Copyright © Tekes Yritysten t&k-projektien rahoitus v. 2012 1-2012Eero Moisala.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Näkökulmia järjestövetoisten kehittämishankkeiden ja kuntien yhteistyölle - Miten saada kehittämistyön tulokset pysyviksi toimintatavoiksi Antti Pelto-Huikko.
Advertisements

Tekesin strategia DM
Ydinvoimaa rakennetaan lisää – miten suomalaista osaamista kehitetään
Sapuska - Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista 2008 – 2012 Joensuu DM Copyright © Tekes.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeet Tuija Laukkanen
Toimintaympäristön analyysi
2 Mitä? Valtakunnallinen pk-yritysten ja yksittäisten henkilöiden tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa tukeva asiantuntijapalvelu Yritys- tai hankekohtaisesti.
INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen 1.
’Vieläkö voi hakea’ - Pohjois-Savon liiton rahoitustilanne
Tekesin innovaatiorahoitus
Copyright © Tekes Kemian alan pk-yritykset Tekesin aktivointiprojekti.
© 1999 Stakes / Hannele Hyppönen TKK sivu 1 (9) Esteettömyys teknologian kehittämisessä ja hyödyntämisessä Hannele Hyppönen Stakes.
Perjantai, 27. kesäkuuta 2014 SOVELTAVAA TUTKIMUSTA TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄN TARPEISIIN Ammattikorkeakoulut osana suomalaista innovaatiojärjestelmää Arenen.
Copyright © Tekes Cleantech-yritykset ”Viisi tähteä”
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä 2007 / RA-M TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ALUEKESKUSOHJELMA ”Kasvun haasteita, kilpailukyvyn perustaa: sujuvaa.
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hankerahoituksen painopisteet Mihin hankerahoitusta saa? KAS ELY PP.
Hallitusohjelmaodotukset yrittäjyyden edistämiseksi Yrittäjävaltuuskunnan kokous PK-johtaja Pentti Mäkinen.
1 Kaakkois-Suomen Venäjä kasvusopimus. hallitusohjelma, joka korostaa kaupunkipolitiikkaa, kaupunkiseutulähtöisyyttä ja suurten keskuskaupunkien merkitystä.
Edelläkävijämarkkinaohjelma Fiksu kysyntä luo uutta ohjelmavalmistelu Tekes Asiantuntija Sampsa Nissinen.
Mitä? Valtakunnallinen pk-yritysten liiketoimintasuunnitelman laatimisohjelma Yritysjohdon apuväline liiketoiminnan johtamiseen ja kehittämiseen Työkalu.
Click to edit Master title style Testing Finnvera Oyj Liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo.
Click to edit Master title style Testing Finnvera Oyj EAKR-rahoituksen v ä litt ä j ä n ä Euroopan aluekehitysrahaston tukea yritystoiminnan.
Oulu Juha Pulkkinen Tekes.
Kunnat kilpailukykyisen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen Euroopan tekijöinä Kunnat ja maakunnat Euroopassa -seminaari Varatoimitusjohtaja Timo.
Ammattikorkeakoulujen TKI-johtajaverkosto
Copyright © Tekes Rahoitus– ja tukiklinikka Hattula Milloin Tekes on sopiva yhteistyökumppani yritykselle ? Erkki Jääskeläinen Hämeen ELY-Keskus,
Hanke- ja hakuinfo Länsi-Suomen EAKR -ohjelma Pirjo Peräaho Keski-Suomen liitto.
- mahdollisuus kehittämiseen -
EU-rahoitusta haettavana- informaatiotilaisuus Carelicum Kalevi Pölönen/Kari Korhonen.
Finnvera - rooli pk-yritysten rahoittajana ja tulevaisuuden näkymät Yrittäjävaltuuskunnan kokous Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto,
1 TERVEYSTOIMI Terveystoimen strategia Arvot, toiminta-ajatus ja visio Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit ja mittarit Terla
Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Tutkinnonuudistuksen.
Innovaatiotilastot 2012 ja Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta (tietokanta) Tekes, Teknologiateollisuus.
V INKA Road Show &Meripohjolan uudistuva metalli- ja konepajateollisuus Risto Pietilä Nivala, Raahe, Oulu, Kemi
Presidentti Tarja Halosen aikakausi KESKI-POHJANMAALLA.
Yhteiset kompetenssit Muokataan… ja täsmennetään.
Yrittäjyydestä ja yhteistyöstä Teollisuusneuvos Heikki Vesa.
Työvoima- ja elinkeinokeskus Ohjelmakausi 2007–2013 käynnistyy, EU-projektien toteutus Yritysrahoituksen puheenvuoro Pekka Pelkonen Pohjois-Karjalan TE-keskus.
Tekstiä tähän kohtaan ” Osaavana pidempään työelämässä”
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
10/2009 © Copyright Tekes Kilpailukykyä ja työelämän laatua Tekesin työorganisaatioiden kehittämisen rahoitus (TYKE) Tekesin työorganisaatioiden kehittämisen.
DM Copyright © Tekes PROOMU Päätösseminaari Avaus, Martti af Heurlin, Tekes # Muotoilu – PROOMU –
Tekesin rahoitus media-alan yrityksille
Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Asiantuntija Sampsa Nissinen.
Tekesin strategia 2015.
FinnWell -ohjelma 2007 – 2009 Kalevi Virta. Mitkä ovat tulevaisuuden suuntaviivat FinnWell- ohjelman jatkoa ja Tekesin positioitumista terveydenhuollon.
Itä-Suomen EAKR-SKOM NSPA – Pohjoisen harvaan asuttujen alueiden politiikkalinjaukset Satu Vehreävesa ohjelmapäällikkö, Pohjois-Savo.
Tutkijaliikkuvuuden palvelut –roundtable Kv-kevätpäivät, Seinäjoki Marita Niemelä Tutkimus- ja innovaatiopalvelut.
Työ- ja elinkeinokeskus ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS – TAVOITE ITÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 –
Itä-Suomen lääninhallitus Hankkeiden valintamenettely, välttämättömät ja hankevalintaa ohjaavat kriteerit sekä päätöksenteko EU-projektipäällikkö Timo.
ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS –TAVOITE ITÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA
Liikeidean esittelyohje
Kestävää kasvua ja työtä
Innovatiiviset kaupungit
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia Koulutus ja tutkimus Opetusministeriön.
Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työn iloa ( ) Seminaari Framissa
Innovatiiviset julkiset hankinnat – yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi
Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus Tuomas Lehtinen.
ITÄSUOMALAINEN YRITYSRAHOITUSSTRATEGIA Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Savon.
Miksi Pohjoismaiden innovaatioyhteistyötä? erikoistutkija Hannu Lipponen Kauppa- ja teollisuusministeriö Oulu
Lehdistötilaisuus alkaen klo 9:00
Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista
Innovaatioseteli INNOVAATIO-OSAAMISTA YRITYKSEESI
Tekesin EAKR-rahoitus Pohjois-Savossa
Yritystukityöryhmän kuulemistilaisuus ELY-keskukset
PUOLUE C Periaateohjelma: Arvot
Taina Seppälä-Kolkka / S12!78
Kestävää kasvua ja työtä – Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kasvua ja työtä – Suomen rakennerahasto-ohjelma
Elinkeinopolitiikalla kasvua
Esityksen transkriptio:

