Avoin arviointi ja avoin päätöksentekokäytäntö Jouni Tuomisto, Mikko Pohjola THL, Nordem Oy

Avoin päätöksentekokäytäntö Menetelmä tiedon parempaan hyödyntämiseen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tarkastelee erityisesti tiedontuotantoa päätösten valmisteluvaiheessa. Perustuu kuuteen pääperiaatteeseen, jotka ohjaavat sisällöntuotantoa. Työn käytännön tekeminen jakautuu neljään osaan, jotka ovat ajallisesti päällekkäisiä. Pyrkii vastaamaan tavoitteisiin, jotka on asetettu hallitusohjelmassa (ympäristön terveysvaikutukset kaikkeen päätöksentekoon), tutkimuslaitosuudistuksessa (strategisen tutkimuksen kehittäminen) ja avoimen hallinnon hankkeessa. Rakennettu yhteensopivaksi kokonaisarkkitehtuurin kanssa. 2

Periaatteet Tavoitteellisuus: päätöksentekijän asettamat tavoitteet ja toimintavaihtoehdot ja niiden tietotarpeet ohjaavat tietotyötä. Kohteellisuus: Tieto kerätään ja jaetaan yhdessä paikassa, jossa myös työskennellään ja keskustellaan sisällöstä. Syysuhteiden kuvaus: Tarkastelun kohteena ovat ne syysuhteet, joiden kautta päätökset muuttavat tavoiteltuja asioita. Kritiikki: Kaikkea saa kritisoida. Kritiikin sisällyttämisestä on omat ohjeensa. Avoimuus: Lähtökohtaisesti kaikki saavat osallistua. Uusiokäyttö: Kaikki työ tehdään niin, että tieto on mahdollisimman helposti käytettävissä uusissa tilanteissa. 3

Työn tekemiseen osat Tahdonilmaisu: Päättäjä jäsentää ja lausuu julki päätökselle asetettavat tavoitteet ja reunaehdot. Tämä työ painottuu alkuvaiheeseen. Toteutus: Päätöstuen tavoitteena on tuottaa vaikutusarviointi, joka ennakoi eri päätösvaihtoehtojen vaikutuksia. Seuranta ja ohjaus: Työtä seurataan ja ohjataan jatkuvasti peilaamalla sitä asetettuihin tavoitteisiin ja tulossa oleviin päätöksenteon vaiheisiin. Yhteenvetämisen taito: Työn tekeminen vaatii uusia taitoja, jotka eivät sisälly päättäjän, asiantuntijan eikä lobbarinkaan ammattitaitoon. Tämä uusikin työ on organisoitava. 4

Avoin päätöksen- tekokäytäntö 5

Taustaa Ympäristö vaikuttaa terveyteen: Ilmansaasteet, pienhiukkaset Kosteusvauriot, hometalot Melu ja helle Pysyvät orgaaniset ympäristömyrkyt ja metallit

Kytkennät kokonaisarkkitehtuuriin Toiminta: Ohjeita tietotyön käytännön tekemiseen. Sovellettavissa muuhunkin tietotyöhön kuin välittömään päätöstukeen, esim. tutkimus- ja asiantuntijalaitosten toimintaan yleisesti. Tieto: Tiedon sovellettavuus ja jäsentäminen on avoimen päätöksentekokäytännön perusta ja lähtökohta. Tietojärjestelmät: Kuvatun kaltaisen työn tekemiseen on rakennettu yleiskäyttöiset tietojärjestelmät Opasnet: arviointitiedon kerääminen ja jäsentäminen Innokylä: hyvien käytäntöjen kehittäminen, arviointi ja juurruttaminen. Tietoteknologiat: Avoimen koodin järjestelmät ovat jo käytössä ja valmiina laajempaan käyttöön. 7

Ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurissa on kaksi pääosaa: YHTI: ympäristöterveydenhuollon valtakunnallinen tietojärjestelmä Viranomaiskäyttöön Valvonta- ym. tietojen kerääminen kunnista. Vastuuhenkilö: Jyrki Huikari, STM Avoin päätöksentekokäytäntö: Päätöksenteon tietotuki kunnissa ja yhteiskunnassa yleensä Vastuuhenkilö: Jouni Tuomisto, THL 8

Ympäristöterveys on osa (kunnallista) päätöksentekoa Kaavoitus ja sen vaikutukset mm. liikenteeseen Ympäristön viihtyisyys ja sen vaikutus hyvinvointiin YVA, ympäristöluvitus (Talvivaara) Rakennusluvat Päätöksentekijöinä mm. kunnat, AVIt, ely-keskukset

