Kalle Nieminen, Kajaanin yliopistokeskus (2011) KYLÄPARLAMENTIT – HYVIÄ TOIMINTATAPOJA.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Hajautettu kurssien toteutus ja kehitys OSCu-hankkeessa ITK’03 Kirsti Ala-Mutka, Sanna Räisänen TTY/Ohjelmistotekniikka.
Advertisements

TUPLATIIMI - YHTEISÖLLISYYS
Hyvinvointikuvaus käytäntönä – tukea terveyden edistämisen suunnitteluun.
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Tekniikka ja merenkulku Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Technology and Maritime Management ServiTrans.
Uusien kyläsuunnittelijoiden rekrytointitilaisuus 3. kokoontuminen klo – Siilinjärvi Kyläsuunnitelman hyödyntäminen Ohjelma Klo
Joensuun seudun Equal: Valtamuuntaja -osahanke LUODAAN KEHITTÄMISTÄ TUKEVA RAKENNE •prosessi etenee tavoitteellisena • sitoutuminen yhteisiin.
Väkivaltatyön kokonaisuus ja eri toimijoiden roolit
Isättömyys Poikien Talon sukupuolisensitiivisen poikatyön näkökulmasta
Elinvoiman edistäminen kunnan toiminnan keskiössä
Elämäntaparyhmien organisointi Helmen malli
TÖIDEN PRIORISOINTI JA AJAN HALLINTA
Miten koulutusjaoston toimintaa tulisi kehittää? - työpaperi Mustalla kehittämishaaste Vihreällä kehittämisajatuksia / ehdotuksia.
, Vantaa TE-KESKUSTEN JA TOIMINTARYHMIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Toimintaryhmien ja TE-keskusten hyviä käytäntöjä Koulutus Manner-Suomen maaseutuohjelman.
Kyläsuunnittelumalli
Joensuun kylien foorumi Teematyöskentely Joensuun kaupungin asukastoimintastrategia, miten voin vaikuttaa ja osallistua - Aktiivinen vuorovaikutus.
EU-vaikuttaminen Suomessa
TTL Sosiaalisessa mediassa
Korkeakoulujen esteettömyysverkoston tulevaisuuden toimintamalli: Keskustelua verkoston olemuksesta ja toiminnoista ESOK.
Joukkoistamisen ja vertaistuotannon edistäminen yhdistysten kansalaistoiminnassa Käytännön kehittäjän näkökulma.
TKI ja työelämäyhteistyö - teemaryhmä
Kanuuna seminaari Seinäjoki  Aiemmissa malleissa lähtökohta, jossa määriteltiin hyvinvoinnin esteitä, joita sitten voitiin ratkoa  Toimintavalmius.
Sijaisperheiden ja sijoitettujen lasten kanssa tehtävä työ
KYLÄPARLAMENTTI TOIMINTAA
Turun ammattikorkeakoulun kirjasto - puheenvuoro käyttäjäkyselystä Eija Suikkanen
Kommentteja Åbo Akademin vilppiprosessista uudistustyön pohjalta Ole Karlsson
Finnan kehittämisideoiden hallinta LUONNOS Heli Kautonen ja Aki Lassila Konsortioryhmän kokous
”KaaSu” - Kaakkois-Suomen välityömarkkinoiden kehittäminen – hanke 2008 – 2009.
Ruuti - nuorten vaikuttaminen Helsingissä. Ruuti-toiminnan päämäärä Jokaisella nuorella on vähintään yksi myönteinen kokemus vaikuttamisesta.
Teemaryhmä 1: Profiilin ja tunnettuuden kehittäminen Toimintasuunnitelma Aloitusseminaari Marja Kopeli Katja Komonen.
KANSALAISVAIKUTTAMINEN
Tuomarin velvollisuudet SJAL tuomarikoulutus 2013.
Kokemuksia sometyökaluista verkkopalvelun kehittämisessä – Case toimeksi.fi Saara Pajunpää, VVV-projekti, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys.
Päivähoidon osallisuusfoorumi Alustava suunnitelma