Copyright © Tekes Yritysten t&k-projektien rahoitus v Eero Moisala

Copyright © Tekes Tekesin rahoituksen suunnitelma 2012* 1/3 yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset 2/3 yritysten t&k&i -hankkeille (avustukset 60%, lainat 40%), n. 349 M € yritysten avustuksiin ja lainoihin % nuorille ja aloittaville (alle 6 vuotta) 35% kasvukykyisille max. 500 hlöä työllistäville 30 % yli 500 hlöä työllistäville yrityksille, jotka uudistavat verkottuneilla projekteilla kansallista osaamisperustaa * vuonna M€ leikkausten jälkeen

Copyright © Tekes Tekesin rahoituspäätökset Pohjois-Savoon vuonna 2011  Yhteensä 60 projektia ja 19,94 M€  Tuotekehitys 39 projektia ja 13,52 M€  Tutkimus 21 projektia ja 6,42 M€, mistä EAKR 3,80 M€

Copyright © Tekes Tekesin yritysrahoituksen kohdistuminen 2012 Tekes etsii yrityksiä: -jotka kykenevät kasvuun -joille Suomi ei riitä -jotka ovat kilpailukykyisiä -joilla on erinomainen tiimi -jotka haluavat olla parhaita -jotka ovat askeleen edellä Muutoksen seurauksena: -Tekes rahoittaa suurempia kokonaisuuksia. Rahoituksen saajat vähenevät -Tekes ei pelkää epäonnistumisia -Riskit kasvavat

