Ongelmia ja haasteita: 1. Tekniset ongelmat, aikataulu ja ohjeistus OKM:stä johtuvat ongelmat Tiukka aikataulu Ohjeistus myöhässä tiedonkeruuseen nähden Muutokset ohjeistuksessa Ohjeistuksen pituus ja yksityiskohtaisuus Excel-ongelmat Tarkistusprosessi liian pitkäkestoinen Joidenkin tietojen käyttötarkoitus epäselvä Korkeakoulujen sisäiset ongelmat Tallentajien perehdyttäminen muutoksiin työlästä Tutkijat eivät ilmoita/tallenna julkaisujaan reaaliajassa Tutkijat tallentavat tiedot virheellisesti Ehdotukset: OKM:n yliopistojen dataan tekemät muutokset ja tulkinnat läpinäkyviksi Sähköinen keskustelu-/työalusta/sähköpostilista julkaisutiedonkeruun kehittämiseen? Ohjeistus html/wiki-muodossa, jolloin helpompi selata

2. Julkaisumaa Kotimaisuutta/kansainvälisyyttä ei voi aina suoraan johtaa julkaisumaasta esim. Suomessa pidetyn kansainvälisen konferenssin julkaisusta tulee käsikirjan mukaan kotimainen Ei aina ole pääteltävissä kustantajan tai lehden tiedoista esim. monikansalliset kustantajat Verkkojulkaisut Ehdotus: Jatkossa ilmoitetaan vain, onko julkaisu ulkomailla/kotimaassa julkaistu, ja julkaisumaa on vapaaehtoinen tieto

Julkaisufoorumilista ei kattava ja osin vanhentuneita tietoja 3. Julkaisukanavalista Julkaisufoorumilista ei kattava ja osin vanhentuneita tietoja Erityisesti konferenssijulkaisut (vakiintuneet vs. satunnaiset konferenssit) Listassa täytyy olla sähköinen ja tavallinen ISSN Listojen siirtomahdollisuus yliopiston omaan tutkimustietojärjestelmään Julkaisufoorumi myös englannin ja ruotsin kielelle Ehdotus: Julkaisufoorumi täydentää julkaisukanavalistan ja tuottaa jatkossa sellaisen ajantasaisen ja kattavan listan, jota korkeakoulut voivat hyödyntää tiedonkeruussaan Ehdotus: konferenssien puuttuvien ISSN-numeroiden kompensointi sponsorinimien avulla? Amk:eja hyödyttäisi myös tasoille luokittelemattomien ei-tieteellisten listaus

4. Julkaisuvuosi Julkaisun ilmestymisajankohta vs. julkaisuun painettu julkaisuvuosi Erityisesti konferenssijulkaisujen ilmestymisajankohdan määrittäminen usein ongelmallista Electronic only -lehdet (esim. PLoS One) Painettujen lehtien preprint-versiot verkossa (useita julkaisuajankohtia + voi olla sekä painetun ISSN että e-version ISSN) Tiedonkeruu jättää loppuvuoden julkaisuja tilastoinnin ulkopuolelle, koska aina ei tiedossa julkaisun oikeaa ilmestymisajankohtaa Tapaukset, joissa lehti ilmestyy myöhässä esim. vuoden 2011 numero 4 ilmestyy toukokuussa 2012 Ehdotus: Ohjeistuksen tarkentaminen? Tai: korkeakoulu voi itse määritellä, mikä on julkaisuvuosi, kunhan julkaisu raportoidaan vain kertaalleen.

5. Affiliaatio Epäselviä tapauksia: Julkaisussa affiliaationa yliopisto, mutta ei palvelussuhdetta (esim. dosentit) Affiliaatiota ei kirjattu julkaisuun, mutta henkilö tallentaa yo-järjestelmään Kenelle julkaisuun kirjaamaton affiliaatio pitää todistaa, ja kuka tietoa säilyttää? joskus tulkinnanvaraista, milloin julkaisu työhön liittyvää (rajanvetoa erityisesti amk-puolella)

