Uutis- ja ajankohtaisohjelmien retoriikka Luokittelua ja metaforiikkaa Suhde yleisöön Mitä kaikkea uutisanalyysissä olisi huomioitava
Sanan ja kuvan suhde Tukeeko kuva sanaa? Rikastaako se sitä? Myötäileekö se sitä epämääräisesti? Toimiiko se vertauskuvallisesti? Paneeko se vähän vastaan, kyseenalaistaen tai ironisoiden mitä sanotaan? Onko sillä jokin autonominen funktio? Milloin sana johdattaa tulkitsemaan kuvaa tietyllä tavalla?
Luokittelun problematiikkaa ”Bostonin verilöyly” (pikemminkin kahakka) Armenian kansanmurha Suomen sisällissota/ kansalaissota/ veljessota/ vapaussota/ luokkasota/ punakapina Teollinen onnettomuus ydinjätelaitoksessa
Metaforassa nostetaan esiin jokin piirre kuvattavasta kohteesta kiinnittämällä huomio tuon piirteen ilmenemiseen jossakin toisessa esineessä tai asiassa kaksi eri asiaa yhdistyy ilmaisussa, jonka merkitys syntyy niihin liittyvien mielteiden vuorovaikutuksesta jokin asia johdatetaan näkemään jonakin muuna tai muunlaisena (”seeing as”) uudelleenkuvataan todellisuutta ja näin rikastetaan havaitsemista ja ymmärrystä
Primäärimetaforia (Lakoff & Johnson) Enemmän on ylöspäin (more is up) Tunne on lämpöä (affection is warmth) Tärkeä on suurta (important is big) Intimiteetti on läheisyyttä (intimacy is closeness) Samankaltaisuus on läheisyyttä (similarity is closeness)
Metaforien matkassa Elämä on matka metaforat: elämän alkumetreillä, tiellä, tienhaarassa, loppumetreillä Matka metaforaa voidaan soveltaa mihin tahansa prosessiin jolla on alku, kulku jonkin ’väylän’ läpi ja loppu (perille pääseminen) Ollaan opintiellä ja tutkimus etenee
Politiikan uutisoinnin metaforiikkaa USA:ssa (Fiske) Eräässä amerikkalaisessa tutkimuksessa uutisissa käsiteltiin politiikkaa sotana 96 kertaa pelinä 48 kertaa draamana 21 kertaa Fisken mukaan kyse on myös siitä, että niin toimittajat kuin poliitikotkin ovat sisäistäneet näiden metaforien mukaiset toimintamallit
Neuvostoliitto länsimaisessa metaforiikassa (Hinkkanen) Baltian itsenäistyttyä I MS:n jälkeen NL:n tapahtumia kuvattiin luonnonmullistuksena: maanjäristys, tulva Baltian maista itsestään puhuttiin NL: uhan pysäyttäjänä: este, muuri, piikkilanka-aita 1990-luvulla uusia markkina-alueita tavoitellessa sovellettiin silta-metaforiikkaa, ”ovet Venäjän aare-eaittaan”
Miten metafora toimii uutisissa? Mitä piirteitä jostakin asiasta metafora nostaa esille muiden piirteiden kustannuksella? Millaista asenteellisuutta tämä ilmentää? Mitä muita metaforia aiheeseen on sovellettu tai olisi loogisesti ja tai konventionaalisesti sovellettavissa? Mitä metaforia eri tahoja edustavat käyttävät? Esitetäänkö vaihtoehtoisia tai suorastaan vastakkaisia metaforia?