Copyright © Tekes Mikä muuttuu?  Rahoituksen kohdentaminen edelläkävijöihin Liiketoimintoja ja elinkeinoja uudistavat edelläkävijät Merkittävään (kansainväliseen) kasvuun tähtäävät pk-yritykset  Projekteilta edellytetään vähintään kansallisen tason uutuusarvoa  Projektien sisällön arvioinnissa uusia elementtejä  Pienten ja keskisuurten yritysten rahoitustaulukot yhdistetty  Suuren ja ”suuren suuren” yrityksen raja 2000 henkilöä -> 500 henkilöä Pienten suurten rahoitustasot niin lähellä pk-yritysten rahoitustasoja kuin mahdollista  Ulkomailla syntyvien kustannusten hyväksyttävyys  Avustus innovaatiopalveluiden hankintaan –instrumentti poistetaan markkinoinnista Sisältöjä (strategiat, selvitykset, etc.) rahoitetaan jatkossa de minimis – rahoituksella

Copyright © Tekes Rahoitustasot pk-yritysten projekteissa * edellyttää todellista kansainvälistä yhteistyötä Keskeiset muutokset aikaisempaan: yhdistetty aikaisemmat pienen ja keskisuuren yrityksen rahoitustasot uutuusarvolta vaadittavaa vähimmäistasoa on nostettu 60 % (kansallisen tason uutuusarvoa)

Copyright © Tekes Rahoitustasot suurten yritysten projekteissa * yli 500 henkilöä työllistävälle yritykselle 25 % avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että korkeintaan yksi rahoitustasoa määräävistä tekijöistä (tutkimuksellinen työ, uutuusarvo, verkottuminen) voi jäädä alarajalle (muiden kuin yhden tekijän on oltava minimitasoa korkeammalla tasolla) tai projektilla pitää olla laajasti elinkeinoelämää uudistava vaikutus ** Lainamuotoista rahoitusta myönnetään vain poikkeustapauksissa, enintään se määrä, joka voidaan riskiehdon täyttyessä jättää perimättä (=enimmäismääräisen tuen suuruisena) Keskeiset muutokset aikaisempaan: uutuusarvolta vaadittavaa vähimmäistasoa on nostettu 60 %:iin (kansallista tasoa) rahoitustasoja erotteleva henkilömäärä muutettu 2000 henkilöstä 500 henkilöön Henkilömäärä ->

Copyright © Tekes DM

Copyright © Tekes Tekesin strategian ja muiden linjausten painopisteet liittyen rahoitettavaan organisaatioon  Tekes kohdistaa rahoituksensa ennen kaikkea liiketoimintoja ja elinkeinoja uudistaville tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan edelläkävijöille  Keskeinen yritysasiakasryhmä on merkittävää kasvua uskottavasti tavoittelevat pk- yritykset  Kotimarkkinoilla toimivia yrityksiä voidaan rahoittaa, jos yrityksen kasvun mahdollisuus on erityisen suuri tai yrityksen toiminnalla on suuri välillinen vaikutus arvoverkon osana. Rahoitus on mahdollista myös silloin, kun yrityksellä on tavoite ja uskottava mahdollisuus kehittyä kansainvälistä kasvua tavoittelevaksi yritykseksi.  Paikallisesti toimivat yritykset eivät yleensä ole Tekesin asiakkaita, jos niillä ei ole merkittäviä kasvutavoitteita  Tekes voi rahoittaa työorganisaation kehittämistä yrityksille ja julkisille organisaatioille.  Tekesin rahoituksen osuus vakiintuneen pk-yrityksen ja enintään 500 henkilöä työllistävien suurten yritysten (tai konsernien) koko t&k-toiminnasta voi ilman erityisiä perusteluja olla enintään 20 %, suurilla, yli 500 henkilöä työllistävillä yrityksillä (tai konserneilla) merkittävästi pienempi (tyypillisesti enintään 5 %)

