EU:n maatalouspolitiikka vuoden 2013 jälkeen

Esitys aiheesta: "EU:n maatalouspolitiikka vuoden 2013 jälkeen"— Esityksen transkriptio:

1 EU:n maatalouspolitiikka vuoden 2013 jälkeen 18.11.2010

2 EU:n maatalouspolitiikka vuoden 2013 jälkeen aikataulu
Komission kuuleminen keväällä 2010 Brysselin konferenssi Keskustelut ministerineuvostossa Euroopan parlamentin päätöslauselma (Lyonin raportti) Tiedonanto ja sitä seuraava kuuleminen Lainsäädäntöehdotukset heinäkuu 2011 Neuvoston ja Parlamentin päätös 2012 Uudistus astuu voimaan aikaisintaan 2014 MTK/

3 Komission julkisen kuuleminen yhteisestä maatalouspolitiikasta
Kuulemisessa n kansalaisten sekä sidosryhmien, ajatuspajojen, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen lausuntoa Suomesta lausuntoja yhteensä 23 Yhteenveto kuulemisen tuloksista osoitteessa Kansalaisten keskeisimmät odotukset maataloudelta mm: turvallisen ja terveellisen ruoan tuottaminen läpinäkyvään ja kohtuulliseen hintaan kestävä maankäyttö maaseutuyhteisöjen ja maaseudun elinvoima ruoan saatavuuden turvaaminen. Tulevan maatalouspolitiikan toivottiin mm. takaavan eurooppalaisten ruokaturvan suojelevan ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta torjuvan ilmastonmuutosta säilyttävän ja luovan työpaikkoja maaseudulle. MTK/

4 Suomen hallituksen kanta
Suomen kantoja muodostettu mm. maa- ja puutarhatalouden EU-jaostossa vaiheittain neuvoston keskusteluja varten Valtioneuvoston EU-selonteko huhtikuussa 2009 linjasi myös maatalouspolitiikkaa Hallituksen E-kirje eduskunnalle ; Julkinen keskustelu vuoden 2013 jälkeistä aikaa koskevasta politiikasta ja Suomen kannat Eduskunnan suuren valiokunnan ja maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnot kesäkuussa 2010 MTK/

5 EU:n seuraava rahoituskehys (2014-)
Eurooppa-neuvosto hyväksyy yksimielisesti. Edellyttää myös Euroopan parlamentin hyväksyntää Vahvistetaan vähintään 5 vuodeksi Sitova kehys, muodostaa perustan EU:n vuosibudjeteille EU-budjetti vuonna 2010 n. 123 mrd. €, 1,04 % jäsenmaiden yhteenlasketusta BKTL:stä Suomen maksuosuus 1,76 mrd. €, 1,65 % EU-budjetista Suomi saa EU:n budjetista tuloja 1,38 mrd. € Suomen maatalouden ja maaseudun kehittämisen EU-rahoitus n. 850 milj. €/vuosi MTK/

6 MTK:n näkemykset yhteisen maatalouspolitiikan sisällöstä vuoden 2013 jälkeen (1)
EU:ssa tarvitaan tehokasta, eri tuotantoalueiden olosuhde-eroja tasoittavaa, rahoituksellisesti ja sisällöllisesti yhteistä maatalouspolitiikkaa myös vuoden 2013 jälkeen. Keskeisenä tavoitteena tulee olla monipuolisen maataloustuotannon säilyttäminen ja edistäminen kaikilla yhteisön alueilla. Tämän vuoksi koko Suomi on LFA-aluetta ja kansallisten tukien jatko on varmistettava tulevien uudistusten yhteydessä. Viljelijöiden tulotaso on pidettävä keskeisellä sijalla EU:n maatalouspolitiikan tavoitteiden joukossa. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen kokonaisvaltaisen näkemyksen ja toimenpiteiden johdonmukaisuuden varmistamiseksi on perusteltua ylläpitää rakenne, jossa maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitus tapahtuu kahden pilarin kautta. MTK/

7 MTK:n näkemykset yhteisen maatalouspolitiikan sisällöstä vuoden 2013 jälkeen (2)
Nykyisessä Euroopan unionissa yhteisön rahoitus maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen on syytä pitää kokonaisuudessaan vähintään nykytasolla. Maaseudun kehittämisohjelmissa jäsenvaltioille tulee antaa laaja toimivalta määritellä toimenpiteet omien tarpeidensa ja erityisten olosuhteidensa perusteella. Maatalouden ympäristötukijärjestelmä tulee säilyttää laajapohjaisena ja viljelijöitä kannustavana, jotta sen vaikutukset ovat tehokkaita. MTK/

8 MTK:n näkemykset yhteisen maatalouspolitiikan sisällöstä vuoden 2013 jälkeen (3)
Yhteisöllä oltava käytettävissään riittävät ja nopeasti käyttöön otettavat keinot maatalousmarkkinoiden tasapainottamiseen poikkeuksellisissa tilanteissa. Erilaisten riskien hallintavälineitä on kehitettävä. Yhteisön koko elintarvikeketjun kilpailukykyä tulee jatkuvasti kehittää tavoitteena kilpailukyvyn lisääntyminen, joka hyödyttää sekä tuottajia, kuluttajia että yhteisön elintarviketeollisuutta. Koko yhteisön tasolla kiinnitettävä huomiota maataloustuotteiden markkinoiden parempaan toimivuuteen, jotta ketjun kaikille osapuolille taataan tasavertainen neuvotteluasema ja oikeudenmukainen osuus markkinoilta saatavasta tuotosta. Viljelijöiden asemaa elintarvikeketjussa on vahvistettava. Yhteisön huolehdittava korkean elintarviketurvallisuuden ylläpitämisestä ja edelleen kehittämisestä, eläin- ja kasvitautien leviämisen ehkäisemisestä ja tuotantoeläinten hyvinvoinnista. MTK/

