetaan? Minna Bálint
Perjantai, 27. kesäkuuta 2014 SOVELTAVAA TUTKIMUSTA TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄN TARPEISIIN Ammattikorkeakoulut osana suomalaista innovaatiojärjestelmää Arenen.
KORKEAKOULUN KIELIPOLIITTISET LINJAUKSET Anneli Airola Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Kielten ja viestinnän vastuuopettajat
4. Opiskelijan osaamisen arviointi työpaikoilla
Koulutuspäällikköpalaveri / Palvelualat Tuija Hilden heidi Kaartokallio.
Korkeakoulussa opitut asiat olivat kuitenkin useimmiten jatkuvassa käytössä työelämässä. Koulutukselta oltaisiin toisinaan odotettu hieman laajempien.
TOPO-opettajien ohjatut työelämäjaksot Nina Aula.
Sosialisaatio Sosialisaation käsitteellä kuvataan prosessia, jossa yksilöstä kasvaa yhteisönsä jäsen. Uusi sukupolvi oppii ja se opetetaan kulttuurinsa.
kielten keskus Virkakieli ymmärrettäväksi - virkakielityöryhmän esitykset Meneekö viestisi perille? -seminaari Ulla Tiililä Kotimaisten.
Kielistrategiat toimivan monikielisen ja -kulttuurisen korkeakouluyhteisön edistäjänä Kevätpäivät Märtha Norrback Suunnittelija, Helsingin yliopisto.
Kv-kevät päivät , Turku - Nina Björn Korkeakoulun tukipalvelut kansainvälisen henkilöliikkuvuuden kehittämisessä Nina Björn Kansainvälisen toiminnan.
Perusopetuksen jälkeinen lisäopetus
Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta Kuinka rajata ja määritellä TKI-opintopisteet? Kaisu Piiroinen.
TIETO- JA VIESTINTÄ- TEKNIIKKA OPETUKSESSA -opettajien täydennyskoulutus Johanna Karppinen Info
PAKOLLINEN KANSAINVÄLISTYMISJAKSO TUTKINTOVAATIMUKSISSA TAVOITE: Opiskelijalla oltava valmiudet työskennellä kansainvälisessä toimintaympäristössä. LÄHTÖKOHTA:
TKI- päivät AMK tutkimuksen tulevaisuus *Muuttumaton (jatkuvan) kasvun skenario *Katastrofiskenario *Paluu menneisyyteen skenario *Muutos-skenario.
Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Tutkinnonuudistuksen.
Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?
MIKÄ ON TOPKAUHA? TOPKAUHA. MIKÄ ON TOPKAUHA? TOPKAUHA on suomalaisten asiantuntijoiden kehittämä työssäoppimisjärjestelmä kaupan ja hallinnon alalle:
Oman äidinkielen ja kotikielen opiskelun merkityksestä
Hyvään virkakieleen! Virkakielikampanja − Hyvä julkinen nimistö Virkakielikampanja.
Ura- ja rekrypalvelut Uraseurannat 5 vuotta valmistumisesta Vuosina 2003 ja 2005 valmistuneille Sijoittumisseurann at 1 vuosi valmistumisesta
VANHEMPAINILTA 8 lk Ke
LIIKE-RESTO-OPS-linjaukset Kaija Sääski.
Kansalaisneuvonnan markkinointi Neuvontapalveluiden yhteistyötilaisuus
TraiNet-verkosto puhuu nyt kielillä − harjoittelu ulkomailla antaa kilpailuedun Haaga-Helia amk, Helsinki.
Ammatillisen koulutuksen kielikoe
Ohjaa ja kannusta OK–koulutus 2 op Arvioi ja innosta AI–koulutus 2 op
Blogin käyttö opetuksen ja ohjauksen tukena Tiina, Tarja, Tari ja Sirpa.
Valmius tulevaisuuteen Arto Saloranta.
Toimivia ratkaisuja – monenlaisia ja tuottavia malleja ja onnistuneita urapolkuja on jo olemassa Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan ohjaaminen ja tuki.
Joustava opintoketju Pohjois- Savossa –hankkeen loppuseminaari Tuula Peura Ulla Kekäläinen Joustava opintoketju Pohjois-Savossa.
FUAS Kielet ja viestintä
VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus
VÄLIVUOSI.  Välivuosi voi osua omalle kohdalle joko suunnitellusti tai vahingossa, jos ei saakaan ensimmäisellä hakukerralla opiskelupaikkaa.  Välivuosi.
Koulunkäynti alkaa noin 7-8v Peruskoulu, ammattikoulu, Jns.
Ura- ja rekrytointipalvelut OPINTOJEN TYÖELÄMÄORIENTAATION järjästämisen ja kehittämisen tukena Esittely- ja keskustelutilaisuus Kati Kettunen.
Selkokieliseminaari, Kuntatalo Avauspuheenvuoro Meneekö viestisi perille? Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja.
Blogin käyttö opetuksen ja ohjauksen tukena Tiina, Tarja, Tari ja Sirpa.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Tutkimushallinnon.
Ajatuksia AMK-opintoihin valmentavan koulutuksen sisällöistä Metropolia / Riitta Metsänen.
Samran Khezri Kieliparlamentti, Helsinki
Kielivalinnat 2. luokalla
Toimitusjohtaja Petri Lempinen #ammatillinenkoulutus #työllistyminen Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Simo Rista Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Huippuosaamista.
PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS ESIKOULUSSA
Tuuleta Osaamistasi Euroopassa  Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla  Näin kokoat Europassin: mistä.
Avoin tulevaisuus? Kaikille avoimia korkeakouluopintoja
Yhteiset valinnaiset tutkinnon osat (=VYTOT)
Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu
DIGIJOUJOU Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin Tavoite: Uusi digipedagogiikka, joustavat opintopolut.
Erilaisia vaihtoehtoja….
Työpaikalla järjestettävän koulutuksen, ammattiosaa-misen näyttöjen ja tutkintotilaisuuksien suunnittelu Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja Tuntee tutkintorakenteen.
Ammatillisen perustutkinnon rakenne
Erityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen
Kieli, kirjallisuus ja identiteetti
Savonia-ammattikorkeakoulu
Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu
Jari Kähkönen, koulutuspäällikkö
Toinen kotimainen kieli, ruotsi
A2-kieli-info.
Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon
Omnia.fi/yhteishaku.
Kone- ja tuotantotekniikka
Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutus vankilaopetukseen
Ope osaa -hanke opettajan pedagogisten opintojen kehittäjänä Kasvatustieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Inkeri Ruokonen.
Kouvolan Yhteislyseon
Korvaavuudet syksy 2019 varhaiskasvatuksen koulutus
Esityksen transkriptio:

