Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.   Vajaaliikkeisten Kunto – Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/

VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT (verenkierto) VERENKIERTOA LIIKAA: VUOTO LIIAN VÄHÄN: ISKEMIA (sopivasti: vaikeaa, säätely puuttuu) RISKIKOHDAT: germinal matrix (jossa runsas verenkierto) watershed – ”vedenjakaja”-alueet VUOTO: eriasteisia I – IV TAI VI joskus hydrokefalus ISKEMIA = PERIVENTRIKULAARINEN LEUKOMALASIA

LIIKUNTAVAMMAN TARJOUTUVIA OIREITA TOISPUOLEINEN NYRKISTYS / KÄDEN KÄYTTÄMÄTTÖMYYS JÄYKÄT LONKAN ADDUKTORIT PRIMITIIVIHEIJASTEET SÄILYVÄT SUOJAHEIJASTEET EIVÄT KEHITY

LIIKUNTAVAMMAN TARJOUTUVIA OIREITA (2) VASTASYNTYNEEN APATIA / HYPOTONIA JOTA SEURAA IMEVÄISELLÄ HYPOTONIA / LISÄÄNTYVÄ SPASTISUUS 1) HYPOTONIAA SEURAA DYSTONIA / ATAKSIA / ATETOOSI 2) SPASTISUUTTA SPASTISUUS

LIIKUNTAVAMMAN TARJOUTUVIA OIREITA (3) NORMAALIT LIIKEMALLIT : - SUOJAHEIJASTEET (6-9 KK) - PINSETTIOTE (9 KK) KEHITTYVÄT HEIKOSTI TILALLE TULEE POIKKEAVIA LIIKEMALLEJA SPASTISUUDEN / DYSTONIAN YMS. OHELLA

Yhteensä n. 1 % VAMMAISUUS LIIKUNTAMMAT (CP) 0,2 % ÄLYLLINEN KEHITYSVAMMAISUUS 0,7 – 1,5 % AISTIVAMMAT LIHASTAUDIT, NEUROPATIAT 0,1 % HYDROKEFALUS 0,1 % MYELOMENIGOCELE 0,04 % KEHITYKSEN ERITYISVAIKEUDET (eri asteisia) Yhteensä n. 1 %

LIIKUNTAMMAT (CP) 0,2 % hemiplegia spastica (verraten hyvä ennuste) tetraplegia spastica (vaikea monivammaisuus) dystonia tetraplegica (vaikea monivammaisuus) diplegia spastica (keskivaikea) athetosis (vähentynyt) ataxia (harvinainen) sekamuotoja

Hemiplegia spastica pohjelihakset adduktorit hamstring-lihakset biceps pronaattorit käden fleksorit

Diplegia spastica: adduktorit pohjelihakset

Motoriset radat Fysioterapia Toimintaterapia

Fysioterapiamenetelmistä: Bobathin menetelmä tunnistaa ei toivotut, vamman aihettamat liikemallit 'reflekseiksi', joita yritetään pitää fysioterapeuttisin keinoin taka-alalla. Toiveena on, että näin saadaan motorinen kehitys etenemään hyvään suuntaan. Kritiikkinä voidaan esittää, että 'refleksejä' estettäessä muuta motoriikkaa harjoitetaan liian vähän. Vojtan menetelmässä motoriikkaa stimuloidaan enemmän, mutta siinä taas moititaan stimulaation epämukavuutta. Kehitystä laajemmin tukeva 'neurodevelopmental therapy' (NDT) on terapiamuoto, jossa malleja tulkitaan ja sovitetaan lapsen tilanteen mukaan, kuitenkin aina tiukasti toiminnallisessa teoriassa pysyen. Eräiden menetelmien intensiteetti on mitoitettu hyvin suureksi. Tuloksena on ollut selvä hyöty lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä tähtäimellä hyöty on ollut vähäisempi tai puuttunut.

Assosiaatioradat Hahmotus Puheterapia Toimintaterapia Neuropsykol. kuntoutus

LeDoux: Synaptic self 2002

Analyyttinen, koulumainen tapa Suora, alkuperäinen (?) tapa LeDoux: Synaptic self 2002

Lääketieteellinen terveydentila (häiriö/tauti) ICF- käsitteet Lääketieteellinen terveydentila (häiriö/tauti) Elimistön Suoritukset Osallistuminen toiminnot ja rakenteet Ympäristötekijät Yksilötekijät

Käännetäänpä se nurinniskoin Yksilötekijät Ympäristötekijät Elimistön Suoritukset Osallistuminen toiminnot ja rakenteet häiriö/tauti

ja mietitään mikä on tärkeää Yksilötekijät Ympäristötekijät Elimistön Suoritukset Osallistuminen toiminnot ja rakenteet ja mietitään mikä on tärkeää häiriö/tauti

Osallistuminen on tärkeää Ympäristötekijät Yksilötekijät Elimistön Suoritukset toiminnot ja rakenteet Osallistuminen on tärkeää häiriö/tauti

ICF-luokitus korostaa osallistumista ja yksilön ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Vammakeskeisen ajattelutavan asemasta korostetaan mahdollisuuksia ja suorituksia, joiden päämääränä on osallistuminen. Tämä asetelma on keskeinen myös kuntoutuksen taustalla. Emme kuntouta vain puhetta tai kävelyä, vaan taitoja, joilla voi osallistua.

Varhaiskasvatus, kouluopetus Erityispedagogiikan ensisijaisen kohde-alueen muodostavat vähempiosaiset, hitaammin oppivat ja kehitysvammaiset, koska he hyötyvät siitä enemmän. (Hautamäki ym. 2001)

VAIKEUSASTE YLEISYYS R.Valtonen: Kehityksen ja oppimisen ongelmat Vammaisuus 1,0 % 11,5 % 17,3 % selviä lieviä ei ongelmia YLEISYYS

Kuntoutuksen, opetuksen yms. vaikutus suorituksiin Aikuisen suoritustaso 1,0 % 11,5 % 17,3 % Lähtötaso (ei siis tavallaan häviä tai muutu)

Koulutus Suomessa: yhä enemmän ja yhä useammalle Kuvio 1. Yleissivistävän peruskoulutuksen oppilasmäärä 1920-2005 17,3 % 11,5 % Riitta Valtonen: Kehityksen ja oppimisen ongelmat

Koulutus Suomessa: yhä enemmän ja yhä useammalle Kuvio 2. Ylioppilastutkinnot 1920-2006 17,3 % 11,5 % Riitta Valtonen: Kehityksen ja oppimisen ongelmat

Suomen Lääkärilehti 17.04.2009 Tulevaisuus on vanhojen ihmisten: vanhuus pitenee nopeammin kuin koskaan ja muuttaa maailman erilaiseksi kuin ennen. Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2010