Voimistuvat kylät-kampanja kaikkien toimintaryhmien alueilla - alueellista jatkotyötä Eero Uusitalo YTR:n pääsihteeri SYTY ry:n puheenjohtaja.
Työ- ja elinkeinokeskus EAKR- ja ESR-rahoitus Pohjois- Savossa 2007 – Microteknia, Kuopio.
Work Shadowing- osana opetusta
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Tutkimushallinnon.
Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) koulutusjaosto.
Uusi kylähanke Päin kylää Yhteisöhautomo Kotikylä? Kyläläinen? Toimiva, kehittyvä? Nukkumalähiöstä kyläksi? Uusikylä? Aktiivinen asukas? Kotiseutu? Aktiivinen.
Vapaaehtoistyön kansallinen strategia – hanke Aspa yhteistyössä Kansalaisareena ry:n kanssa Jatta Vikström
Esitys aluetoimikuntamalliksi Vapaa-ajan asukaspalveluiden lautakunta §65.
KÄSÄMÄ Kyläkahvila kahvit ja osallistujien lyhyt esittely Kunnan tervehdys Oppimiskahvila jossa teemoina: *kylän hurjat ideat(muutkin)*mutkaton.
Vesialueiden yhdistäminen
Prosessin pää-/ongelmakohdat  Ilmoittaja – Opettaja, ohjaaja, tentinvalvoja, toinen opiskelija, ulkopuolinen henkilö, epäilty opiskelija itse – Nimetön.
School-university partnership Kokemuksia koulun ja yliopiston välisestä kumppanuusyhteistyöstä kokosi: Erja Syrjäläinen.
Kokemuksia kilpailuttamisesta Kysely keväällä 2008 kunnille ja palveluntuottajille 59 vastaajaa.
Jäsentyytyväisyyskysely 2016 Etelä-Karjalan kauppakamari.
Vip-opiskelija ja opiskelijafoorumi. Opiskelijafoorumien perustaminen jokaiseen opetuspisteeseen Tavoitteena opiskelijoiden äänen kuuleminen ja vaikutusmahdollisuuksien.
Digikuntakokeilun suunnittelu: mitä seuraavaksi?
Sosiaalinen markkinointi Monikulttuurinen ehkäisevä päihdekasvatus Ohjausryhmän suunnittelupäivä
KUVEN KOKOUS Soile Kuitunen. KUVE ON VAIKUTTAMISVERKOSTO HALUTAAN TEHDÄ KUNTOUTUSTA NÄKYVÄKSI HALUTAAN NOSTAA KUNTOUTUKSEN ARVOSTUSTA HALUTAAN.
Yhteinen näkemys IL:n opettamisessa pohjautuu:  Arvot  Strategiat  Prosessit  Toimintasuunnitelmat  Yhteistyö suunnittelussa.
ConnectPro-käyttötapaus Valiokunnan kokoukset case KOV.
KOKOUSTAITO Oletko koskaan osallistunut kokoukseen?
Lämpimästi tervetuloa!
Avoimen hallinnon toimintaohjelma Avoimuuden edistämisen käytäntöjä Imatran kaupungilla
OSUUSTOIMINNALLISEN YRITYSVERKOSTON JOHTAMINEN
VLK-toiminta Kaartin jääkärirykmentissä
Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Nummenpakan koulu.
Tasa-arvosuunnitelma
Yhteistoiminnallinen kokous
Toimeksianto ”KA-seminaari” Tuija Raaska, kehityspäällikkö, CSC
Maaseutuohjelman tavoitteet nyt ja rahoitus tulevaisuudessa Kehittäjä Matchmaking –tapahtuma Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö.
Kuntoutusverkosto KUVE:n 12.kokous Säätytalo
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KUNTOUTUS -TYÖPAJAN KOOSTE
I vaihe 1) Alkuinfo rehtorikokouksessa,
Konsensussopimuksen tiekartta: Mistä kokoustetaan?
Wessman Jenni, Ullgren-Lajunen Sari Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Lisätä monialaista yhteistyötä hankkeessa mukana olevien tahojen kesken Lisätä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa perheiden elintapaohjauksessa Yhteinen.
Indikaattorit – mitä ne kertovat vaikuttavuudesta?
Esityksen transkriptio:

