Kirjallisuuden opetuksen l ä hestymistapoja ekstensiivinen vs intensiivinen, kronologinen vs temaattinen sek ä humanistinen vs instrumentaalinen l ä hestymistapa. ekstensiivinen vs intensiivinen, kronologinen vs temaattinen sek ä humanistinen vs instrumentaalinen l ä hestymistapa.

Ekstensiivinen l ä hestymistapa  kouluun hankitaan laaja ja edustava valikoima kirjallisuutta sek ä katkelmina ett ä kokonaisteoksina.  Kirjallisuudesta tarkastellaan erilaisia lajeja, tyylej ä ja mestariteoksia.  Lukukirja ja novellikokoelmat antavat n ä ytteen erilaisesta kirjallisuudesta.  Tarkastelutapa on laaja ja monipuolinen mutta voi j ää d ä my ö s melko pinnalliseksi tutustumiseksi.  kouluun hankitaan laaja ja edustava valikoima kirjallisuutta sek ä katkelmina ett ä kokonaisteoksina.  Kirjallisuudesta tarkastellaan erilaisia lajeja, tyylej ä ja mestariteoksia.  Lukukirja ja novellikokoelmat antavat n ä ytteen erilaisesta kirjallisuudesta.  Tarkastelutapa on laaja ja monipuolinen mutta voi j ää d ä my ö s melko pinnalliseksi tutustumiseksi.

Intensiivinen l ä hestymistapa  keskityt ää n kirjallisuuden kritiikkiin ja opetetaan analysoimaan kirjallisuutta sis ä ll ö n ja tyylin kannalta.  k ä yt ö ss ä Englannissa ja Ranskassa.  Ranskassa yleist ä tekstieksplikaatio eli kaunokirjallisen tekstin perinpohjainen erittely kappale kappaleelta ja jopa rivi rivilt ä. Siihen kuuluu tietty terminologia ja kuolemattomien arvojen l ö yt ä minen klassikkojen teksteist ä  keskityt ää n kirjallisuuden kritiikkiin ja opetetaan analysoimaan kirjallisuutta sis ä ll ö n ja tyylin kannalta.  k ä yt ö ss ä Englannissa ja Ranskassa.  Ranskassa yleist ä tekstieksplikaatio eli kaunokirjallisen tekstin perinpohjainen erittely kappale kappaleelta ja jopa rivi rivilt ä. Siihen kuuluu tietty terminologia ja kuolemattomien arvojen l ö yt ä minen klassikkojen teksteist ä

Temaattinen tarkastelu  valitaan eri aikakausiin ja lajeihin kuuluvia teoksia tai tekstej ä, joita yhdist ä v ä n ä piirteen ä on sama aihe ja idea.  Joukkoon voidaan ottaa my ö s tietotekstej ä . Samaa teemaa voidaan tarkastella antiikin kirjallisuudesta ja modernista kirjallisuudesta.  Ranskassa ja Saksassa k ä ytet ää n molempia l ä hestymistapoja.  valitaan eri aikakausiin ja lajeihin kuuluvia teoksia tai tekstej ä, joita yhdist ä v ä n ä piirteen ä on sama aihe ja idea.  Joukkoon voidaan ottaa my ö s tietotekstej ä . Samaa teemaa voidaan tarkastella antiikin kirjallisuudesta ja modernista kirjallisuudesta.  Ranskassa ja Saksassa k ä ytet ää n molempia l ä hestymistapoja.

Humanistinen suhtautumistapa  kirjallisuus n ä hd ää n arvoksi sin ä ns ä.  keskityt ää n tekstin kritiikkiin ja kirjallisuuden ilmaisemiin arvoihin.  Suhtautumistapa on per ä isin viime vuosisadan latinan ja kreikan kirjallisuuden tutkimuksesta.  ominaista Ranskan ja Englannin kirjallisuudenopetukselle.  kirjallisuus n ä hd ää n arvoksi sin ä ns ä.  keskityt ää n tekstin kritiikkiin ja kirjallisuuden ilmaisemiin arvoihin.  Suhtautumistapa on per ä isin viime vuosisadan latinan ja kreikan kirjallisuuden tutkimuksesta.  ominaista Ranskan ja Englannin kirjallisuudenopetukselle.

Instrumentaalinen l ä hestymistapa  kirjallisuus n ä hd ää n v ä lineeksi, jonka avulla opitaan kielentaitoja. Kirjallisuuden avulla opitaan tyylitajua, se auttaa oppilaan puhumista ja kirjoittamista.  Hyvien kirjailijoiden tyyli kehitt ää oppilaankin tyyli ä.  Kirjallisuutta luetaan ja k ä sitell ää n sen tuottaman hy ö dyn mukaan.  Utilitaristisimpaan suuntaan on Euroopassa mennyt Ruotsi.  kirjallisuus n ä hd ää n v ä lineeksi, jonka avulla opitaan kielentaitoja. Kirjallisuuden avulla opitaan tyylitajua, se auttaa oppilaan puhumista ja kirjoittamista.  Hyvien kirjailijoiden tyyli kehitt ää oppilaankin tyyli ä.  Kirjallisuutta luetaan ja k ä sitell ää n sen tuottaman hy ö dyn mukaan.  Utilitaristisimpaan suuntaan on Euroopassa mennyt Ruotsi.

