MTK-Satakunnan, -Pirkanmaan ja -Varsinais-Suomen puheenjohtaja-/sihteeripäivät Vierumäki 2.11.2010. Maatalouspolitiikan ajankohtaiskatsaus Simo Tiainen

EU:n maatalouspolitiikka vuoden 2013 jälkeen Ajankohtaista EU:n maatalouspolitiikka vuoden 2013 jälkeen EU:n seuraava rahoituskehys (2014-?) Laki tuottaja –ja toimialaorganisaatioista Vuoden 2011 kansallisen tuen ratkaisu MTK/ 25.11.2009

EU:n maatalouspolitiikka vuoden 2013 jälkeen Valmistelun aikataulu Komission kuuleminen keväällä 2010 Brysselin konferenssi 19.-20.7.2010 http://ec.europa.eu/agriculture/cap-post-2013/conference/index_en.htm Keskustelut ministerineuvostossa Euroopan parlamentin päätöslauselma (Lyonin –raportti) 8.7.2010 http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+TA+P7-TA-2010-0286+0+DOC+XML+V0//FI Tiedonanto 17.11.2010 ja sitä seuraava kuuleminen Lainsäädäntöehdotukset heinäkuu 2011 Neuvoston ja Parlamentin päätös 2012 MTK/ 25.11.2009

Haasteet, joihin vuoden 2013 jälkeisellä CAP:lla on vastattava Euroopan parlamentin päätöslauselma (Lyonin –raportti) yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta vuoden 2013 jälkeen (1/3) Otsikoita Haasteet, joihin vuoden 2013 jälkeisellä CAP:lla on vastattava Yhteiskuntaan ja talouteen liittyviin tarpeisiin vastaaminen Julkisia hyödykkeitä koskevien hyötyjen tuottaminen Tavoitteet Oikeudenmukainen CAP Kestävä CAP Vihreä CAP Yhteinen ja yksinkertainen politiikka MTK/ 25.11.2009

Oikeudenmukaisen, vihreän ja kestävän CAP:n toteutuminen Euroopan parlamentin päätöslauselma (Lyonin –raportti) yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta vuoden 2013 jälkeen (2/3) Oikeudenmukaisen, vihreän ja kestävän CAP:n toteutuminen Elintarviketurva ja oikeudenmukainen kauppa Kestävyys Maatalous koko EU:ssa Elintarvikkeiden laatu Luonnon monimuotoisuus ja ympäristönsuojelu Vihreä kasvu MTK/ 25.11.2009

Euroopan parlamentin päätöslauselma (Lyonin –raportti) yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta vuoden 2013 jälkeen (3/3) Poimintoja Uuden CAP:n suunnittelun ja täytäntöönpanon ytimessä olisi oltava yksinkertaisuus, suhteellisuus sekä byrokratian ja hallintokustannusten vähentäminen Kehottaa komissiota ottamaan Euroopan parlamentin suositukset täysimääräisesti huomioon työstäessään tiedonantoaan ja laatiessaan lainsäädäntöehdotuksiaan MTK/ 25.11.2009

Komission julkisen kuuleminen yhteisestä maatalouspolitiikasta Kuulemisessa annettiin noin 5700 kansalaisten sekä sidosryhmien, ajatuspajojen, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen lausuntoa Suomesta lausuntoja annettiin yhteensä 23 Yhteenveto kuulemisen tuloksista löytyy osoitteesta; http://ec.europa.eu/agriculture/cap-post-2013/debate/index_en.htm Kansalaisten keskeisimmät odotukset maataloudelta ovat. mm. turvallisen ja terveellisen ruoan tuottaminen läpinäkyvään ja kohtuulliseen hintaan, kestävä maankäyttö, maaseutuyhteisöjen ja maaseudun elinvoima sekä ruoan saatavuuden turvaaminen. Tulevan maatalouspolitiikan toivottiin mm. takaavan eurooppalaisten ruokaturvan, suojelevan ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta, torjuvan ilmastonmuutosta, säilyttävän ja luovan työpaikkoja maaseudulle. MTK/ 25.11.2009

Suomen hallituksen kanta Suomen kantoja muodostettu mm. maa- ja puutarhatalouden EU –jaostossa vaiheittain neuvoston keskusteluja varten Valtioneuvoton EU -selonteko huhtikuussa 2009 linjasi myös maatalouspolitiikkaa Hallituksen E –kirje eduskunnalle 12.5.2010; Julkinen keskustelu vuoden 2013 jälkeistä aikaa koskevasta politiikasta ja Suomen kannat www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/mmvl_7_2010_p.shtml Eduskunnan suuren valiokunnan ja maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnoissa eriäviä näkemyksiä MTK/ 25.11.2009