Miten terveysvaikutukset huomioidaan Vaikutusarviointi päätösvalmistelun tukena IVA, TVA, SVA, SOVA, YVA, … Uusi kokonaisvaltainen lähestymistapa: Avoin arviointi ohjeistaa arviointikäytäntöjä Aiheena periaatteessa mikä tahansa Päätösvalmistelun seuranta ja ohjaus

Mitä on avoin arviointi Tuotetaan tietyssä päätöksessä tarvittavaa tietoa avoimin työkaluin. Kuka tahansa saa osallistua työskentelyyn (päättäjät, asiantuntijat, sidosryhmät). Toimintaa ohjaavat säännöt (keskustelusäännöt, tietorakenteet, syy-seuraussuhteet, …) Tuloksena tieteelliseen tietoon ja arvoihin perustuvia suosituksia päättäjille. ”Käypä päätös –suositus” Esimerkkinä Rauma, Pori

Rauman satamavaihtoehdot Tavoitteellisuus: Vastataan siihen kysymykseen, joka on päätökseteon kannalta tärkeää.

Porin kuntapilottisuunnitelma

Tekaisu STM:n rahoittama, THL:n koordinoima projekti ”Vaikutusarviointien oltava tehokkaita tekaisuja eikä vuosikausien hankkeita.” Tarkoituksena jalkauttaa kuntiin uusia käytäntöjä 1.Avoimesta arvioinnista 2.Avoimesta päätöksentekokäytännöstä

Avoin päätöksentekokäytäntö Neljä perusosaa: 1.Tahdonilmaus: päättäjän tavoitteet tiedossa ja toiminnan pohjana. 2.Toteutus: tiedon keruu ja jäsentäminen päätöksen tueksi. 3.Seuranta ja ohjaus: jatkuva työn peilaaminen ja parantaminen määriteltyjen tavoitteiden suhteen. 4.Yhteenvetämisen taito: tietotaitoa siitä, miten tietoa ja arvoja jäsennetään johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi.

Tekaisu-menetelmän perusteet

Avoin päätöksentekokäytäntö Kehitetty yhdessä Innokylän kanssa Täydentää Innokylän lähestymistapaa Laajentaa ajattelua sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolelle Korostaa vaikutusarviointeja päätösvalmistelussa Sisältää käytäntöjä, ohjeistusta ja kriteereitä vaikutusarviointien evaluointiin Jatkuvan seurannan ja ohjauksen periaate

Avoin päätöksentekokäytäntö Kasteessa Tavoitteena oli rakentaa Kaste-hakemus 2013 soveltamaan ja testaamaan avointa päätöksentekokäytäntöä. Vaati liikaa sitoutumista ja resurssointia kunnilta. Nyt kevyempi kunta- ja hankeyhteistyö: Tavoitteena konkreettiset hankkeet, joissa päätöksenteon tukemisen elementti hankkeen vaikuttavuuden evaluointi, ympäristöterveyden näkökulma.

Loppu

Soveltaminen hankearviointiin Mikko Pohjola, THL / Nordem Oy

Mikko Pohjola FT (Ympäristöterveys), Itä-Suomen yliopisto, 2013 “Assessments are to change the world – Prerequisites for effective environmental health assessment” DI (Tuotantotalous), Oulun yliopisto, 2006 “Improvement of external knowledge transfer of a research company” Yrittäjä / konsultti, Nordem Oy, 2012 → Tutkija, THL Ympäristöterveyden osasto, Avoin arviointi, Opasnet ( Eri työtehtäviä teollisuudessa 1999 – 2005 Yrittäjä / konsultti, Nordem Oy, 1999 – 2004

Arvioinnin monet ulottuvuudet Ennakkoarviointi, toiminnan ohjaus, jälkiarviointi (evaluointi) – ”Pelkkä jälkiarviointi on vain myöhässä aloitettua (ja siksi puutteellista) arviointia” Kokonaisvaltainen arviointinäkökulma – Ajallinen jatkumo: ennen, aikana, jälkeen – Ei vain prosessia (hanketta), vaan etenkin vaikutuksia ja niiden syitä

“Avoin kehityshanke” Tahdonilmaisu – julkiset tavoitteet ja päämäärät Toteutus – toiminnan ja sen suunnittelun ja valmistelun periaatteet Seuranta ja ohjaus – kokonaisvaltainen jatkuva arviointi osana hankkeen toteutusta – Avoimesta päätöksentekokäytännöstä täydentäviä menetelmiä hankearvioinnin tueksi? → hankesuunnitelma ja sen toimeenpano

