Maatalouden vesiensuojelu

Esitys aiheesta: "Maatalouden vesiensuojelu"— Esityksen transkriptio:

1 Maatalouden vesiensuojelu
Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi/MKN maisemapalvelut Ruokolahti

2 Vesiensuojelun ohjauskeinoja
täydentävät ehdot (useimpien viljelijätukien ehtona) ympäristötuen ehdot (ohjelmakaudella sitoutuneena lähes 90 % viljelijöistä eli 95 % pelloista) nitraattiasetus (kaikkien noudatettava) muu ympäristölainsäädäntö (esim. ympäristönsuojelulaki ja -asetus)

3 Vesiensuojelun ohjauskeinoja
Edellä esitetyt ehdot velvoittavat esim. seuraavaa: 60 cm pientareet vesistöjen ja valtaojien varsille (täydentävät ehdot) 1 m pientareet valtaojien varsille (ympäristötuki) 3 m suojakaista vesistöjen varsille (ympäristötuki) lannan varastointitilan koko ja rakenne (nitraattiasetus) lannoitteiden levitysajat ja –määrät (nitraattiasetus)

4 Maatalouden vesiensuojelutyö
Pientareet, suojakaistat ja suojavyöhykkeet sekä kosteikot ovat helposti havaittavia maatalouden vesiensuojelun keinoja. Vesistöjen eteen tehdään kuitenkin paljon työtä pellolla, tavanomaisten viljelykäytäntöjen yhteydessä. Esimerkkejä: maan rakenne ja peruskuivatus lannoitteiden käyttö luonnonhoitopeltojen sijoittelu käytetyt kasvilajit ja viljelykierto.

5 Erityisympäristötuki kannustimena
erityistuet ovat osa maatalouden ympäristötuki- järjestelmää ja niillä tuetaan mm. erilaisia vesiensuojelutoimenpiteitä vapaaehtoisia osaa erityistuista voivat hakea viljelijöiden lisäksi rekisteröidyt yhdistykset esimerkiksi suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen perustamiseen ja hoitoon, lietelannan sijoittamiseen peltoon ja pohjavesialueiden peltoviljelyyn

6 CAP-uudistus CAP = common agricultural policy, Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka Nykyinen ohjelmakausi 2007 – 2013 uuden ohjelmakauden valmistelu ja toimeenpano etenee hitaasti  käyttöön vasta 2015 uusia erityistukisopimuksia ei voinut (muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta) hakea tänä vuonna, todennäköisesti ei myöskään vuonna 2014  vaikeuttaa yleissuunnitelmien suositusten täytäntöönpanoa

7 Sininen Haapavesi-hanke
ProAgria Etelä-Suomi ry:n toimenpiteet: koulutustilaisuuksia viljelijöille esite vesiensuojeluun liittyvistä asioista vesiensuojelun yleissuunnitelma kohdekohtaisia kosteikkosuunnitelmia

8 Yleissuunnittelu Tavoitteena vesiensuojelun edistäminen kohdealueella:
annetaan suosituksia kohteiden perustamisesta tai hoidosta pyritään lisäämään talviaikaista kasvipeitteisyyttä (mm. suojavyöhykkeet, monivuotiset nurmipellot) kohdentaminen riskialttiille peltolohkoille (kaltevat pellot, vesistöjen varret, tulvaherkät alueet) viljelijöiden ja yhdistysten kannustaminen erityisympäristötukien hyödyntämiseen

9 Yleissuunnittelun eteneminen
maastotöillä kartoitetaan yleissuunnittelualueen maatalousympäristön tärkeät kohteet kohteille laaditaan kunnostus/hoitosuositukset tuloksena raportti, joka toimii pohjana tarkemmille, tilakohtaisille suunnitelmille esim. erityisympäristötukea haettaessa työ tehdään yhteistyössä maanomistajien ja useiden muiden tahojen kanssa

10

11

12

13 Kosteikot perustetaan valtaojan, puron tai muun vesistön osan yhteyteen kosteikkojen vesiensuojeluvaikutus perustuu veden virtauksen hidastumiseen ja ravinteikkaan kiintoaineksen laskeutumiseen (ravinteita sitoutuu kosteikkoon myös muilla mekanismeilla) voi muodostua monenlaisista rakenteista, kuten pohjapadoista, tulvatasanteista, laskeutusaltaista… kosteikkojen perustamisella edistetään vesiensuojelun lisäksi luonnon ja maiseman monimuotoisuutta

14 Kosteikot kosteikkojen perustamisella edistetään vesiensuojelun lisäksi luonnon ja maiseman monimuotoisuutta joissakin tapauksissa perustamiseen voi saada tukea ympäristötukijärjestelmän kautta

15 Suojavyöhykkeet Ympärivuotisesti kasvipeitteisiä keskimäärin 15 metrin levyisiä kaistaleita pellon ja vesistön/valtaojan välissä. Hoidetaan niittämällä ja korjaamalla niittojäte pois.

16 KIITOS!