Järjestöyhteistyö Lapin läänin kunnissa – kuntakartoitus 2007 Marko Palmgren & Maria Martin Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke

Kuntakartoitus yhdessä Terve Lappi -hankkeen kanssa Kartoituksessa mukana kaikki Lapin läänin kunnat (21) – Terveyden edistämisen yhdyshenkilöt tiedonkerääjinä – Tarkastellut sektorit: mielenterveystyö, päihde- ja huumetyö, lastensuojelu- ja perhetyö, vanhus-, vammais- ja kansanterveystyö sekä terveysliikunta – Vastauksia 16-18/sektori Lapin SOTE-hankkeen tavoitteena: – kartoittaa SOTE-järjestöjen rooli kuntien strategioissa ja käytännöissä – selvittää kuntien odotukset SOTE-järjestöille Taustaa

Kuntakartoituksen tavoitteet: – Kerätä tietoa järjestöyhteistyöstä Lapin läänin kunnissa ja samalla auttaa kuntia jäsentämään järjestöyhteistyön nykytilaa ja järjestöyhteistyön mahdollisuuksia tulevaisuudessa – Herättää keskustelua järjestöjen huomioimisesta kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. – Välittää kuntien näkemys järjestöyhteistyön nykytilasta ja mahdollisuuksista järjestöjen hyödynnettäväksi Kuntakartoitus on jaettu kolmeen osioon: – Järjestöjen rooli kuntien strategioissa – Järjestöyhteistyö käytännössä – Arviointi, seuranta ja tulevaisuuden visiointi Kuntakartoituksen tavoitteet ja teemat

Järjestöjen rooli kuntien strategioissa –Järjestöyhteistyö mainitaan 15 kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Toiminta- ja taloussuunnitelma on tehty jokaisessa Lapin läänin kunnassa Lähinnä mainintoina Joissakin kunnissa palveluntuottajana sekä harrastus- ja virkistystoiminnan järjestäjänä –Järjestöyhteistyö on mainittu 14 kunnan kuntastrategiassa tai kuntasuunnitelmassa. Kuntastrategia tai -suunnitelma on tehty 15 Lapin kunnassa ja yhdessä se on suunnitteilla Järjestöyhteistyö lähinnä mainintoja yhteistyöstä yleisellä tasolla –Järjestöyhteistyö on mainittu hyvinvointistrategioissa vain harvoin Vain yhdessä Lapin läänin kunnista oma hyvinvointistrategia Lähes puolet Lapin kunnista on mukana seudullisessa hyvinvointistrategiassa tai sellainen on suunnitteilla kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvän strategiatyöskentelyn yhteydessä Hyvinvointistrategioissa järjestöyhteistyötä ei ole konkretisoitu

Miten järjestöjen rooli huomioidaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa? Useimmat kunnat tulevat huomioimaan järjestöjen roolin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä Muutamissa kunnissa järjestöjen roolia ei tulla huomioimaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa lainkaan tai huomioidaan vain vähäisissä määrin Erityisesti muutamassa pienessä kunnassa järjestöjen rooli arvioidaan pieneksi –Tähän voi vaikuttaa järjestötoimijoiden vähäisyys ja järjestöjen pienuus. –Muutaman vapaaehtoisen varassa olevan toiminnan jatkuvuuteen ei uskalleta luottaa. Muutamassa kunnassa järjestöyhteistyön nähdään selvästi tiivistyvän kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä Useimmin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä esille nostettu järjestön rooli on palveluntuottaja

Järjestöjen esille nostetut roolit kuntien sektorikohtaisissa strategioissa

Järjestöjen tärkeimpinä esille nostetut roolit kuntien käytännön työssä

Järjestöjen rooli kuntien strategioissa/käytännön työssä Järjestöjen rooleja on nostettu sektorikohtaisissa strategioissa esiin huomattavasti tasaisemmin kuin käytännön työssä Käytännön työssä tärkeimpiä järjestöjen rooleja ovat vertaistoiminta, harrastus- ja virkistystoiminta sekä palveluntuottajan rooli Vaikuttamistoiminta ei korostu strategiatasolla eikä käytännön työssä

