TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Opiskelulukeminen.
Advertisements

Asiakkaan ja potilaan kohtaaminen
Lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen 1.luokalla
Teksti, taito ja tavoite
Modernismi ja 1800-luvun vaihteessa ensimmäisestä maailmansodasta jääneen epävarmuuden vuoksi alettiin etsiä uusia sanoja, muotoja ja kuvia maailmasta.
Oppiminen ja oppimisvaikeudet
Filosofian praktikum 2008 Mikä on elämän merkitys? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin kolmas praktikum-kokoontuminen.
Valistus Tyylisuunta.
1. kysymys  Ikäjakauma vuotta  Teemahaastatteluun vastanneista on:  Miehiä 60%, naisia 40%  Työssäkäyviä 55%, opiskelijoita 45%  Tampereella.
MARK TENNANT LIFELONG LEARNING AS A TECHNOLOGY OF THE SELF HANNA PORRASSALMI Postmoderni kritiikki aikuiskasvatuksessa vallitsevia minuuden teorioita kohtaan.
Kestävä Kehitys Jarno, Jimi ja Jami.
Kirjallisuuden opetuksen l ä hestymistapoja ekstensiivinen vs intensiivinen, kronologinen vs temaattinen sek ä humanistinen vs instrumentaalinen l ä hestymistapa.
YLIOPPILASKIRJOITUKSIIN
Käytännön kieleen ja työelämään tutustuminen Sosiaali- ja terveysalalle valmistava koulutus nuorille maahanmuuttajille.
HYVÄ MONIKULTTUURINEN KOHTAAMINEN Juha Parkkinen
Kirjallisuuden lajit.
Keskiajan kirjallisuus
Kielen tehtäviä Informatiivinen tehtävä Vaikuttava tehtävä
Suotuisan oppimistarinan rakentaminen ET- koulutus/T3/ Tapio Malinen.
PETER PAN JA MIKÄ-MIKÄ-MAA "Toinen tähti oikealta ja suoraan aamuun” - lukuharrastuksen edistämisprojekti 4. luokkalaisille.
Isä mummu pappa veli sisko vaari äiti isä isoisä täti mummi isä veli eno Lapsi nauttii yhteisistä lukuhetkistä Lukuhetkien aikana lapsi oppii tärkeitä.
Runo tekstitaidon kokeessa
Monilukutaito ja lukemisen flow
Kulttuurisidonnainen maalaus lapsen silmin Tutkimus kuvallisesta kuva-analyysistä meksikolaisten ja suomalaisten peruskoulun 1:llä ja 6:lla luokalla.
TIETOA VAPAAEHTOISEN A2-KIELEN (SAKSA, RANSKA) VALINTAAN LIITTYEN
Lukeminen. Yksin ja yhdessä Määritelmiä Psykolingvististä arvauspeliä (Goodman) L = D (dekoodaus) x Y (ymmärtäminen)(Lundberg 1989) Informaation etsintää.
Teoria ja metodi 3. luento tapahtumahistoriasta annalismiin.
Asiatekstejä moniin tarkoituksiin
2014 Outi Kokkonen ja Kirsi Urmson
Kertausta tärkeimmistä asioista
Maijaleena Huhtaniemi
Matematiikka-ahdistus ja opettajan merkitys
Kokeeseen kertaus Tuntien tavoite : Hahmottaa koealue ja harjoitella kokeeseen Open lupaus : Tuntien jälkeen hallussa kirjan tarina, kappaleiden sanat.
Anja Saloheimo, sosiaalipsykologi, pari- ja seksuaaliterapeutti
Mikael Agricola Mikael Agricola syntyi vuonna 1510 ja kuoli 9. huhtikuuta vuonna 1557 ja hänen kuolinpäivänsä on vakiintunut liputuspäivä. Keskiajalla.
KRIITTINEN ELI KOMMENTOITU REFERAATTI
On hyvä oppia tuntemaan itseään Hurtig
Ilmi Villacís Lukemisen monet tavat. Lukukeskus on valtakunnallinen lukemista edistävä järjestö sekä lukemisen ja lukutaidon asiantuntija.
LUKEMISTA S2-KIELEN OPPIJOILLE Juli-Anna Aerila KT, FM Äidinkielen ja kirjallisuuden yliopistonlehtori Turun opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö Turun.
Proosatekstin analyysi
Runous.
9lk kirja-analyysi.
Kirjallisuuden käsitteitä
Valmentajan osaamisen arviointi valmennustilanteessa
7. Pyhien kirjojen tulkinta ja tutkimus
Luo luottamusta Kuvailuteksti harmaaseen palkkiin:
Havainnointi ja maailmankuva
KERTOJA Kirjailijan tekstiä varten luoma puhuva tai kirjoittava ääni, joka vastaa tekstin kerronnasta.
Tehtävänanto yleensä jokin seuraavista:
LUETUNYMMÄRTÄMISEN TEORIAA JA HARJOITUKSIA
Valmentajan osaamisen arviointi valmennustilanteessa
YLIOPPILASKIRJOITUKSIIN
Runon ilmaisukeinojen erittelyä ja tulkinnan tekemistä
KRIITTINEN ELI KOMMENTOITU REFERAATTI
Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän.
Tutkiva ja dialoginen orientaatio opetusharjoittelun lähtökohtana
OPPIKIRJAN LUKUTAITO Silmu Vedet.
PaikkaOppi Mobiilin käyttöohje
Kertausta tärkeimmistä asioista
Kirjallisuus vaikuttajana: draama, proosa ja runous
Eksistentialismi Eero Jussila.
’POHTIVA KIRJOITELMA’
ÄI1 Tekstit ja vuorovaikutus
Kirjallisuusterapia.
Romaani (mielen) peilinä ja (maailman) ikkunana
1. Ilman lukevia aikuisia ei kasva lukevia lapsia
Kirjallisuusessee Essee: lyhyt, tav. yleistajuinen esitys jostakin tieteen tai varsinkin taiteen, kirjallisuuden alalta. (Nykysuomen sanakirja)
Uskonnollinen kieli ja fiktionalismi
Kirjasampo – kirjallisuuden tiedonhaku
Lukutaidon merkitys – opettajan näkökulma Tampereen yläkoulusta
Esityksen transkriptio:

TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN

Tekstin analyysia, tulkintaa, arviointia Eksplikaatio (Ranskassa) Interpretaatio (Saksassa) Tekstin selittämistä omin sanoin — Parafraasia (asian selittämistä toisin sanoin) — Pinnallisempaa tai syvällisempää _ Kieli, tunteet, kannanotot, todenmukaisuus

Hermeneuttinen ja uuskriittinen traditio kirjailijan tarkoituksen mukaisen esteettisen lukemisen tavoittelu sopii kirjallisuustieteeseen, kirjallisuuden tutkijalle, mutta ei kouluun, jossa halutaan oppilaan innostuvan lukemisesta ja löytävän siitä itselleen rakennusaineksia oman persoonallisuutensa kehittämiseen

Reseptioteoria tekstin merkitys syntyy lukijan ja tekstin kohtaamisesta ei uskota eikä etsitä yhtä ”oikeaa vastausta” ja yhtä ”oikeaa tulkintaa” painotetaan yksilöllistä lukemista tulkintoja on monia

Transaktioteoria

Louise Rosenblatt: The Reader, the Text, the Poem (1978). Esteettisen lukemisen tuloksena on poem (runo) tai taideteos (work of art) kaikenlaisen lukemisen tuloksena on teos (work)

Näkymöintiteoria Judith A. Langer näkymöinti tai mielikuvitusmaailman muodostaminen (envisionment) Tila 1. Ulkopuolella olo ja näkymöintiin astuminen Lukemisen alussa tekstiä hahmotellaan aiempien tietoja ja kokemusten perusteella. Tulkinnoissa pysytään tekstin pintatasolla.

Tila 2. Sisälläolo ja näkymöinnissä liikkuminen Lukija alkaa lukea ”rivien välistä” ja tehdä päätelmiä. Hän pääsee pintatasoa syvemmälle. Hänellä tulee oletuksia ja kysymyksiä kirjan henkilöiden motiiveista, tunteista, syistä, vuorovaikutussuhteista ja seurauksista. Tila 3. Ulosastuminen ja uudelleenajattelu Lukija voi saada lukemastaan malleja oman elämän ongelmien ja tilanteiden ratkaisemiseen. Näkymöinti vaikuttaa lukijan elämään ja lukijan elämä näkymöintiin.  

Tila 4. Ulosastuminen ja kokemuksen objektifiointi Lukeminen on analyyttista ja arvioivaa. Lukijalle muodostuu lukukokemus, hän rakentaa tekstille merkityksen