Ranskan kirjallisuuden opetuksen uudistus  Lukija kutsutaan kaksoisinteraktioon tekstin kanssa: hän käy dialogia sekä tekstin että muiden lukijoiden kanssa.  oppilaista yhä aktiivisempia eli yhteistyöhön ja teoksen täydentämiseen kykeneviä lukijoita, ei vain merkityksen vastaanottajia  Lukija kutsutaan kaksoisinteraktioon tekstin kanssa: hän käy dialogia sekä tekstin että muiden lukijoiden kanssa.  oppilaista yhä aktiivisempia eli yhteistyöhön ja teoksen täydentämiseen kykeneviä lukijoita, ei vain merkityksen vastaanottajia

 Oppilaissa halutaan herättää ”tulkitseva asenne”, luokassa herätetään ”tulkitsevia konflikteja, jotka vaativat argumentoivaa yritystä”.  Lukeminen ei ole yksin ajattelua vaan dialogia.  Ymmärtäminen on löytää tekstistä kysymys, johon se tuottaa oman vastauksen.  Tekstin lukeminen luokassa ei saisi olla vastaamista dialogia estävän kolmannen osapuolen (opettajan tai oppikirjan) kysymyksiin, koska ne vieroittavat intiimistä teksti/lukija-dialogista ja sen jatkuvuudesta. (Tauveron 2006.)  Oppilaissa halutaan herättää ”tulkitseva asenne”, luokassa herätetään ”tulkitsevia konflikteja, jotka vaativat argumentoivaa yritystä”.  Lukeminen ei ole yksin ajattelua vaan dialogia.  Ymmärtäminen on löytää tekstistä kysymys, johon se tuottaa oman vastauksen.  Tekstin lukeminen luokassa ei saisi olla vastaamista dialogia estävän kolmannen osapuolen (opettajan tai oppikirjan) kysymyksiin, koska ne vieroittavat intiimistä teksti/lukija-dialogista ja sen jatkuvuudesta. (Tauveron 2006.)

Hamletin lukemisen alkumotivointi  Jake kävi seitsemän viikon ajan näytelmän tekstin läpi sanasta sanaan keskittyen lingvistisen refleksiivisyyden käsitteisiin ja modernismin kysymyksiin.  Hän antoi tehtäväksi yksinpuheluiden syväanalyyseja ja tekstiotteiden ulkoa opiskelua.  Lähestymistapaa voisi kutsua filologiseksi.  Jake käsitteli näytelmää niiden virikkeiden pohjalta, mitä hän oli saanut opiskeluaikanaan yliopistossa.  Jake kävi seitsemän viikon ajan näytelmän tekstin läpi sanasta sanaan keskittyen lingvistisen refleksiivisyyden käsitteisiin ja modernismin kysymyksiin.  Hän antoi tehtäväksi yksinpuheluiden syväanalyyseja ja tekstiotteiden ulkoa opiskelua.  Lähestymistapaa voisi kutsua filologiseksi.  Jake käsitteli näytelmää niiden virikkeiden pohjalta, mitä hän oli saanut opiskeluaikanaan yliopistossa.

 Stevenillä ei kertonut, mitä kirjaa käsiteltäisiin.  Hän pyysi oppilaita kuvittelemaan tilannetta, jossa heidän vanhempansa ovat juuri eronneet ja heidän äitinsä on ottanut itselleen uuden miehen.  Uusi mies on saanut itselleen heidän isänsä työpaikan ja on huhuttu, että hänellä on jotain tekemistä isänne syrjäyttämisen kanssa  Stevenillä ei kertonut, mitä kirjaa käsiteltäisiin.  Hän pyysi oppilaita kuvittelemaan tilannetta, jossa heidän vanhempansa ovat juuri eronneet ja heidän äitinsä on ottanut itselleen uuden miehen.  Uusi mies on saanut itselleen heidän isänsä työpaikan ja on huhuttu, että hänellä on jotain tekemistä isänne syrjäyttämisen kanssa

 Steven pyysi oppilaita ajattelemaan tilannetta, joka saisi heidät niin vihaiseksi, että he harkitsisivat toisen ihmisen tappamista.  Vasta kun oppilaat olivat pohtineet näitä asioita ja laatineet joitakin kirjoitelmia niiden pohjalta, Steven esitteli näytelmän, jonka he lukisivat.  Stevenin motivointi suuntautui lukijan eläytymiseen.  Steven pyysi oppilaita ajattelemaan tilannetta, joka saisi heidät niin vihaiseksi, että he harkitsisivat toisen ihmisen tappamista.  Vasta kun oppilaat olivat pohtineet näitä asioita ja laatineet joitakin kirjoitelmia niiden pohjalta, Steven esitteli näytelmän, jonka he lukisivat.  Stevenin motivointi suuntautui lukijan eläytymiseen.