Uutiset toimivat ainakin tiedon lähteenä sosiaalisena rituaalina identiteetin vahvistajana viihteenä
Väitteitä uutisten yleisöstä (Ridell) Yleisö on alisteisessa ja riippuvassa suhteessa kertojaan, jolla näyttää olevan koko maailma tietämisensä kohteena mutta joka harvoin paljastaa tietämisensä metodeja tai tietojensa rajoja (Peter Dahlgren) Uutiset eivät anna yleisölle mahdollisuutta olla itsereflektoiva subjekti uutiset–yleisö -suhteessa, vaan yleisön suhde uutisiin on riippuvuussuhde Yleisö kutsutaan kysymyksistä käytävän kamppailun ja argumentaation todistajiksi mutta ei koskaan osanottajiksi (vrt. Internetin kommentointipalstat) TV-uutiset ruokkivat sivullisuuden ja toimintakyvyttömyyden tuntoja
Miten olemme taipuvaisia uskomaan Pohjustus (priming) virittää meidät uskomaan, näkemään asiayhteyksiä ja arvioimaan määriä tietyllä tavalla Jos pidämme lopputulosta totena, olemme taipuvaisia uskomaan myös sitä tukeviin argumentteihin, vaikka ne eivät niin hyviä olisikaan (s. 45) Ei-uskominen vaatii suurempaa kognitiivista ponnistusta kuin uskominen (systeemi 2 systeemi 1:n sijaan, s. 81) Ihmisen luottamus uskomuksiinsa riippuu siitä, kuinka hyvän tarinan he pystyvät muodostamaan havaitsemansa perusteella – vaikka havaitsisivat vain vähän (s. 87) Tarve muodostaa yhtenäinen näkemys asioista johtaa systemaattisiin virheisiin (s. 122) Välitön ympäristö vaikuttaa tiedostamattomalla tasolla suuresti ajatuksiimme ja käyttäytymiseemme (s. 128)
On helpompaa muodostaa koherentti tarina vähien kuin runsaiden tietojen perusteella (s. 201) Vaikutelma maailman mielekkyydestä perustuu pitkälti tietämättömyydelle omasta tietämättömyydestämme Ihmisaivoissa on mekanismeja, jotka priorisoivat huonoja uutisia (s. 301) Aivot reagoivat nopeasti jopa täysin symbolisiin uhkiin. Emotionaalisesti latautuneet sana (sota, rikos) herättävät huomion nopeammin kuin onnelliset sanat (rauha, rakkaus). (S. 301) Huonot vaikutelmat ja stereotypiat muodostuvat nopeammin ja ovat vahvempia vääräksi osoittamista vastaan kuin hyvät vaikutelmat ja stereotypiat (s. 302) Aivoillamme on hyödyllinen kyky fokusoida spontaanisti outoon, epätavalliseen tai toisenlaiseen (s. 324) Kahneman: Thinking, Fast and Slow
Lukutapoja (Stuart Hallia mukaillen) Hegemoninen asema: hyväksytään elokuvan eksplikoimat ja implikoimat näkemykset yhteiskunnassa ja kulttuurissa vallitsevista suhteista Neuvotteleva asema: hegemoniset määrittelyt hyväksytään pääpiirteissään mutta paikallisella tasolla luodaan omat pelisäännöt Oppositionaalinen asema: hegemoniset määrittelyt tunnistetaan mutta niitä ei hyväksytä
Uutisten formaali analyysi I Miten uutinen ja sen asema lähetyksen kokonaisuudessa motivoidaan? Relevanssivaikutelman luominen ja ylläpitäminen (kokonaisuus ja osatekijät) Uskottavuusvaikutelman konstruointi Kokonaisuus: osatekijät ja sidosdiskurssi Hierarkia: ankkuri, toimittajat, asiantuntijat, asianosaiset, tavikset Miten ja millä perustein eri henkilöt asemoidaan / asemoituvat? Tulevatko kaikki relevantit näkökannat oikeasuhtaisesti esille? Miten tuodaan esiin asianosaisten mahdolliset intressit? Asetetaanko ne kriittiseen valoon? Miten? Tuodaanko esille lähteet, niiden mahdolliset intressit ja rajoitukset sekä niiden asettamat rajoitukset? Me–he-asetelmat
Uutisten formaali analyysi II Taustoittavan materiaalin määrä ja selkeys Domestikointi, tutuksi tekemisen strategiat Kärjistetäänkö asioita tarpeettomasti tai suorastaan väärin? Edustavuus – poikkeuksellisuus sekä tämän esiin tuominen Vedotaanko älyyn, tunteeseen, huumoriin tai aistillisuuteen? Missä määrin vedotaan implisiittisesti vallalla oleviin käsityksiin tai oletettuihin arvoihin ja näkökantoihin? Kielellinen ja audiovisuaalinen retoriikka Kuvituksen ja täytemateriaalin suhde aiheeseen