Copyright © Tekes Lainsäädännön edellytykset rahoitettavalle projektille  Projektilla pitää olla laadittuna sen luotettavan seurannan kannalta riittävän selkeä projektisuunnitelma ottaen kuitenkin huomioon t&k&i-toiminnan vaatima joustavuus Ohje projektisuunnitelman laatimiseksi löytyy Tekesin www-sivuilta: s/rahoitus_ja_palvelut/nain_asioit/hakeminen/projektisuunnitelman_laatim inen.pdf s/rahoitus_ja_palvelut/nain_asioit/hakeminen/projektisuunnitelman_laatim inen.pdf  Rahoitettavan projektin hyväksyttyjen kustannusten tulee kohdistua projektisuunnitelman mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tekemiseen  Projektin tavoiteltavat vaikutukset on määritetty  Suurten yritysten osalta rahoituksen kannustava vaikutus on varmistettu

Copyright © Tekes Tekesin strategian ja muiden linjausten paino- pisteet liittyen projektivalintaan  Projekteissa arvioitavat osa-alueet ovat: Minimivaatimusten täyttäminen ei itsessään oikeuta rahoitukseen, vaan arvioinnissa on kyse hakemusten välisestä kilpailutilanteesta. Hakemusta arvioidessaan Tekes vertaa sitä aiemmin käsiteltyihin hakemuksiin ja ennakoi myös tulevaa hakemustilannetta kokemuksensa ja näkemyksensä pohjalta. Tavoitteena on valikoida rahoitettavaksi sellainen projektijoukko, joka tuottaa suurimman mahdollisen hyödyn pitkällä aikavälillä. Arvioitaessa projektin yhteiskunnalle tuottamaa hyötyä pitkällä aikavälillä, huomioon otetaan myös projektin vaikutukset muihin organisaatioihin ja suorat vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan. Tekesin rahoituksen vaikutus Tavoiteltava liiketoiminta sekä kehitettävä innovaatio tai osaaminen Hakijan voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen Projektin välilliset vaikutukset

Copyright © Tekes Tekesin rahoituksen vaikutus  Tekes rahoittaa sellaisia tutkimus- ja kehitysprojekteja, jotka eivät toteutuisi yhtä kunnianhimoisessa muodossa tai laajuudessa ilman julkista rahoitusta.  Rahoituksen tavoitteena on saada yritys kasvattamaan omia panostuksiaan t&k&i-toimintaan, jotta t&k-toiminnan laatu ja määrä lisääntyvät  Rahoituksen edellytyksenä on, että Tekesin rahoituksella vaikutetaan vähintään yhteen seuraavista kohdista (Tekes raportoi rahoituksen vaikutuksen Euroopan komissiolle alla olevalla jaottelulla): Projektin koko ja verkottuminen kasvavat −Projektin koko kasvaa siten, että yritys lisää omia panostuksiaan julkisen panostuksen myötä −T&K&I-toimintoihin osoitettavan henkilömäärän tai verkottumisen lisääminen Projektin soveltamisala laajenee −Projektissa syntyy laajemmin hyödynnettävissä olevia tuloksia −Kunnianhimoisempi projekti, jolla tavoitellaan merkittävästi suurempia tuloksia Projektin toteutus nopeutuu −Projektin saattaminen loppuun lyhyemmässä ajassa verrattuna tilanteeseen, jossa sama projekti toteutetaan ilman tukea Yrityksen t&k&i-panostusten kokonaismenot lisääntyvät −Rahoituksen saajan T&K&I-toiminnan kokonaismenojen lisääminen −Rahoituksen saajan T&K&I-menojen lisääminen suhteessa kokonaisliikevaihtoon  Suurten yritysten osalta rahoituksen kannustava vaikutus tulee selvittää siten, että yrityksen tuottaman oman dokumentaation perusteella voidaan päätellä ja kuvata esitysmuistioon merkittävä positiivinen vaikutus ainakin yhdessä edellä luetelluista asioista