6. Tieteenalaluokitus Epäsuhta alojen laajuudessa: tutkija ei aina löydä omaa alaansa luokituksesta Tutkijalle tieteenalan määrittäminen ei yksiselitteistä ja valinnan tekeminen vaikeaa Muu tallentaja usein päättelee tieteenalan julkaisun merkittyjen henkilöiden (tai ensimmäisen tekijän) tai organisaatioiden tieteenalasta Joissakin yo:issa tieteenala määritetään laitoksille määritettyjen tieteenalojen prosenttiosuuksien perusteella Julkaisun tieteenalan määrittäminen julkaisun sisällön perusteella ei yleensä mahdollista Tieteidenvälisille ja monitieteisille julkaisuille tieteenalan kirjaaminen haasteellista Ensisijainen tieteenala syrjii metoditieteitä Ehdotus: Tieteenalatiedon käyttötarkoituksen avaaminen

7. Julkaisutyyppiluokitukset Ristiriitaisten julkaisutyyppiluokitusten korjaaminen ylöspäin vesittää yliopistossa tehdyn tarkistustyön (koko aineistossa yht. 293 kappaletta) Tieteellinen/ei-tieteellinen pitäisi paremmin määritellä Ammattilehdet, joissa tieteellisiä artikkeleita (esim. Duodecim, Suomen Lääkärilehti) Vertaisarvioimattomat artikkelit tieteellisissä lehdissä Luokitellaanko julkaisu sisällön vai julkaisukanavan perusteella? Onko vain konferenssin osallistujille jaettu konferenssipaperi julkaisu (muistitikku tms.)? "Ei omakustanteita“ kirjattu vain luokalle E1, vaikka koskee myös muita julkaisutyyppejä Toimitettu teos (toimittajan oma tieteellinen panos, kuten laaja johdanto tai esipuhe) epämääräisesti määritelty Ei-traditionaaliset julkaisumuodot (esim. blogit, wikipediat) jäävät tiedonkeruun ulkopuolelle, vaikka voivat olla tieteelliseen tutkimukseen perustuvia Jos sama julkaisu käännetty usealle eri kielelle, lasketaanko kaikki? Ehdotus: määritelmän tarkentaminen erityisesti tieteellisten/ammattilehtien osalta Ehdotus: oma julkaisuluokka kokeeksi ei-traditionaalisille, jolloin nähdään, minkä tyyppisiä tuotetaan Ehdotus: Luokan C2 (toimitetut teokset) määrittelyä tarkennetaan, tai se poistetaan ja johdantoartikkelit sisällytetään A3 ja B2 –luokkiin Ehdotus: ”laaja johdanto tai esipuhe” määritellään sisällön, ei pituuden perusteella. Esim. jossa toimittajalla tieteellinen panos tms.

7. Julkaisutyyppiluokitukset, erityisesti amk:eja koskevat kysymykset Kuuluvatko pääkirjoitukset, kirja-arvostelut, keskustelupuheenvuorot ja kommentit ammatillisissa lehdissä luokkaan D1 (vrt. B2)? Luokasta D “ammattiyhteisölle suunnatut julkaisut" puuttuu luokka kirjoille, jotka eivät raportteja tai oppi- tai käsikirjoja Ammatillisten julkaisujen toimittajuus pitäisi sisältyä luokitteluun “Tutkimuksen tuloksia dokumentoivat audiovisuaaliset esitykset" ei tarkasti määritelty Suulliset esitykset ja niihin liittyvät materiaalit, jotka julkaistaan esim. seminaarin nettisivuilla? D4: toimitettuun raporttiin kuuluvien artikkeleiden merkintätapa on monimutkainen, sillä kirjat voivat sisältää monia artikkeleita, ja artikkeleilla voi olla vielä useita kirjoittajia.  Nykyinen ohje ei määrittele ammatillista konferenssijulkaisua D3 tarkemmin (voiko esim. postereita ja abstrakteja kirjata?) Taidejulkaisut: Aiemmassa luokittelussa tapahtumille, näyttelyille ja konserteille oli oma luokkansa. Onko enää mahdollista tilastoida kokonaisuutena, vai onko niistä tiedonkeruussa erotettava osia (yksittäinen maalaus, kuratointi, rooli tms.)? Ehdotus: D Ammattiyhteisölle suunnatut julkaisut D1 = artikkelit ammatillisissa lehdissä D2 = artikkelit ammatillisissa kokoomateoksissa (ml. toimittajan kirjoittamat johdantoartikkelit) D3 = artikkelit ammatillisissa konferensseissa (rajauksen tarkentaminen vain full papereihin, vrt. tieteelliset konferenssit) D4 = kehittämis- tai tutkimusraportti taikka –selvitys D5 = ammatillinen kirja Ammatillisen teoksen toimittajuutta ei lasketa julkaisuihin, vaan on asiantuntijatehtävä