Komission ”vuotaneen” tiedonantoluonnoksen sisältö (1/3) Kolme laajaa politiikkavaihtoehtoa Parannettu nykytilanne Tasapainoisempi, suunnatumpi ja kestävämpi tuki Markkina- ja tulotukien poistaminen Komission tavoitteena on vaihtoehto 2 MTK/ 25.11.2009

Komission ”vuotaneen” tiedonantoluonnoksen sisältö (2/3) Pilarijakoon merkittäviä muutoksia I –pilari muodostuisi neljästä osasta: Perustulotuki (yläraja suurille tiloille) Vihreä tukiosa (jäsenmaille pakollinen, toimenpiteinä mainitaan pysyvä laidun, vihreä kasvipeitteisyys, viljelykierto, ekologinen kesannointi) vuositukena LFA –alueiden tulotuki (ml. vapaaehtoinen kansallinen lisäosa) Tuotantosidonnainen tuki erityisistä ongelmista kärsiville alueille (nykyinen 68 artikla) Lisäksi pienten tilojen tuki (uudet jäsenmaat?) Täydentäviä ehtoja yksinkertaistetaan, kuitenkin vesittämättä täydentävien ehtojen tarkoitusta Tuet kohdennetaan aktiiviviljelijöille (?) MTK/ 25.11.2009

Komission ”vuotaneen” tiedonantoluonnoksen sisältö (3/3) Pilarijakoon merkittäviä muutoksia II –pilari Maaseudun kehittämisohjelmiin perustuvat tuet Parannetaan maatalouden kilpailukykyä innovaatioiden ja rakennemuutoksen kautta Tuetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä Edistetään tasapainoista alueellista kehitystä kaikilla unionin alueilla Jäsenmaille annettaisiin joustavuutta vastata omiin erityistarpeisiinsa Tiedonantoluonnoksessa todetaan mm. Ympäristö, ilmastonmuutos ja innovaatiot ohjaavat politiikkaa enemmän kuin koskaan ennen Ympäristötoimenpiteiden pitäisi olla alueiden ja paikallisten olosuhteiden mukaan räätälöityjä Nuoret viljelijät ja uudet aloittajat etusijalla MTK/ 25.11.2009

Alustavaa tiedonantoluonnoksen arviointia (1/2) Komissio ei ehdota tilatuen muuttamista tasatueksi Jos I-pilarin ”vihreää tukea” ja LFA:ta rahoitetaan kokonaan EU-varoista Erittäin suuri rahoituksen leikkausuhka Suomelle (n. 300-400 m €) Suomessa II –pilarin kansallinen osarahoitus nyt n. 70 %. Olisiko näiden tukien EU-rahoitus pois nykyisen tilatuen varoista? LFA:n vapaaehtoinen kansallinen lisäosa Voisiko korvata nykyistä osarahoitusta? Millä ehdoilla mahdollinen, asetettaisiinko enimmäismäärä? Voisiko Suomessa korvata esim. heikkenevää 141-tukea? Jos I-pilarin vihreän tukiosuuden maksamisen edellytyksenä on mm. kasvipeitteisyys Putoaako Suomen ympäristötuen perustuelta pohja pois? Onko ympäristötuen toimenpiteiden oltava alueellisesti tarkasti kohdennettuja? MTK/ 25.11.2009

Alustavaa tiedonantoluonnoksen arviointia (2/2) Positiivista; Oikeat politiikan tavoitteet Maatalouden säilyttäminen kaikkialla Art. 68 kaltaisen mekanismin säilyminen Vahva kytkentä EU 2020 –strategiaan Huomioitavaa; Komission lopullinen tiedonanto annetaan 17.11. On todennäköistä, että lopullinen tiedonanto poikkeaa nyt vuotaneesta versiosta. Asiaan vaikuttamisen aika on nyt MTK/ 25.11.2009

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kustannukset eri politiikkalohkoissa 1990-2008 (Lähde: EU:n komissio) MTK/ 25.11.2009

Suomen maatalouden tulorakenne 2010 Farm Net Income (760 Mill. €) MTK/ 25.11.2009