Copyright © Tekes Tavoiteltava liiketoiminta sekä kehitettävä innovaatio tai osaaminen Rahoituksen edellytyksenä on, että projektilla saavutetaan uutuusarvoltaan vähintään kansallista tasoa oleva lopputulos. Arvioidaan  projektin liittyminen yrityksen omiin strategisiin valintoihin  liiketoiminnan tai arvoverkkojen kokonaisvaltainen uudistuminen  liiketoiminnan syntyminen ja kansainvälistymiseen perustuva kasvu  projekti edistää yksityisen pääoman sijoittamista yritykseen  projektin vaikutus liiketoiminnan arvonlisään, tuottavuuteen ja kannattavuuteen  laajasti hyödynnettävän osaamisen syntyminen, kehittyminen tai siihen perustuvien liiketoimintojen tai yritysten syntyminen tai kehittyminen mukaan lukien julkisen tutkimuksen tulosten kaupallistuminen  projektin vaikutus kansallisiin energia- ja ympäristötavoitteisiin, sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä koulutukseen silloin, kun projekti liittyy Tekesin erillistoimenpiteisiin, kuten ohjelmatoimintaan.  rahoituksen saajan asiakkailleen ja loppukäyttäjille luoma arvo, asiakkaan rooli ja asiakasymmärrys  innovaation tai osaamisen kilpailuetu suhteessa markkinaan tai toimialaan  uusien työpaikkojen syntyminen, erityisesti korkean jalostusarvon omaavien työpaikkojen syntyminen, sekä työpaikkojen säilymine ja työtehtävien sisältöjen muutokset  työyhteisön kehittämisen (tuottavuuden ja työelämän laadun) vaikutus projektissa toteutettavaan t&k-työhön tai sen hyödyntämiseen ja yrityksen uudistumiseen  tutkimus- ja kehittämistoiminnan kansainvälistyminen sekä projektin luomat valmiudet liiketoiminnan kansainvälistymiselle  IPR-tilanne projektin alussa (olemassa olevan IPR:n merkitys projektin tulosten kaupallistamisen kannalta sekä onko projektin hyödyntämisen edellyttämä IPR yrityksen hallussa) ja arvio mahdollisuudesta suojata projektin tulokset IPR:llä (kirjattava esitysmuistioon)

Copyright © Tekes Hakijan voimavarat, taloudellinen edellytykset ja verkottuminen  Rahoituksen edellytyksenä on, että  yrityksen kokonaisrahoitus projektin ajalle perustuu uskottavaan rahoitussuunnitelmaan  hakijalla on uskottavat taloudelliset edellytykset projektin tulosten hyödyntämiseksi liiketoiminnassa Arvioidaan:  taloudelliset edellytykset projektin toteuttamiseksi ja sen tulosten hyödyntämiseksi liiketoiminnassa  yrityksen omien voimavarojen määrä sekä osaaminen  liiketoiminnan arvoverkkojen ja yhteistyön hyödyntäminen ja kehittäminen hakijan tai arvoverkkojen uudistumisen ja kansainvälistymisen valmiuksien luomiseksi  tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan verkostojen hyödyntäminen ja kehittyminen, erityisesti yhteistyön määrä ja laatu suurten yritysten ja pk- yritysten välillä sekä yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä  kansainvälisen yhteistyön määrä ja laatu

Copyright © Tekes Projektin välilliset vaikutukset  Arvioitaessa projektin vaikutuksia on rahoituksen saajaan kohdistuvien suorien vaikutusten lisäksi arvioitava välilliset vaikutukset muissa yrityksissä (liikevaihtoon, vientiin ja työpaikkoihin), elinkeinoelämässä sekä vaikutukset ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin sekä yhteiskunnalliset vaikutukset.  Arvioitavia kohteita ovat mm: muiden toimijoiden mahdollisuudet hyödyntää projektissa syntyvää osaamista projektin kohteena olevan liiketoiminnan kehittymisen vaikutukset muissa yrityksissä energia- ja ympäristövaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaedellytysten paraneminen tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntäminen projektissa

Copyright © Tekes Kustannusten hyväksyminen (tätä muutosta voidaan soveltaa jälkeen tehtyihin päätöksiin)  Ulkomaiset kustannukset Euroopan yhteismarkkina-alueelta hankitut hankinnat rinnastetaan kotimaisiin hankintoihin Perusteita Euroopan yhteismarkkina-alueen ulkopuolisten kustannusten hyväksymiselle kaikkien yritysten hankkeissa ovat: −osaamisen siirto rahoituksen saajalle projektin aikana −projektissa tarvittavan osaamisen tai infrastruktuurin kapasiteettivaje tai sen puuttuminen kokonaan Euroopan yhteismarkkina-alueella Lisäksi pk-yritysten t&k-hankkeiden kustannuksia Euroopan yhteismarkkina-alueen ulkopuolelta voidaan hyväksyä enintään 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista (muutos: aikaisemmin ostettavia palveluita enintään 25 % hankkeen kokonaiskustannuksista) −kun toimenpiteestä on hyötyä yritykselle ja −kun tämä nopeuttaa kansainvälisille markkinoille pääsyä tai −kun toimenpide mahdollistaa yrityksen kv-toiminnan aloittamista