Kalle Nieminen, Kajaanin yliopistokeskus (2011) KYLÄPARLAMENTIT – HYVIÄ TOIMINTATAPOJA

Kyläparlamentit ja vastaavat ryhmät Kokoontumiset säännöllisiä – vähintään 2 kertaa vuodessa Kokoontumiset valmistellaan riittävän huolellisesti esim. teemoittain Kokoukset ovat avoimia Osallistujia pitää olla asukkaiden, kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden taholta. Tarvittaessa läsnä on oltava myös muiden tahojen edustajia. Kalle Nieminen, Kajaanin yliopistokeskus (2011)

Toiminnan käynnistäminen Tärkeää on saada osapuolet sitoutumaan toimintaan (esim. koulutus, saadut hyvät kokemukset ja hyödyn tunnistaminen) Millainen muoto ryhmälle muodostetaan; vapaasti toimiva keskustelufoorumi – yhdistys? Etenkin alkuvaiheessa kokousten huolellinen valmistelu on tärkeää. Järjestäytyminen, erityisesti puheenjohtajakysymys Netin hyödyntäminen etenkin tietokanavana Kalle Nieminen, Kajaanin yliopistokeskus (2011)

Toiminta käytännössä Nimetyt edustajat, onko asukkaiden osalta tilaisuudet avoimia kaikille? Kokoontumisten määrä (2 – 6 kertaa vuodessa) Kokoontumispaikat (kylätaloilla, kunnan virastolla, muussa paikassa) Ajankohdat; illat, päivä, viikonloppu, seminaarityyppiset tapaamiset? Kokouksen yhteydessä olisi jo sovittava ainakin alustavasti seuraavan kokoontumisen ajankohta, paikka ja teema. Julkisuus – lehdistön kutsuminen paikalle; myönteinen julkisuus vahvistaa ryhmän asemaa ja tuo uskottavuutta Kalle Nieminen, Kajaanin yliopistokeskus (2011)

Mitä voidaan saada aikaan? Erityisesti alkuvaiheessa ehdottomasti tärkeintä on yhteisen ymmärryksen löytyminen ja kuuntelemisen taito Suuria asioita ei voi odottaa vaan tarpeita pohditaan yhdessä ja etsitään soveliaita ratkaisukeinoja Esimerkkejä: –Julkilausumia, kirjelmöintiä koetuista epäkohdista –Erilaisten investointien alulle saattamisia –Palveluihin vaikuttaminen pienimuotoisesti –Pieniä päätöksiä välittömästi Kalle Nieminen, Kajaanin yliopistokeskus (2011)

Kyläsuunnitelmat toiminnan pohjana Paikallisyhteisöjen strateginen työkalu – toimenpiteet ja vastuukysymykset tärkeitä Kyläsuunnitelmassa kootaan yhteen kylän yhteinen näkemys päämääristä, tavoitteista ja toimenpiteistä – yhteinen hyväksyntä Sovelias viestintäväline sekä kylältä ulospäin että sisäisesti Kyläparlamenteissa niitä voi käyttää keskustelujen pohjana Sisällön tuoja kunnan maaseutuohjelmaan Kalle Nieminen, Kajaanin yliopistokeskus (2011)

Hyviksi koettuja käytäntöjä Käynnistämiselle yhteisesti koettu tarve ja ulkopuolinen asiantuntija-apu Järjestäytyminen yhteisesti hyväksytyllä tavalla Näkyminen julkisuudessa, etenkin toiminnan alussa Kyläsuunnitelmat Kokouskäytännöt; teemat, valmistelu, ajankohta ja paikka Kunnan maaseutuohjelma Tulosten (pientenkin) esille nostaminen ja julkituominen Kunnan vastaantulo vaikka pienillä panoksilla Kalle Nieminen, Kajaanin yliopistokeskus (2011)

Haasteiksi osoittautuneita asioita Osapuolten sitoutuminen (henkinen hyväksyntä) Vetovastuun ohut pohja Henkilösuhteet Asemoituminen kuntakentässä Poliittisen värittymisen vaara Nuiva suhtautuminen – vähättely, uskottavuuden puute Kalle Nieminen, Kajaanin yliopistokeskus (2011)