KYLÄPARLAMENTTI TOIMINTAA

Esitys aiheesta: "KYLÄPARLAMENTTI TOIMINTAA"— Esityksen transkriptio:

1 KYLÄPARLAMENTTI TOIMINTAA
Esimerkkejä

2 Kyläparlamentti Kylien yhteinen kanava kuntaan päin – mukana voi olla myös muita järjestöjä Tärkeää tiedonvaihto ja vuorovaikutus Kuuluuko asukkaiden ääni päätöksenteossa? Saako kunta viestitettyä asukkaille riittävän perusteellisesti heitä koskevat päätökset ja niiden taustat päätöksiä valmisteltaessa ja niitä tehtäessä? Osallisuuden lisääminen, lainsäädäntökin edellyttää: maankäyttö- ja rakennuslaki, kuntalaki, kuntarakennelaki, vanhuspalvelulaki, uudistuva sosiaalihuoltolaki Vaihtoehtoina keskustelukumppanuus, suunnittelukumppanuus, kehittämiskumppanuus, palvelukumppanuus tai yhdistelmä

3 Alueelliset toimielimet Suomessa 1/5 Määrällinen kartoitus
62 erilaista alueellista toimielintä Rakkaalla lapsella on monta nimeä: Kyläneuvosto 12 Kylien neuvottelukunta 11 Aluetoimikunta 9 Kyläparlamentti 4 Alueellinen yhteistyöryhmä 3 Aluelautakunta 3 Asukaslautakunta 3 Kuntatiimi 3 Aluejohtokunta 2 Kyläasiatyöryhmä 2 Alueraati 1 Asukastoimikunta 1 Kyläjohtokunta 1 Lähineuvosto 1 Saaristolautakunta 1 Saaristovaltuuskunta 1 Lähipalvelualueneuvosto 1 Lähipalvelulautakunta 1 Maaseudun yhteistyöryhmä 1 Kansalaistoiminnan teemaryhmä

4 Alueelliset toimielimet Suomessa 2/5 Määrällinen kartoitus
Yhteensä 62 toimielintä: Kaikenkokoisissa kunnissa Savukoski as. – Tampere as. 39% alle asukkaan kunnissa, 26% yli asukkaan kaupungeissa Kaikkialla Suomessa, eniten Oulun ja Lapin vaalipiireissä Suhteellisen uusia: 10 toimielintä on toiminut yli 10 vuotta 17 on perustettu viimeisten kahden vuoden aikana pisimpään toimineilla juuret vapaakuntakokeilussa 24 on perustettu kuntaliitoksen yhteydessä Kaikkialla Suomessa, vaalipiireittäin: Oulu 11, Lappi 10, Varsinais-Suomi 7, Vaasa 7, Etelä-Savo 6, Pohjois-Savo 4, Kymi 4, Keski-Suomi 3, Häme 3, Pirkanmaa 3, Uusimaa 2, Satakunta 2 Kansalaistoiminnan teemaryhmä

5 Alueelliset toimielimet Suomessa 3/5 Määrällinen kartoitus
”kevytsarja” ”kevyt keskisarja” ”raskas sarja” Perin-teinen vapaa-muotoi-sempi kansalais- ja järjestö-toiminta Vuoro-vaikutus kunnan kanssa Asukkaiden ja kunnan yhteinen informaation jakamisen ja vuorovaikutuksen foorumi tekee kunnalle aloitteita ja esityksiä antaa lausuntoja tuo asukkaiden näkemykset kunnan tietoon osallistuu alueen kehittämiseen mobilisoi alueen toimijoita järjestää tilaisuuksia ja toimintaa mahdollisesti taloudellista päätösvaltaa järjestöjen avustuksissa pienimuotoisessa paikallisessa kehittämisessä Alueellinen toimielin, jolla myös päätös- ja toimivaltaa lisäksi käyttää kunnan myöntämää päätös- ja toimivaltaa palvelujen suunnittelussa ja järjestämisessä kunnan budjetin suunnittelussa taloudellista päätösvaltaa palveluissa paikallisessa kehittämisessä Pohjois- maiset alueelliset toimi-elimet Kansalaistoiminnan teemaryhmä

