Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Auditointien vaikuttavuuden seuranta Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Paasitorni Puheenjohtaja Riitta Pyykkö Korkeakoulujen arviointineuvosto

Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) 7/9/14 Riitta Pyykkö 2 Auditointien seurannan muodot  Auditoinnin päätösseminaari Mitä opimme? Hyvien käytänteiden levittäminen korkeakoulussa Miten tästä eteenpäin?  Palaute korkeakouluilta ja auditointiryhmältä KKA:lle > Mahdolliset muutokset auditointimalliin  Seurantaseminaarit noin kolme vuotta auditoinnista Palautetta kehittämistyöstä, kokemusten jakamista  KKA:ssa tehdyt analyysit (Moitus 2009)  Muu, esimerkiksi korkeakoulujen itse organisoimat benchmarkingit  Auditointien 2. kierros

Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) 7/9/14 Riitta Pyykkö 3 Laatutyö ennen varsinaista laadunvarmistusjärjestelmää  Laatutyöllä usein pitkä historia osana korkeakoulun strategioita ja toiminnan kehittämistä  Ensimmäisinä elementteinä olleet useimmiten opetuksen ja oppimisen palautemenettelyt  Laatutyö kohdistunut pikemmin tulosten laatuun (vrt. tutkimuksen arviointi)  Ammattikorkeakouluissa perustamisvaihe arviointeineen tärkeä  Kokeiltu useita erilaisia laatutyökaluja; työllä ei vielä järjestelmärakennetta  Liittäminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen tehnyt toiminnasta järjestelmällisempää ja tavoitteellisempaa

Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) 7/9/14 Riitta Pyykkö 4 Auditoinneissa esiin nousseita vahvuuksia 1 (2)  Sirpa Moitus: Analyysi korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien tuloksista vuosilta KKA 14:2009  Monet vahvuuksista samalla (toisten ja omia) kehittämiskohteita; useimmat esiintyneet myös 2008 jälkeen  Luotu toiminnot ja yksiköt kattava laadunvarmistusjärjestelmä; prosessit kuvattu ja vastuut määritelty  Toiminnanohjaus ja laadunvarmistus kytketty toisiinsa  Opetussuunnitelmatyöllä, ohjauksella ja palautejärjestelmillä keskinäinen yhteys  Korkeakoulun johto sitoutunut laadunvarmistukseen

Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) 7/9/14 Riitta Pyykkö 5 Auditoinneissa esiin nousseita vahvuuksia 2 (2)  Tutkimuksen painoalat määritelty  Tutkimuksen/t&k-toiminnan tukipalveluilla laadunvarmistusjärjestelmä  Tukipalveluilla (erityisesti kirjastoilla) kattava laadunvarmistusjärjestelmä  Henkilöstön kehittämiseen tullut lisää systemaattisuutta  Henkilökunta ja opiskelijat osallistuvat laatutyöhön  Korkeakoululla itsellään realistinen kokonaiskuva laadunvarmistusjärjestelmästään ja sen kehittämistarpeista

Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) 7/9/14 Riitta Pyykkö 6 Kehittämiskohteita 1 (2)  Laadunvarmistusjärjestelmän keventäminen ja yhtenäistäminen kokonaisuudeksi  Sisäisten arviointikäytäntöjen kehittäminen; palaute- ja arviointitiedon parempi hyödyntäminen  Laadunvarmistusjärjestelmän kuvaaminen kattavammin myös englanniksi  Opiskelijapalautteen hyödyntäminen, palautteen palaute (huom! myös kansainväliset opiskelijat ja jatko-opiskelijat)  Oppimisen arviointimenetelmien kehittäminen  Tutkimustoiminnan strateginen johtaminen, tutkimuksen riittämättömän laadun tunnistaminen

Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) 7/9/14 Riitta Pyykkö 7 Kehittämiskohteita 2 (2)  Keskeisten sidosryhmien määrittely, sidosryhmäpalautteen systematisointi  Opiskelijoiden ja sidosryhmien roolin vahvistaminen  Hyvien käytänteiden levittämisen tehostaminen  Henkilöstön rekrytoinnin strateginen suunnittelu  Johtamisen laatu- ja palautejärjestelmät  Menettelyt, joilla johto seuraa ja arvioi laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta kokonaisuutena

Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) 7/9/14 Riitta Pyykkö 8 Auditoinnin vaikutus  Muutoksia runsaasti > vaikea erottaa, mikä seurasi juuri auditoinnista  Auditointiin valmistautuminen (ml. itsearviointi) ja osallistuminen koettu tärkeiksi vakiinnuttivat laadunvarmistusta käytännön toiminnaksi, tukivat soveltamistyötä lisäsivät ”laatutietoisuutta”, auttoivat sisäistämään laatutyön merkityksen antoivat vahvistusta valitulle suunnalle ja nostivat esiin uusia asioita laadunvarmistus muuttui luontevaksi osaksi arkityötä uusinta käynnistänyt erityisen voimakkaan kehittämisen  Kehittävä arviointi koetaan edelleen oikeana lähtökohtana; akkreditointien hyödyt/tarve nähdään kansainvälistymisessä

Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) 7/9/14 Riitta Pyykkö 9 Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö 1(3)  Rakenteellinen muutos ja sisäiset organisaatiomuutokset sekä haaste että mahdollisuus  Laadunvarmistusjärjestelmän yhtenäistäminen ja virtaviivaistaminen yleistä  Strateginen johtaminen yhä tärkeämpää laadunhallinta kytketty aiempaa vahvemmin johtamiseen yhden strategian politiikkaa / erillisstrategioiden lisäämistä seurantaindikaattorien käytön lisääminen (yo) / tarkoituksenmukaistaminen (amk) johtamisvalmennusta/koulutusta johtamisen palautejärjestelmien kehittämistä

Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) 7/9/14 Riitta Pyykkö 10 Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö 2(3)  Osaamisperusteinen ajattelu lisääntynyt, siksi huomiota oppimistuloksiin viitekehyksen soveltamiseen (NQF – EQF) opetuksen laadun kehittämiseen pedagogiseen koulutukseen (myös asenteet muuttuneet myönteisemmiksi) opetuksen johtamiseen pedagogisiin strategioihin

Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) 7/9/14 Riitta Pyykkö 11 Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö 3(3)  Henkilöstön kehittämisessä suunnitelmallisempi ja määrätietoisempi ote (vrt. edellä pedagogisesta koulutuksesta)  Tukipalveluiden ja perustehtävien suhdetta mietitty  Sähköiset järjestelmät lisääntyneet  Benchmarking lisääntynyt, myös kansainvälinen  Hyvien käytänteiden levittämiseen korkeakoulun sisällä kiinnitetty huomiota  Opiskelijakuntien laadunvarmistus (SAMOK)

Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) 7/9/14 Riitta Pyykkö 12 Lisäksi Kiitokset erittäin arvokkaasta palautteesta ja ideoista toisen kierroksen mallin suunnitteluun! (mutta niistä lisää huomenna)