Järjestöjen erilainen rooli eri sektoreilla Mielenterveystyössä korostuu vahvasti vertaistoiminnan järjestäminen Päihde- ja huumetyön sekä vanhustyön osalta järjestöjen rooleina painottuvat niin palveluntuottaminen kuin vapaamuotoisempikin toiminta, kuten vertais-, vapaaehtois- sekä harrastus- ja virkistystoiminta Lastensuojelu- ja perhetyössä järjestöillä on merkittävä rooli palvelujen tuottajina Vammaistyön erityisyys on järjestöjen roolien tasaisuus. Vaikuttamistoiminta nousee vammaistyön osalta esille enemmän kuin muilla sektoreilla Kansanterveystyössä järjestöillä tiedontuotannollinen rooli (tiedonvälitys, ohjaus ja neuvonta, koulutus) korostuu enemmän kuin muilla sektoreilla Terveysliikunnassa korostuu terveisiin elämäntapoihin ohjaava toiminta (harrastus- ja virkistystoiminta, vapaaehtoistoiminta, ohjaus ja neuvonta) Roolit, joista kunnat valitsivat: palveluntuottaja, vaikuttamistoiminta, vertaistoiminta, vapaaehtoistoiminta, asiantuntijuus, tiedonvälitys, ohjaus ja neuvonta, virkistystoiminta, koulutus sekä hankkeet ja projektit. Rooleja arvioitaessa huomioitu myös avovastaukset

Kuntien näkemys järjestöyhteistyöstä eri sektoreilla

Järjestöyhteistyö käytännössä Kuntien kokemusten mukaan järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö on parasta lastensuojelu- ja perhetyön sekä terveysliikunnan sektoreilla Lastensuojelu- ja perhetyön osalta kolme kuntaa arvioi yhteistyön järjestöjen kanssa erittäin positiiviseksi suurimmassa osassa väittämiä Positiiviseksi kunnat kokevat järjestöyhteistyön mielenterveystyön ja vanhustyön sektoreilla Merkille pantavaa on, että ainoastaan vanhustyössä yksi kunta kokee järjestöyhteistyön negatiivisesti Päihde- ja huumetyössä, vammaistyössä sekä kansanterveystyössä järjestöyhteistyö saa huonoimmat arviot, vaikka näilläkin sektoreilla arviot järjestöyhteistyöstä kallistuvat hieman positiiviselle puolelle

Asenneväittämistä Asenneväittämien mukaan kunnat kokevat luottamuksen olevan molemmin puolista ja yhteistyöhalukkuutta koetaan löytyvän niin kunnilta itseltään kuin järjestöiltäkin Lastensuojelu- ja perhetyössä yhteistyö on asenneväittämien valossa erittäin toimivaa, esimerkiksi yhteystietojen koetaan olevan helposti löydettävissä, työnjaon kunnan ja järjestöjen välillä koetaan olevan selkeä ja toimijat koetaan tutuiksi Yhteistyötä eniten vaikeuttavia tekijöitä kyselyn mukaan ovat työaikaresurssien ja määrärahojen puute Myös se, ettei järjestötoimijoita tunneta riittävän hyvin tai ettei niitä alueella ole, vaikeuttaa yhteistyön tekemistä Jonkin verran yhteistyötä vaikeuttaa myös se, että toiminta-ajat kunnan työntekijöiden ja järjestötoimijoiden osalta ovat erilaisia