6 Suomussalmen kyläparlamentti
Kyläparlamentti toiminut vuodesta 2001 – kyläyhdistyksiä 21 Alkusysäys syntyi maakunnallisesta EU-rahoitteisesta kylien kehittämishankkeesta sekä koulutuksesta Kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja aina eri kylissä; puheenjohtajana vuorollaan kunkin kylän pj – kunta kutsuu koolle, kutsu menee puheenjohtajalle ja sihteerille Kyläparlamentti asettaa tavoitteet ja säännöt itse, mutta maaseutusihteeri valmistaa esityslistan Kokouksissa kylien väki ja kunnan johtoryhmä sekä hallituksen ja valtuuston puheenjohtajisto, Oulun yliopiston edustaja, maaseutusihteeri, tekninen johtaja, sivistysjohtaja ja elinkeinoasiamies

7 Suomussalmi… Yksinkertainen toimintatapa ja siksi toimiva: tavoite on koota kylien edustajat yhteen käymään keskustelua kunnan päättäjien kanssa, ja tuoda kunnan valmistelu ja päätöksenteko lähemmäs kylien ja kuntalaisten arkea Kokouksissa käydään läpi mitä toisaalta kyliin ja mitä toisaalta kuntaan kuuluu Tarkoituksena on ensisijaisesti vaikuttaa kylien palveluihin ja erityisesti sote-palveluihin Kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden asenne on ratkaiseva - kunnan johto jalkautuu kylille myös muuten Hyvä esimerkki käytännössä toimivasta keskustelevasta, suorasta demokratiasta Resursseja alueella jaettava toiminta-avustus, virkamiesvalmistelu sekä korvaus matkoista sekä tarjoilusta

8 Siilinjärven kyläparlamentti
Leader-ryhmä Kalakukko ry koordinoi maaseutuohjelman tekemistä – valmistui 2009 Ohjelmatyö oli vuorovaikutteinen prosessi, jossa olivat mukana kylät, yrittäjät ja kunnan viranhaltijat sekä luottamushenkilöt – työhön sisältyi teemakoulutuksia Maaseutuohjelmassa maaseutualueiden kehittämisen tavoitteet ja periaatteet (mm. kaavoitus, rakentaminen, palvelut), kyläsuunnittelun aktivointi, kylien osallistumisen turvaaminen Ohjelmatyön tuloksena käynnistettiin kyläparlamentti toiminta vuonna 2011 Kyläparlamenttiin kuuluu kustakin kylästä kaksi edustajaa – kylät itse valitsevat (usein ainakin puheenjohtaja)

9 Siilinjärvi…. Kyläparlamentin koolle kutsujana toimii maaseutupalveluyksikkö, joka laatii myös esityslistan ja tekee pöytäkirjan sekä kutsuu mukaan kunnan edustajat tai ulkopuoliset asiantuntijat – kokoukset perustuvat teemoihin, esim. kaavoitus, ”kylien bisnesskeissit” – luottamushenkilöt eivät ole kovin aktiivisia osallistumaan Parlamentti kokoontuu 2 – 5 kertaa vuodessa Kyläparlamentti seuraa maaseutuohjelman tavoitteiden toteutumista ja osallistuu ohjelman päivitykseen – tavoitteet toteutuneet hyvin Kunta vastaa kokoustarjoilun kustannuksista

10 Leppävirran kyläneuvosto
Syntyi asukaslähtöisesti v – Leppävirralla 20 kylää, joilla oli tarvetta tiivistää yhteistyötä Kyläneuvoston lähtökohtana oli varmistaa, että kaikkien kylien ääni ja viestit saadaan vietyä kuntaan Kyläneuvostoon kuuluu jokaisesta kylästä yksi edustaja, jonka kukin kylä valitsee (usein pj tai sihteeri) Kyläneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin, toimikausi on 2 vuotta – tehtävät kiertävät vuorollaan jokaiseen kylään – pj ja sihteeri kuitenkin eri kylistä Kyläneuvosto kutsuu kunnan viranhaltijoita, luottamushenkilöitä, asiantuntijoita ja tiedotusvälineitä kokouksiin kulloisenkin teeman mukaan – kuntayhteistyö on sujuvaa