Hyvään virkakieleen! Virkakielikampanja − Hyvään virkakieleen oppiminen Suosituksia yliopistoille ja ammattikorkeakouluille

Hyvään virkakieleen! Virkakielikampanja − Suomen ja ruotsin kieltä tarvitaan työelämässä Yliopistot kouluttavat eri alojen ammattilaisia. Korkeakouluissa tulee kullakin alalla olla riittävästi suomen- ja ruotsinkielisten tekstien laatimista, nimien käyttöön ja suunnitteluun perehtymistä sekä vuorovaikutuksen harjoittelua, jotta opitaan käyttämään oman alan kieltä yleistajuisesti ja ymmärrettävästi harjaannutaan siihen, että suuri osa tulevista tehtävistä on kirjoittamista, teksteistä keskustelemista ja niiden tulkitsemista. ”Kouluttajien ja opettajien pitäisi oivaltaa opiskelijan ammatti-identiteettiä kehittäessään, että olennaista ei ole oman ammatin sisäisen slangin oppiminen vaan tehokkaan, yksiymmärteisen kommunikointivälineen kehittäminen ja siitä huolehtiminen virkavuosien karttuessakin.” Kansalaiskysely 2

Hyvään virkakieleen! Virkakielikampanja − Suomen ja ruotsin taito on välttämätön kaikille Yliopistoissa opiskelee yhä enemmän muista maista tulleita opiskelijoita. Siksi korkeakouluissa tulee huolehtia siitä, että muille kuin suomen- tai ruotsinkielisille opiskelijoille on tarjolla kieliopintoja, jotka tukevat heidän pääsyään työelämään Suomeen jäävät henkilöt pystyvät toimimaan suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa. Ty ö llistymisen ehtona on hyvä kielen hallinta. 3

Hyvään virkakieleen! Virkakielikampanja − Hyvät strategiat näkyviin käytännössä Lähes kaikilla yliopistoilla on kielistrategia. Strategian toimeenpanon kannalta on tärkeää, että strategioiden toimeenpano-ohjelmissa on käytännön linjauksia siitä, miten suomen ja ruotsin kieltä käytetään englannin rinnalla kaikkien alojen opetuksessa tutkimuksessa ja hallinnossa. Kielenasiantuntijoiden ja alan edustajien yhteisty ö vahvistaa sekä alan kielen että substanssin opetusta. Koulutuksen aikana luodaan perustaa erikoisaloilla tarvittavalle asialliselle, selkeälle ja ymmärrettävälle kielelle ja siinä käytettävälle sanastolle. 4

Hyvään virkakieleen! Virkakielikampanja − Ammattikorkeakoulujen kieli- ja viestintäopinnot Kaikilla ammattikorkeakoulujen koulutusaloilla kieli- ja viestintäopintojen osuus tutkinnossa tulisi olla vähintään 5 opintopistettä, mieluummin enemmän. Ammatillisiin opintoihin integroidulla kieli- ja viestintäopinnoilla luodaan hyvä pohja eri ammateissa tarvittavalle kielenkäyt ö lle, esimerkiksi julkisissa palveluissa tarvittavalle kielelle, nimet mukaan lukien. 5