9 Komission tiedonannon sisältö (1/3)
Kolme laajaa politiikkavaihtoehtoa Parannettu nykytilanne Tasapainoisempi, suunnatumpi ja kestävämpi tuki Markkina- ja tulotukien poistaminen Komission tavoitteena on vaihtoehto 2 MTK/

10 Komission tiedonannon sisältö (2/3)
Yhteinen maatalouspolitiikka perustuu jatkossakin kahteen pilariin I–pilarin tuki muodostuisi neljästä osasta: Perustulotuki (yläraja suurille tiloille) Vihreä tukiosa (jäsenmaille pakollinen, toimenpiteinä mainitaan pysyvä laidun, vihreä kasvipeitteisyys, viljelykierto, ekologinen kesannointi) vuositukena Erityisestä luonnonhaitasta kärsivien alueiden lisätuki Tuotantosidonnainen tuki erityisistä ongelmista kärsiville alueille (nykyinen 68 artikla) Lisäksi pienten tilojen tuki (uudet jäsenmaat?) Täydentäviä ehtoja yksinkertaistetaan, kuitenkin vesittämättä täydentävien ehtojen tarkoitusta Tuet kohdennetaan aktiiviviljelijöille (?) Lisäksi halutaan parantaa markkinoiden toimivuutta, kasvattaa viljelijöiden osuutta elintarvikemarkkinoiden rahavirroista ja vahvistaa viljelijöiden neuvotteluasemaa ruokamarkkinoilla MTK/

11 Komission tiedonannon sisältö (3/3)
II –pilarissa ei välttämättä suuria muutoksia Maaseudun kehittämisohjelmiin perustuvat tuet Parannetaan maatalouden kilpailukykyä innovaatioiden ja rakennemuutoksen kautta Tuetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä Edistetään tasapainoista alueellista kehitystä kaikilla unionin alueilla Jäsenmaille annettaisiin joustavuutta vastata omiin erityistarpeisiinsa Ympäristö, ilmastonmuutos ja innovaatiot ohjaavat politiikkaa enemmän kuin koskaan ennen Ympäristötoimenpiteiden tulisi olla nykyistä enemmän eri alueiden ja paikallisten olosuhteiden mukaan räätälöityjä Nuoret viljelijät ja uudet aloittajat etusijalla Uusia työkaluja riskienhallintaan (tuotanto- ja tuloriskejä) MTK/

12 Alustavaa tiedonannon arviointia (1/2)
Tiedonannon sisältö on varsin yleisellä tasolla ja rahoitus jää edelleen täysin auki. Tiedonannossa ei kiinnitetä riittävästi huomiota maataloustuotannon kannattavuuden ja viljelijöiden tulojen turvaamiseen. Komission uudistuksilla pikemminkin lisätään maatalouden kustannuksia kuin vahvistetaan eurooppalaisen ruoantuotannon mahdollisuuksia. Yhteisen maatalouspolitiikan vihertäminen sisällyttämällä suoran tuen ehtoihin uusia ympäristövaatimuksia ei ole hyväksyttävä Suomessa ympäristöstä on huolehdittu maatalouden ympäristöohjelmilla, joihin lähes kaikki viljelijät ovat sitoutuneet. Komissio on ottanut huomioon Suomen näkemyksiä luonnonhaittakorvauksesta. EU:n uudistuvalla yhteisellä maatalouspolitiikalla pystytään parhaimmillaankin ratkaisemaan vain osa Suomen maatalouden tarpeista. Uudistus ei siten poista tarvetta kansallisten järjestelmien säilyttämiselle. Komissio korostaa, että ruoan tuotannolle on oltava edellytykset koko unionin alueella. MTK on tyytyväinen, että tähän liittyen komissio ehdottaa tuotantoon sidotun tuen jatkamista nykyiseen tapaan. MTK pitää erityisen tärkeänä sitä, että komissio haluaa vahvistaa viljelijöiden asemaa elintarvikeketjussa. Yhteiseen maatalouspolitiikkaan tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä, joilla maatalousmarkkinoiden toimivuutta parannetaan MTK/

13 Alustavaa tiedonannon arviointia (2/2)
Positiivista Oikeat politiikan tavoitteet Maatalouden säilyttäminen kaikkialla Art. 68 kaltaisen mekanismin säilyminen Vahva kytkentä EU 2020 –strategiaan Viljelijän aseman parantaminen ruokaketjussa Uusia työkaluja markkinariskien hallintaan Huomioitavaa Uuden maatalouspolitiikan lopullinen sisältö riippuu pitkälti rahoituksesta ja rahoituksen riittävyydestä MTK/

14 Komission työohjelmaluonnos yhteisen maatalouspolitiikan kehittämiseksi vuoden 2013 jälkeen
MTK/