Autonomian ajan alku: Miksi Suomi joutui Ruotsin vallan alta Venäjän valtaan? Millaiseksi Suomen asema osana Venäjää muotoutui? Miksi Suomi sai erityisaseman.

Esitys aiheesta: "Autonomian ajan alku: Miksi Suomi joutui Ruotsin vallan alta Venäjän valtaan? Millaiseksi Suomen asema osana Venäjää muotoutui? Miksi Suomi sai erityisaseman."— Esityksen transkriptio:

1 Autonomian ajan alku: Miksi Suomi joutui Ruotsin vallan alta Venäjän valtaan? Millaiseksi Suomen asema osana Venäjää muotoutui? Miksi Suomi sai erityisaseman Venäjässä? Oliko Suomi Venäjän alla vapaampi kuin ennen?

2 Miksi osaksi Venäjää? Kansainvälinen tilanne 1800 – luvun alussa:
Iso-Britannia Ranskan ja Brittien välillä sota Ranska yrittää lyödä Britit asettamalla sen kauppasaartoon (ns. Mannermaasulkemus Ranska (Napoleon) Suurin osa Manner-Eurooppaa Ranskan hallussa!

3 Suurin osa Manner-Eurooppaa
Venäjä (Aleksanteri I) N O R J A Ruotsi (Kustaa IV) Iso-Britannia Tanska Ranska (Napoleon) Suurin osa Manner-Eurooppaa Ranskan hallussa! Napoleonin ongelmana on se, että kauppasaarto ei täysin pidä. Ruotsi ja Tanska käyvät edelleen kauppaa Brittien kanssa, ja myy esim. tervaa ja puutavaraa sinne.

4 Suurin osa Manner-Eurooppaa
Venäjä (Aleksanteri I) N O R J A Ruotsi (Kustaa IV) Iso-Britannia Tan Ranska (Napoleon) Suurin osa Manner-Eurooppaa Ranskan hallussa! Napoleon turvaakin tässä tilanteessa Venäjän apuun. Jos Ruotsi saataisiin taipumaan kauppasaartoon mukaan, Venäjä voisi palkkioksi ottaa Suomen itselleen. Tanskan Napoleon aikoi hoidella itse (Sopimus v Tilsitissä)

5 Suurin osa Manner-Eurooppaa
Venäjä (Aleksanteri I) N O R J A Ruotsi (Kustaa IV) Iso-Britannia Ranska (Napoleon) Suurin osa Manner-Eurooppaa Ranskan hallussa! Keväällä 1808 Aleksanteri I sitten aloittaakin hyökkäyksen Suomeen

6 Kustaa IV oli suuren isän (Kustaa III) kompleksinen poika.
Hänen hallitsijanuransa päättyi juuri Suomen sodan katastrofin takia Venäjän tsaari Aleksanteri I oli itse asiassa hänen lankonsa!

7 Aleksanteri I oli pidetty tsaari.
Hänen hallituskautensa oli myrskyinen. Sota Napoleonia vastaan 1812 – 1813 oli erityinen rasite. Aleksanteri joutui jopa poltattamaan Moskovan maan tasalle 1812 etenevien ranskalaisten uhatessa. Hän kuitenkin löi Napoleonin joukot. Hän kuoli ilmeisesti malariaan 1825