Yhteistyöjärjestöjä Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti tulevat esille useilla sektoreilla lähes koko Lapin läänin alueella. Myös Lapin ensi- ja turvakoti ry tulee esille monen sektorin osalta alueellisena toimijana Rovaniemen vastauksissa Rovalan Setlementti ry tulee esille useilla sektoreilla ja vastaavasti Asumispalvelusäätiö ASPA korostuu Enontekiöllä. Kyselyssämme esille tulleita toimialakohtaisia järjestöjä ovat esimerkiksi päihde- ja vammaisjärjestöt, mielenterveysyhdistykset ja potilasjärjestöt, kuten sydänyhdistykset Kunnat tekevät yhteistyötä hyvin erilaisten järjestöjen kanssa. Vaikka kyselymme kohdistui nimenomaan sosiaali- ja terveysjärjestöihin, on vastauksissa mukana myös muita järjestötoimijoita. Näitä ovat esimerkiksi eläkeläis- ja liikuntajärjestöt, 4H-yhdistykset ja Lapin Martat ry, jotka vastausten mukaan tekevät arvokasta työtä, joka ei juurikaan poikkea sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarjoamista toiminnoista

Konkreettiset hyödyt yhteistyöstä Vertaistoiminnan, harrastus- ja virkistystoiminnan sekä palveluntuotannon tarjoaminen ovat järjestöjen toimintoja, joista kunnat arvioivat saavansa hyötyä ja joiden tuottamiseen kunnat usein tarvitsevat apua Suurin osa Lapin kunnista ilmoittaa tukevansa järjestöjä toiminta- avustuksilla. Kunnat tukevat järjestöjä jonkin verran myös asiantuntija- apua antamalla sekä toiminta- ja liikuntatilojen muodossa Varsinaisia järjestöjen yhteisiä kokoontumistiloja, esimerkiksi järjestökeskuksia, on muutamissa kunnissa. Järjestöjen käyttöön annetaan pääsääntöisesti maksutta kunnan tiloja, kuten nuorisotaloja ja kouluja

Minkä toimintojen järjestämisessä toivotaan järjestöyhteistyötä? Erityisesti nousivat esille: Vertaistuki, tukihenkilö-, harrastus- ja virkistystoiminta Edellä mainitut esiintyivät lähes kaikkien sektoreiden ja kuntien vastauksissa Toivottiin järjestettävän pääasiassa vapaaehtoistoimintoina Muuta: Kuntoutusta, sopeutumisvalmennusta, laitoshoitoa, sijaishuoltoa Näitä toivottiin järjestettävän tuotteistettuna Lisäksi toivottiin erilaisia kyyti-, siivous-, ym. arjessa selviytymistä tukevia palveluita sekä vapaaehtoistoimintoina että tuotteistettuina

Tiedonsaanti tällä hetkellä ja tulevaisuudessa Kunnat saavat järjestöistä ja niiden toiminnoista tietoa pääasiassa järjestöjen aluetyöntekijöiden ja paikallisjärjestöjen kautta Järjestöjen internetsivustoja ei juurikaan hyödynnetä

Toivomukset järjestöille yhteistyön kehittämiseksi Kunnat toivovat järjestöiltä aktiivisuutta, esimerkiksi kuntakäyntejä, yhteisiä foorumeita ja esittäytymistä Parempaa tiedottamista toiminnasta Selkeät yhteyshenkilöt Yhteistä tavoitteiden asettelua

Järjestöyhteistyö tulevaisuudessa Kunnat arvioivat järjestöyhteistyön lisääntyvän ja monipuolistuvan tulevaisuudessa Jonkin verran pelätään yhteistyön vähentyvän –Järjestöjen vapaaehtoistoimijoiden ikääntymisestä ja jaksamisesta ollaan huolissaan –Saavatko järjestöt uusia vapaaehtoisia toimintaan mukaan?

Johtopäätökset Erityisesti vertais-, harrastus- ja virkistystoiminta ovat toimintoja, joiden tuottamiseen kunnilla ei ole riittävästi resursseja –Ehkäistään tarvetta raskaammalle tuelle, jonka järjestämisestä kunta on viimekädessä vastuussa Järjestötoimijoita ei tunneta ja osata hyödyntää riittävästi –Järjestöjen tulee tuoda itseään ja toimintaansa paremmin kuntien työntekijöiden tietoisuuteen Yhteistyön kehittämisessä on hyödynnettävä nykyistä enemmän yhteistä strategiatyöskentelyä –Yhteistyöllä mahdollista vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointieroihin ja yleiseen hyvinvointiin