Suomen maataloustuet vuosina 1995–2010 € milj. CAP LFA Ympäristötuet Kansalliset tuet 270 268 273 276 382 435 443 456 502 515 541 551 557 555 296 414 418 422 424 421 420 240 277 275 281 283 289 297 293 294 315 330 350 890 720 673 618 572 590 584 595 602 589 619 611 553 250 500 750 1,000 1,250 1,500 1,750 2,000 1995 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 2010 545 374 565 Tähän vaihdettu oikeat luvut vuosien 2008 ja 2009 kohdalle Kansallisissa tuissa. 2008: 555 milj. euroa (julkaisussa 560) ja 2009: 556 milj. euroa (julkaisussa 559) MTK/ 25.11.2009 Source: MTT Taloustutkimus

EU:n seuraava rahoituskehys (2014-) Eurooppa neuvosto hyväksyy yksimielisesti. Edellyttää myös Euroopan parlamentin hyväksynnän Vahvistetaan vähintään 5 -vuodeksi Sitova kehys, muodostaa perustan EU:n vuosibudjeteille EU budjetti vuonna 2010 n. 123 mrd. €, 1,04 % jäsenmaiden yhteenlasketusta BKTL:stä Suomen maksuosuus 1,76 mrd. €, 1,65 % EU –budjetista Suomi saa EU:n budjetista tuloja 1,38 mrd. € Suomen maatalouden ja maaseudun kehittämisen EU –rahoitus n. 850 milj. €/vuosi MTK/ 25.11.2009

MTK/ 25.11.2009

MTK/ 25.11.2009

MTK/ 25.11.2009

MTK/ 25.11.2009

Maatilatalouden tulot yhteensä (brutto) koko maa 2006-2011, mrd. € metsätulot tuki markkinahintainen MTK/ 25.11.2009 22

Määritelmiä Tuottajaorganisaatio on tuottajien perustama tuottajien yhteenliittymä (horisontaalinen) huolehtii tarjonnan keskittämisestä sekä tuotteiden myynnistä ja täten vahvistaa tuottajien asemaa Toimialaorganisaatio koostuu tuottajien ohella maataloustuotteen jalostuksen, jakelun ja kaupan alalla toimivista tahoista (vertikaalinen) luo tuottajien ja elintarvikeketjun muiden toimijoiden välisen neuvottelu- ja sopimusmekanismin (yhteisten etujen tunnistamiseksi ja edistämiseksi) MTK/ 25.11.2009

Mitä on mahdollista? Markkinajärjestelyasetuksen (1234/2007) jäsenvaltiot voivat kansallisesti hyväksyä tuottaja- tai toimialakohtaisia organisaatioita myös muille sellaisille tuotteille, jotka kuuluvat asetuksen soveltamisalaan, mutta joiden osalta ei ole erityissäännöksiä tuottaja- tai toimialakohtaisten organisaatioiden hyväksynnästä.  (sääntöjä on mm. HeVi:stä), tuottaja- tai toimialaorganisaatio sääntöineen ja menettelyineen on oltava EU:n lainsäädännön mukainen. Suomessa ei ole tehty yhtään kansallista tuottaja- tai toimialaorganisaatioiden hyväksyntää. MTK/ 25.11.2009

HE Hinnasta ei saa sopia!! HE ”maatalouden tuottaja- ja toimialaorganisaatiolaista” on tekeillä MMM:ssä. Lakia sovelletaan kilpailulain sijaan eräisiin maatalouden tuottajaorganisaatioiden, tuottajaorganisaatioiden liittojen sekä toimialaorganisaatioiden toteuttamiin maataloustuotteen tuotantoon, jalostukseen ja kauppaan liittyviin sopimuksiin, päätöksiin ja menettelyihin, joita hyväksytyt organisaatiot toteuttavat tämän lain mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi MTK/ 25.11.2009

Elintarvikkeiden kulutusmenojen jakautuminen ketjun eri osien kesken Suomessa MTK/ 25.11.2009

TULOTUKIEN AIKAKEHYS Lähde:MMM MTK/ 25.11.2009 27

Tulevien vuosien haasteita EU:n yhteinen maatalouspolitiikka vuoden 2013 jälkeen CAP:n sisältö Maaseudun kehittämispolitiikka LFA –uudistus Maatalouden ympäristötuki Maataloustukien rahoituksen turvaaminen Kansallisten tukijärjestelmien jatko (art. 141 ja 142) Tulevien investointien rahoittaminen MAKERAN kohtalo Maatalouden ympäristö- ja eläinten hyvinvointiasiat Markkinoiden hallinta ja viljelijöiden neuvotteluaseman parantaminen WTO-/Mercosur-neuvottelut ja kotimaisen tuotannon kilpailukyky MTK/ 25.11.2009