Avoin päätöksentekokäytäntö Päätöksenteko Valmistelu Vaikutukset Toteutus Tietokäytännöt Seuranta ja ohjaus

Seurannan ja ohjauksen menetelmät Hyvän hankkeen ominaisuudet (päämenetelmä) – Tiedon/suunnitelman sisällön laatu Tarkkuus, harhattomuus, sisäinen yhdenmukaisuus – Sovellettavuus Merkityksellisyys, saatavuus, käytettävyys, hyväksyttävyys – Tehokkuus Sisäinen tehokkuus, ulkoinen tehokkuus

Esimerkki: Uusien biodieselin raaka- aineiden vaikutusarviointi Sisällön laatu (varsin) hyvä Tehokkuus hyvä – Kelpo tulokset pienin resurssein – Tulokset helposti hyödynnettävissä Sovellettavuudessa kuitenkin puutteita – Tilaaja/käyttäjä (Neste Oil) ei julkistanut tarpeitaan selvästi eikä osallistunut työhön aktiivisesti (-> heikko merkityksellisyys ja käytettävyys)

Seurannan ja ohjauksen menetelmät Kattavuus (apumenetelmä) – Vaikutukset huomioidut, oleelliset, tärkeimmät? – Syyt (vaikuttimet) huomioidut, oleelliset, tärkeimmät? – Asianosaiset halukkaat, mahdolliset, vastuulliset? – Toimijat osalliset, hyötyjät, tarvitsijat?

Esimerkki: erilaiset vaikutusarviointimenetelmät Useimmat vakiintuneet vaikutusarvioinnin menetelmät rajattuja joko tarkasteltavien vaikutusten ja niiden syiden sekä huomioon ja mukaan otettavien toimijoiden suhteen. YVA, TVA, RA,... Ennalta asetetut rajoitteet harvoin yhdenmukaisia tiedon tarpeen kanssa ja siten usein heikentävät tuotetun tiedon käyttökelpoisuutta.

Seurannan ja ohjauksen menetelmät Avoimuus (apumenetelmä) – Osallistumisen avoimuus - ketkä saavat osallistua? – Tiedon avoimuus - missä määrin tietoa on saatavilla? – Osallistumisen ajoitus - milloin voi osallistua? – Osallistumisen kattavuus - mihin toimintoihin voi osallistua? – Osallistumisen vaikutus - missä määrin osallistujat voivat vaikuttaa?

Esimerkki: Puijon metsienhoitosuunnitelma Alusta alkaen avoin prosessi, useita sidosryhmätilaisuuksia ja työpajoja. Kuitenkin lopulta monet tyytymättömiä lopputulokseen, miksi? Vaikka kuultiin, erilaisia näkemyksiä ei osattu sisällyttää loppuraporttiin (→ heikko osallistumisen vaikuttavuus ja kattavuus) – Seurauksena paljon kiistelyä kaupunginvaltuuston päätöksiin ja suunnitelman toimeenpanoon liittyen

Seurannan ja ohjauksen menetelmät Hyväksyttävyys – Onko huomioitu olennaiset tiedot asiasta? – Onko huomioitu olennaiset arvoarvostelmat? – Onko tavoitteet kuvattu? – Onko päättely tavoitteista suunnitelmaan/toimeenpanoon kuvattu? – Voivatko kaikki asianosaiset/toimijat vastata kaikkiin edellisiin kysymyksiin kyllä?

Esimerkki: Puijon metsienhoitosuunnitelma Laajasta osallistumisesta huolimatta etenkin ympäristöjärjestöt kritisoivat luonnonsuojelullisten näkökulmien vähäisestä painoarvosta Vastaavasti prosessista vastaavat moittivat kriittisten lausuntojen antajia irtiotosta, vaikka olivat saaneet olleet mukana osallistumassa Selvästikään kaikkea tietoa ja eri näkökulmia ei oltu huomioitu lopputuloksessa riittävästi Myöskään eri toimijoiden tavoitteet ja niiden yhteydet lopputulokseen eivät olleet läpinäkyvästi tiedossa ja esillä

Keskustelua Löytyisikö esimerkkejä teidän hankkeistanne tai muusta toimintaympäristöstä? – Hankesuunnitelman/-toteutuksen Sisältö, sovellettavuus, tehokkuus? Kattavuus? Avoimuus? Hyväksyttävyys?

Kiitos!