11 Leppävirta… Kyläneuvosto teki aloitteen maaseutuohjelman laatimisesta vuonna 2009 ja samalla aktivoi kyliä tekemään kyläsuunnitelman Maaseutuohjelma valmistui kunnan, kylien, MTK:n ja yrittäjien yhteistyönä 2011 – kylien tarpeet ohjelmaan kyläsuunnitelmien yhteenvedon pohjalta Kyläneuvosto on mukana ohjelman päivitystyössä Kyläneuvoston yhteyshenkilö kunnassa on sivistysjohtaja, kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta myöntää kylätoiminnan toiminta-avustukset – €/vuosi; kyläneuvostolle avustuksia tästä määrärahasta

12 Kyläparlamentti toiminnan käynnistäminen
Yhteinen sitoutuminen ja tahtotila niin kylissä kuin kunnassa Ulkopuolinen tuki tarpeen (kyläasiamies, hanke, toimintaryhmä) Koulutus suotavaa Mahdollisesti kylä- tai maaseutuohjelman laatiminen koko kunnan alueelle Toimintaperiaatteet kirjallisena (rekisteröityminen ei välttämätöntä): kokouskutsut, asioiden valmistelu, puheenjohtajuus, säännöllisyys Puoluepoliittisen värittymisen estäminen

13 Järjestäytyminen Vapaamuotoisuus etu, yhteiset säännöt tarvitaan
Yhdyshenkilö kuntaan päin, kunnan edustajien nimeäminen Lehdistön hyödyntäminen tärkeää – tiedottamisen avoimuus Kokouksen koolle kutsumisen periaatteet; puheenjohtajuus, sihteeri

14 Kokouskäytännöt ja kokousten sisällöt
Kokoukset säännöllisiä Kokousten muistiot nettiin, julkisuus Kunnan vastaantulo kustannuksissa suotavaa (kahvit, materiaalit, matkakorvaukset, budjetti) Kokousten teemoittaminen, asiantuntijoiden hyödyntäminen Kylien terveiset kuntaan – esim. kyläsuunnitelmia hyödyntäen Kunnan ajankohtaisasioiden ja muiden tietojen esille tuominen esityslistassa Tavoitteet ja tulokset tärkeitä Kokousaikatauluista sopiminen

15 Mahdollisia ongelmakohtia
Kaikkien osapuolten sitoutuminen – ratkaisuna esim. koulutuksen järjestäminen ja aktiivinen viestintä Toiminnan vetovastuu – yhteiset säännöt apuna Näkemyserot – ainakin alkuvaiheessa puheenjohtajalta vaaditaan ”diplomaatin” kykyjä Puoluepoliittisen värittymisen välttämisessä oltava tarkkana; luottamushenkilöiden mukana olo on kuitenkin vuorovaikutuksen ja tulosten kannalta välttämätöntä

16 Kunnan tuki tärkeää Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden vastuuttaminen Osallisuuden ja vaikuttamisen nostaminen strategiaan Avustustoiminnan selkeys – kriteerit Aktiivisuuden ja hanketoiminnan tukeminen (esim. väliaikainen rahoitus) Sitoutuminen

17 Kylätoimijoilta tekemisen demokratiaa
Aktiivisuus ja osallistuminen onnistumisen edellytys  tarvitaan kylätoimijoita laajasti mukaan, vastuu ei saa jäädä vain muutamien kannettavaksi Vastuunottoa kyläsuunnittelusta, kehittämisestä, hanketoiminnasta, oman asuinalueen arkiturvallisuuteen liittyvistä asioista sekä palveluista ja harrastustoiminnasta Kylien ja järjestöjen välistä yhteistyötä

18 Seija Korhonen Puh Sähköposti: