Kielistrategiat toimivan monikielisen ja -kulttuurisen korkeakouluyhteisön edistäjänä Kevätpäivät 14.5.2008 Märtha Norrback Suunnittelija, Helsingin yliopisto.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Ydinvoimaa rakennetaan lisää – miten suomalaista osaamista kehitetään
Advertisements

Vieraskielisen opetuksen politiikkatasot: vieraskielinen opetus yleissivistävässä koulutuksessa Anna-Kaisa Mustaparta Opetushallitus.
Kansainvälisen henkilöstön palvelut - Helsingin yliopiston kampusmalli Kv-hallinnon kevätpäivät Roundtable 11 Päivi Tauriainen
Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tukeminen Variassa Kamut-projektin yhteenvetoa Varian opettajien kokemuksia.
KORKEAKOULUN KIELIPOLIITTISET LINJAUKSET Anneli Airola Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Kielten ja viestinnän vastuuopettajat
Korkeakoulussa opitut asiat olivat kuitenkin useimmiten jatkuvassa käytössä työelämässä. Koulutukselta oltaisiin toisinaan odotettu hieman laajempien.
Vieraskielisten koulutusohjelmien kehittämispäivät ”Ulkomaalaisten opiskelijoiden integrointi ja työllistyminen”
kielten keskus Virkakieli ymmärrettäväksi - virkakielityöryhmän esitykset Meneekö viestisi perille? -seminaari Ulla Tiililä Kotimaisten.
Strategiakausi käynnistyi. Mitä uutta opintohallintoon? Päivi Pakkanen Rehtorin kanslia/ Tutkimus- ja opintoasiat / Opintoasioiden.
ARKISTOLAITOKSEN STRATEGIAN 2015 PÄÄKOHDAT. Arkistolaitoksen toiminta-ajatus Arvot Visio Keskeiset strategian tavoitteet Toteuttamisen keskeiset keinot.
Ryhmä 1. Ryhmätyöskentely  Fysiikan kokemukset: monipuolinen henkilöstörakenne, kansainvälisyys, tutkijakoulutettavat tiiviisti mukana, yhteisjulkaiseminen.
Kielenhuoltoon liittyviä käsitteitä. Käsitteiden määrittelyä Kielenhuolto: ”Kielenhuollolla tarkoitetaan monia erilaisia tapoja vaikuttaa kielenkäyttöön.
OSAKE-HANKE Piia Palmroth Jyväskylä
SYL:n tiede- ja yliopistopoliittiset kärkitavoitteet tulevalle hallituskaudelle.
Joensuun yliopisto PL Joensuu puh. (013) fax (013) Erilaiset konstit kansainvälistyä kotona Mari Ikonen Joensuun.
Hyvään virkakieleen! Virkakielikampanja − Hyvään virkakieleen oppiminen Suosituksia yliopistoille ja ammattikorkeakouluille.
Laatutyön ajankohtaiskatsaus
Oman äidinkielen ja kotikielen opiskelun merkityksestä
Turun Kielitivolin koulutusristeily
LIIKE-RESTO-OPS-linjaukset Kaija Sääski.
Helsingin yliopiston tietohallinto Tietotekniikkapalveluita tuotetaan Helsingin yliopistossa keskitetysti tietotekniikkakeskuksessa sekä hajautetusti tiedekunnissa.
Vaasan yliopisto Arviointiprojektin käynnistysseminaari Ilkka Virtanen Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointi-
Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot
Suunnitelmia Jyväskylän yliopiston verkkosivuston uudistamiseksi
Osaamisen ja sivistyksen asialla Kansainväliset yhteistohtoriohjelmat Opetusneuvos Carita Blomqvist.
FUAS Kielet ja viestintä
© KAINUUN AMMATTIOPISTO Laajennetun työssäoppimisen kokeilut Jatkohanke – Kainuun ammattiopisto
HY:n Oodi-päivä: Opintosuorituksen kieli Esko Koponen Asiantuntija, kansainväliset opintoasiat Rehtorin kanslia/opintoasiat
Esteettömät oppimisympäristöt JAMK-ESOK
Vieraskielisen koulutuksen haasteet Kansainvälisten asioiden kevätpäivät Tarja Hyppönen Turun yliopisto, BSRS.
Laatua verkko-opetukseen Vopla-hankkeella Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto.
OPPI-kysely Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Sari Lindblom-Ylänne & Anna Parpala Yliopistopedagogiikan.
Kansainvälisen harjoittelun laadunvarmistus Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät Erkki Härkönen Rekrytointipalvelut Turun.
Aikuiskoulutuksen rooli yliopistossa Keijo Virtanen, Turun yliopisto
Yksityisen järjestelmän hallinto. Yleistä N. 75 yksityistä yleissivistävää koulua Noudattavat samoja tuntijakoja sekä opetussuunnitelmia kuin kuntien,
VALOA Valmennuksella kansainvälisiä osaajia työmarkkinoille
Peda-forum –päivät Opetuksen kehittäminen Helsingin yliopiston strategia Opetuksen ja opintojen kehittämisohjelma.
Tutkimuspohjainen opetus ja opetuksen kehittäminen
Verkko-opetuksen laadunhallinta- ja laatupalveluhanke (Vopla) Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Verkko-opetuksen.
Valtiotieteellisen tiedekunnan verkkopedagoginen tuki Taina Joutsenvirta
Myllypuron yläaste Tervetuloa!
OpetusSuunnitelmaViestintä W5W-suunnittelijat KTM Marianne Isola, FM Suvi Jutila, FM Aimo Rahkonen, TaM Jukka Savilampi.
Samran Khezri Kieliparlamentti, Helsinki
Opetuksen laadunvarmistus Anna Parpala Tutkija, koordinaattori Korkeakoulutuksen laatua varmistamassa –seminaari Kuopiossa
Kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa Tuure Pitkänen SYL:n hallituksen jäsen.
Helsinki AKATEEMISTA VENÄJÄ-OSAAMISTA ON  Suomen osuus maailman tieteestä on yleensä 0,5 – 1,5 %; Venäjä-tutkimuksessa se on neljän-viiden.
Venäläistä kulttuuria aidoissa tilanteissa Kansainvälisyyskasvatusta Helsingin normaalilyseossa.
Opetusta verkkoon – miksi? Sari Koski-Kotiranta
PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS ESIKOULUSSA
SeAMK kehittämisohjelma Kehittämisseminaari Tapio Varmola.
MONISÄRMÄINEN HUMANISMI Keksi tähän kuva? kulttuurit taiteet traditiot yhteisöt yhteiskunnat.
Ruotsin kielen merkitys Suomessa Ohjelmakoordinaattori Mikael Hiltunen Siirry Prezi-esitykseen.
KIELTEN LAITOS Kielten laitos PÄÄAINEET … joita kaikkia voi opiskella myös sivuaineena: englannin kieli latinan kieli romaaninen filologia (ranska) ruotsin.
Yhdestä kolme Suunnitelmia Jyväskylän yliopiston verkkosivuston uudistamiseksi Katri Lehtovaara & Tarja Vänskä-Kauhanen
Kielten laitos HALUATKO KIELENKIINTOISEN OPISKELUPAIKAN?
Vieraskielisen koulutuksen haasteet Kansainvälisten asioiden kevätpäivät Esko Koponen.
KANSALLISKIRJASTO Finna 2020 Johtava avoimen kulttuurin ja tieteen hyödyntämisen väylä Kristiina Hormia-Poutanen Finna-konsortioryhmä
Ajankohtaista laadunhallinnasta
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta
Suomi maailman kielten joukossa
Tieteellisten seurain valtuuskunta
liikkeenluovutukseen liittyvistä asioista
liikkeenluovutukseen liittyvistä asioista
Yhteinen tavoitteemme
Hermolle-koulutus: suomen kielen ja kirjallisuuden opetus (25 op)
liikkeenluovutukseen liittyvistä asioista
Kulttuurienvälinen viestintä
Ruotsin kielen merkitys Suomessa
Oman äidinkielen opetus Porvoossa
Miten Turussa edistetään hvvinvointia ja ehkäistään syrjäytymistä?
Esityksen transkriptio:

Kielistrategiat toimivan monikielisen ja -kulttuurisen korkeakouluyhteisön edistäjänä Kevätpäivät Märtha Norrback Suunnittelija, Helsingin yliopisto

MN2 Esityksen pääkohdat Yliopisto ja kielet Kielistrategiat – mistä on kysymys? Helsingin yliopiston kieliperiaatteet lyhyesti Periaatteista käytäntöön Toteutuuko monikielisyys yliopistossa?

MN3 Helsingin yliopiston kieliperiaatteet Sisältö Kieliperiaatteiden laadinnan lähtökohdat Kieliperiaatteiden tavoitteet Kielten asema yliopistossa Kaksikielisyys Kansainvälisyys Kielet yliopiston opetuksessa Kielet yliopiston tutkimuksessa Kielet ja yliopiston yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yliopiston palvelujen tarjoaminen eri kielillä Monikielisyyden näkyminen yliopiston arjessa Yliopiston kielenhuolto Kieliperiaatteiden toteutus ja seuranta

MN4 Kielet ovat yliopistoyhteisön voimavaroja Kaksi- tai monikielisyys ja kansainvälisyys ovat jokaiselle rikkaus tutkimuksen vertailupohjalle välttämättömyys Kielitaito on tie vieraiden kulttuurien ymmärtämiseen väline tehdä omaa kulttuuria tunnetuksi muiden kulttuurien piirissä Yliopisto edistää opiskelijoiden ja henkilöstön kielellistä pätevyyttä eri kulttuurien tuntemusta

