PALVELUSETELI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA Hämeenlinnan seudun hyvinvointialan toimialaryhmä Hämeenlinna 20.11.2009 Aino Närkki Asiantuntija, elinkeinopolitiikka 0400 436 438, aino.narkki@ek.fi

Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto Työmarkkinatoiminta yleissitova tes, neuvonta erimielisyyksien selvittäminen työlainsäädäntöön liittyvä koulutus Toimialaedunvalvonnan painopisteet 2009 1. julkisten markkinoiden avautuminen ja alan yrittäjyyden edistäminen 2. toimintaympäristömuutosten ennakointi 3. vaikuttamistoiminta 4. neuvonta toimiala-asioissa 20.11.2009 Aino Närkki

Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliiton jäsenet ja niiden palveluksessa olevat työntekijät 1994 – 2009 työnantajien lkm työntekijöiden lkm 20.11.2009 Aino Närkki

Kuntapalveluissa monia muutostarpeita Väestön ikääntyminen Kuntien taloustilanne Palvelu- innovaatiot Asiakkaiden odotukset Muutostarve Palvelurakenteen kehittyminen Varallisuuden lisääntyminen Omaisten odotukset Yksityisen sektorin kehittyminen 20.11.2009 Aino Närkki

Palvelusetelin historiaa vuodesta 2004 lähtien sosiaalihuoltona annettavissa kotipalveluissa hallitusohjelmassa palveluseteli välineeksi monipuolistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta ja edistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Valmistelu 6/2007 – 3/2009: – I vaihe: soveltamisalaa laajennetaan terveydenhuollon kotisairaanhoitoon 1/2008 lähtien – II vaihe: palvelusetelityöryhmä jättää lakiehdotuksen setelin käyttöalan laajentamisesta ja soveltuvuuden rajauksesta muissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa 3/2009; Laki voimaan 8/2009 (569 / 2009) 20.11.2009 Aino Närkki

Palvelusetelilain sisältö Tavoitteena: – asiakkaan ja potilaan valinnanvapauden lisääminen, – palvelujen saatavuuden parantaminen, – julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön lisääminen, – palvelutuotannon tehostaminen, monipuolistaminen ja joustavoittaminen, sekä – edesauttaa kuntien palvelumarkkinoiden kehittymistä ja tukea pienyrittäjyyttä Kunta päättää, ottaako se palvelusetelin käyttöön ja missä palveluissa. Kunta hyväksyy palvelujen tuottajat ja julkaisee niistä luetteloa. Kunta päättää palvelusetelin muodosta ja arvosta. 20.11.2009 Aino Närkki

Lain soveltamisala Kunnan järjestämisvastuulla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Palvelujen tuottamisesta vastaavat yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat. ei voi hankkia palveluita toiselta kunnalta tai kuntayhtymältä (valtionosuuslainsäädäntö !) 20.11.2009 Aino Närkki

Palveluntuottajien hyväksymisedellytykset Kunta voi hyväksyä vain palvelujen tuottajan, joka: 1. on merkitty ennakkoperintärekisteriin; 2. täyttää toiminnaltaan sosiaalipalvelujen valvontalaissa (603/1996) ja yksityisen terveydenhuollon laissa (152/1990) asetetut vaatimukset; 3. tuottaa tasoltaan kunnallisia palveluita vastaavia palveluita; 4. omaa potilasvahinkovakuutuksen tai muun vastuuvakuutuksen; ja 5. täyttää kunnan asettamat asiakkaiden tai asiakasryhmien tarpeisiin, palvelujen määrään tai laatuun tai kunnan olosuhteisiin liittyvät taikka muut vastaavat vaatimukset 20.11.2009 Aino Närkki

Tavoitteena asiakkaan valinnanmahdollisuuksien lisääminen Palvelun tarpeen arviointi Kieltäytymisoikeus Kunta tiedottaa – arvosta; – hinnoista; – arvio omavastuuosuudesta; – vertailutietona asiakasmaksun suuruus kunnan vastaavassa palvelussa 20.11.2009 Aino Närkki

Palvelusetelin arvon määräytyminen Palveluseteli tulee olla suuruudeltaan kohtuullinen Tasasuuruinen tai tulosidonnainen Maksuttomissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa palvelusetelin katettava palvelun hinta kokonaan. Kotipalveluissa ja -sairaanhoidossa omavastuuosuus on laissa tarkkaan säännelty tulosidonnaiseksi Kohtuullisuuden vertailukohtana (asiakasmaksun vähentämisen jälkeen) kunnan vastaavan oman tuotannon hinta tai ostopalveluina järjestetystä vastaavasta palvelusta peritty hinta. Päätöksenteko edellyttää tuotteistamista ja yksikkökustannus- hintojen tuntemusta. 20.11.2009 Aino Närkki

Palveluseteli ja sairausvakuutusjärjestelmä 1. Ei SV-korvausta omavastuuosuudesta 2. Matkakorvaukset korvataan sairausvakuutuslain mukaan 3. Kotitalousvähennysoikeus omakustanteisista kotona annetuista palveluista (ei omavastuuosuudesta) 20.11.2009 Aino Närkki

Palvelusetelitutkimus 2006/2007 Kotipalvelu 1400 Siivous 1300 Omaishoitoon liittyvät palvelut 1060 Palveluasuminen Noin 100 Muut 560 Yhteensä 4420 20.11.2009 Aino Närkki

YRITYSTEN KOKEMUKSET (Palvelusetelitutkimus102 yritystä) Palveluseteliasiakkaita vielä vähän: 1-6 as/yritys Yli puolet toimii hyväksyttynä palveluntuottajana vain yhden kunnan alueella ALV-kohtelu (miltä osin vapaa ALV:stä) monimutkaistaa hinnoittelua Yrittäjällä paperityötä moninkertaisesta laskutuksesta ja työlistoista Yrittäjillä olisi valmiutta tarjota setelillä enemmänkin ja monipuolisempia palveluja (esim. kotisairaanhoitoa) Tulosidonnaisenkin setelin arvo voi jäädä asiakkaan kannalta kohtuuttoman pieneksi (säännölliseen kotipalveluun annettavan setelin arvon määrittelyssä käytettäviä tulorajoja ei ole korotettu) Matkakustannukset nostavat hintaa erityisesti maaseudulla ja niiden osuus voi muodostua suureksi 20.11.2009 Aino Närkki

Palveluseteli on eri asia kuin ostopalvelu Palveluseteli on kunnan myöntämä sitoumus maksaa yksityisen tuottajan antamasta palvelusta ennalta määrätty kustannus. Ostopalvelusopimus solmitaan kunnan ja palveluntuottajan välillä. Myös maksusitoumuksessa sopimus on kunnan ja palveluntuottajan välillä. Palvelusetelimallissa palvelusta sovitaan asiakkaan ja tuottajan välillä (sovelletaan kuluttajansuoja- lainsäädäntöä) Palvelustelimallissa asiakas voi valita palveluntuottajan vapaasti (kunnan hyväksymien tuottajien joukosta) Ostopalvelussa asiakasmaksu, palvelusetelissä omavastuuosuus 20.11.2009 Aino Närkki

Palvelusetelin käyttö Terveydenhuolto Tuo joustavuutta ja mahdollistaa kohdistamisen Ennaltaehkäisevät toimenpiteet Hoitojonojen purku Vanhustenhuolto Paljon erilaisia palvelumahdollisuuksia Palveluohjauksen ongelmat Päivähoito Helppo tapa monipuolistaa palvelurakennetta Hammashoito Hoitoon pääsyn nopeutuminen Mahdollisuus hoitopaikan valintaan Tasaa julkisen sektorin kysyntäpaineita 20.11.2009 Aino Närkki

Palveluseteli - SWOT Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat -asiakkaan erityistarve voidaan ottaa huomioon -asiakas voi määritellä palvelutarpeen ja tason -asiakasvalinta parantaa laatua -keventää byrokratiaa -lisää palvelujen saatavuutta ja joustavuutta -avoimuus, läpinäkyvyys ja hintatietoisuus lisääntyvät Heikkoudet -pienten yritysten toimitusvarmuus -syrjäalueilla asuvien mahdollisuus hakeutua palveluseteliasiakkaaksi jos palvelutarjontaa ei ole -kunnan kustannuslaskenta ei tällä hetkellä tue yksittäisen palvelun hinnan määrittämistä -sähköisen asioinnin heikkoudet Mahdollisuudet -asiakkaan aktivoituminen -yksilölle lisää vaikutus- ja valinnanmahdollisuuksia -hyvinvointia edistävä palvelumalli -kunnan mahdollisuudet järjestää palveluja monipuolistuvat, kustannustehokkuus paranee -palveluyrittäjille työtilaisuuksia Uhat -palvelujen esim. kotihoito-palvelujen organisoinnin ongelmat -hinnoitteluun liittyvät kysymykset -hallintoon liittyvät vaikeudet 20.11.2009 Aino Närkki

Palveluseteli Helsingin asumispalveluissa Asiakkaille, jotka täyttävät palveluasumisen piiriin pääsyn kriteerit Palveluseteli kohdistuu palveluasumisen perusmaksuun ja palvelumaksuun Asiakas maksaa itse vuokran, ateriakulut ja muut kulut Setelin arvo riippuu asiakkaan tuloista Palvelusetelin arvon on enimmillään 1500 € (sen saa jos nettotulot ovat 1600 € tai alle) Jos nettotulot ovat 3000 € on palvelusetelin arvo 100 € 20.11.2009 Aino Närkki

Yksityinen ja julkinen yhdessä saattaa luoda uusia palveluja myös kasvukeskusten ulkopuolelle – palvelusetelin arvon määräävä kunta voi vaikuttaa paikalliseen hintatasoon – uuden palvelut antavat tosiasiallisen mahdollisuuden asiakkaan valinnanvapauden ja erilaisten palvelujen käytölle – palveluseteli tarjoaa joustavan mahdollisuuden yhdistää omakustanteisia ja julkisin varoin järjestettyjä palveluita asiakasmaksutyöryhmä ja SATA-komitea tulevat syksyllä 2009 ratkaisemaan palvelusetelin yhteyden maksukattojärjestelmään 20.11.2009 Aino Närkki

Palveluseteli Pohjoismaissa Ruotsi Kundval-järjestelmä Asiakkaan valinnan mahdollisuuden mahdollistava periaate Vanhuspalveluissa, vammaispalveluissa, päivähoidossa, esikoulutoiminnassa ja iltapäivähoidossa Tanska Fritvalg-järjestelmä 2003 lähtien Päivähoito, koulut, sairaalat, kotipalvelu, koti- ja asumispalveluita 20.11.2009 Aino Närkki

KIITOS ! Aino Närkki Asiantuntija, elinkeinopolitiikka 0400 436 438, aino.narkki@ek.fi