Ennen kerrontaa: attraktioelokuva

Attraktioelokuva Elokuvatutkija Tom Gunningin ja André Gaudreaultin käsite Tom Gunningin mukaan noin vuoteen 1906 tai 1907 asti elokuvaa hallitsi ns. attraktion estetiikka Attraktio: esim. sirkus, huvipuisto Attraktion käsite: Sergei Eisenstein Yleensä varhaista elokuvaa tarkasteltu kertovan elokuvan näkökulmasta: miten kerronta kehittyi Gunningin mukaan tämä ei kuitenkaan kuvasta varhaista elokuvaa sen omilla ehdoilla: tärkeää oli asioiden tuominen nähtäväksi, katsominen sinänsä, visuaalinen uteliaisuus – ei kerronta

Attraktioelokuva Attraktio saattoi olla elokuvallinen: trikit, hidastukset, elokuvan esittäminen takaperin, kaksoisvalotus Myös "dokumentaariset" tapahtumat attraktioita (Juna saapuu asemalle, vauvan aamiainen) Näyttäminen, esille asettaminen tärkeämpää kuin kerronnan eteneminen Elokuvan narrativisoinnin vaihe vasta kuitenkin narrativisoinnin jälkeenkin elokuvassa edelleen mukana spektaakkeli sinänsä

Lumière: Vauvan aamiainen (1895) Auguste Lumière vaimoineen ja lapsineen. Yleisöä hämmästytti erityisesti se, että puiden lehdet liikkuivat.

Georges Méliès ( ): trikkiattraktioiden kuningas taikuri, teatteri Robert-Houdinin omistaja oli mukana Lumièren ensimmäisessä elokuvaesityksessä päätti lisätä elokuvia esityksiinsä Mélièsin elokuvat perustuivat trikkeihin, joiden avulla saatiin aikaan hämmästyttäviä efektejä paholainen ilmestyy tyhjästä pää kasvaa ja kutistuu monta saman henkilön päätä pöydällä sukeltaja tutkii taistelulaiva Mainen hylkyä (kuvattu akvaarion läpi näyttämöllä)

Méliès: Kumipäinen mies (1901)

Méliès tarinan roolista elokuvissaan Mitä tulee käsikirjoitukseen, kertomukseen tai tarinaan, niin mietin sitä vasta lopuksi. Voin todeta, että tällä tavoin rakennetulla käsikirjoituksella ei ole mitään merkitystä. Se on vain veruke näyttämö- efekteille, trikeille tai mie- lenkiintoisesti järjestetylle tableaulle.

Englanti ja ”Brightonin koulu” Ensimmäinen merkittävä elokuvantekijä Englannissa R.W. Paul (Rough Sea at Dover 1896; kuvaus Birt Acres; The countryman and the cinematograph, 1901; Buy your own cherries, 1904) Cecil Hepworth (Explosion of a Motor Car, 1900; Rescued by Rover, 1905) Brightonin elokuvantekijät ("Brightonin koulu"): G.A. Smith mm. otti käyttöön näkökulmaotoksen (Grandma's reading Glasses, 1900; Mary Jane’s Mishap 1903) James Williamson (The Big Swallow, 1900) R.W. PaulCecil HepworthJames WilliamsonG.A. Smith

Edwin S. Porter Edisonin yhtiön merkittävin elokuvantekijä Elokuvia: The Gay Shoe Clerk (1903) The Life of an American Fireman (1903) The Great Train Robbery (1903)

Edwin S. Porter (Edison) The Great Train Robbery (1903)

Attraktioelokuvan piirteet 1) Elokuva itse: näyttäminen (kertomisen sijasta) elokuva tuo nähtävänä olemisensa esille, korostaa sitä esiintyjät katsoivat usein kameraan: ei pyritty luomaan eroa fiktiivisen tilan ja elokuvan tilan välille ts. rakentamaan realistista illuusiota ei voyeuristista vaan exhibitionistista trikkielokuva: sarja taikatemppumaisia attraktioita

Edison 1894: The kiss

G.A. Smith: The Big Swallow (UK, 1900) (kuvattava mies nielaisee kuvaajan)

Attraktioelokuvan piirteet 2) Esitystilanne: kokemus, ei kerronta elokuvia saatettiin esittää missä järjestyksessä tahansa, riippumatta "juonen" vaatimuksista (esim. takaa-ajoelokuvissa joko yksittäisiä kohtauksia takaa-ajosta tai sitten koko sarja); esittäjillä suuri kontrolli elokuvien esitystapaan [aina vuoteen 1899] Hale's Tours elokuvateatterit: esitettiin junalla-ajokuvia ja myös teatteri itse oli rakennettu junanvaunun kaltaiseksi; konduktööri keräsi liput; ääniefektit simuloivat junan sihinää ja kiskojen kolinaa ---> liittyy enemmän huvipuistoon kuin nykyiseen elokuvakatsomiseen

Edison: The Sneeze (Aivastus, 1894)

Attraktioelokuvan piirteet 3) Tekniikka attraktiona Elokuvaa katsottiin teknisenä ihmeenä, ei tarinoita Siis: elokuva itsessään oli attraktio: se mitä mainostettiin, oli Cinématographe, Biograph tai Vitascope - ei niinkään esitetyt elokuvat alkuvaiheen jälkeen erikoisuuksien esittely jatkuu elokuvissa, mm. lähikuvien käytössä (esim. siirtyminen otoksen sisällä lähikuvaan ei kuvastanut henkilön mielentilaa, vaan oli attraktio sinänsä) Porter: The Gay Shoe Clerk (1903): ekshibitionismi: lähikuvassa nainen nostaa hamettaan, jolloin kaikki voivat nähdä hänen nilkkansa

Edwin S. Porter (Edison): The Gay Shoe Clerk (1903) Kokokuvassa äiti ja tytär saapuvat kenkäkauppaan, jossa kenkäkauppias esittelee kenkiä tyttärelle…

Edwin S. Porter (Edison): The Gay Shoe Clerk (1903) … ja alkaa sovittaa kenkää tämän jalkaan.

Edwin S. Porter (Edison): The Gay Shoe Clerk (1903) Siirrytään lähikuvaan kengännauhojen solmimisesta…

Edwin S. Porter (Edison): The Gay Shoe Clerk (1903) … jonka aikana tytär vetää hameenhelmaa ylöspäin.

Edwin S. Porter (Edison): The Gay Shoe Clerk (1903) Palataan kokokuvaan, jossa kenkäkauppias alkaa suudella tytärtä…

Edwin S. Porter (Edison): The Gay Shoe Clerk (1903) … mistä seuraa rangaistus.

Attraktion eri ilmenemismuotoja nykyään Avantgarde / kokeellinen elokuva / videotaide: näyttämisen arvo ohi kerronnallisen arvon Musiikkivideot: kerronta ei välttämätöntä, koska musiikki antaa rakenteen Toimintaelokuva: attraktio rinnan kerronnan kanssa – takaa-ajoja ja räjäytyksiä näytetään niiden attraktioarvon takia, vaikka ne hidastavatkin tarinan etenemistä Musikaali: tarina veruke musiikkinumeroille Tekniset attraktiot (90-luku: digitaaliset efektit; nyt: 3D-elokuvat) Elokuva huvipuistoattraktion osana Shokki- ja tirkistelyelokuvat ja –ohjelmat