MN5 Tavoitteet nostaa kielitietoisuutta korostaa monikielisyyttä vahvuutena rohkaista käyttämään eri kieliä Yliopisto varmistaa, että yliopiston tutkimuksessa, opetuksessa hallinnossa, palveluissa ja viestinnässä käytettävä kieli on täysipainoista ja ymmärrettävää

MN6 Vastaus kansainvälistymisen haasteisiin Turvata kansalliskielten asema yliopiston tieteen ja opetuksen kielinä Tukea ja vahvistaa yliopiston virallisen kaksikielisyyden toteutumista Määritellä yliopiston toiminnassa käytettävien kielten välisen työnjaon Määritellä muilla kielillä toteutettavan opetuksen ja tutkimuksen aseman ja kehittämistavoitteet

MN7 Sivistysyliopisto kantaa vastuuta kansalliskielistä Helsingin yliopisto kantaa erityistä vastuuta kansallisesta kulttuurista kansallisten kielten asemasta tieteen kielenä Itämeren piirin johtavana yliopistona Helsingin yliopisto kantaa huolta lähialueiden kielten tuntemuksen edistämisestä skandinaaviset kielet, viro, venäjä

MN8 Kielet opetuksessa (1) Englanninkielisen koulutuksen järjestäminen ei horjuta kansalliskielten asemaa vaan tukee yliopiston koulutuksellisia päämääriä Englanninkielisen opetuksen kehittäminen ovat osa kansainvälisen oppimisympäristön luomista

MN9 Kielet opetuksessa (2) Vieraskielistä opetusta voi sisältyä opintoihin silloin kun se opetuksen järjestämisen tai oppimistavoitteiden kannalta on tarkoituksenmukaista Yliopisto kehittää kielten joustavaa käyttöä eri tilanteissa Suomen ja ruotsin vuorovaikutusta opetuksessa vahvistetaan Monikielisiä opetustilanteita käytetään hyväksi elävän kielellisen vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi

MN10 Kielet opetuksessa (3) Varmistetaan, että keskeinen käsitteistö tulee opiskelijoille tutuksi myös molemmilla kotimaisilla kielillä Englannin kielellä opettaville opettajille ja englanninkielisissä ohjelmissa opiskeleville opiskelijoille tarjotaan kielellistä tukea Ulkomaalaisten opiskelijoiden ja työntekijöiden sitoutumista kotimaisten kielten taidon hankkimiseen kannustetaan

MN11 Kielet tutkimuksessa Laaja kielitaito on osa tutkijan pätevyyttä Vaikka yliopisto tunnustaa englannin kielen hallitsevan aseman usealla tieteenalalla se kantaa huolta kansalliskielten tulevaisuudesta täysipainoisina tieteen kielinä myös englannin kielen hallitsemilla tieteenaloilla Yliopisto kannustaa julkaisemista kotimaisilla kielillä, erityisesti kansallista sivistystä ja kulttuuria ylläpitävillä tieteenaloilla Yliopisto pitää tärkeänä julkaista myös muilla kansainvälisillä kielillä

MN12 Kielet ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yliopisto vastaa siitä, että tutkimus palvelee yhteiskuntaa uusi tieto tulee kaikkien saataville Siksi yliopiston tehtävänä on kannustaa tutkijoita levittämään asiantuntijatietoa kotimaisilla kielillä Eri alojen kotimaisen käsitteistön ylläpitäminen on vuorovaikutustehtävän keskeinen osa

MN13 Palvelut eri kielillä Ruotsin kielen asemaan hallinnossa kiinnitetään huomiota Ruotsinkielisten opiskelijoiden ja henkilökunnan tarvitsemia palveluja kehitetään edelleen. Ulkomaalaisten opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden palveluja kehitetään samantasoisiksi suomalaisille tarjottujen palvelujen kanssa. Kehittämisen lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet ja palvelujen tarkoituksenmukaisuus. Keskeinen, pysyväisluonteinen sekä oikeusturvaan liittyvä tiedotusmateriaali laaditaan kolmella kielellä. Ruotsin- ja englanninkielistä tiedotusta ylläpidetään riittävästi.

MN14 Monikielisyys yliopiston arjessa Suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi: Julkaisut yliopiston strategiat ja toimenpideohjelmat jne. Esitteet Nimistö tiedekuntien, laitosten, yksiköiden ja erillislaitosten Kyltit ja opasteet Asiakaspalvelu joustavuutta kehitetään tarpeiden mukaisesti Verkkosivut: yliopistolla, tiedekunnilla ja laitoksilla sekä erillislaitoksilla on kolmekieliset sisäiset ja ulkoiset verkkosivut sisältö ja kattavuus voivat vaihdella eri kielten välillä

MN15 Helsingin yliopiston kieliperiaatteet netissä: