Vireystilan säätely Ulkoiset tekijät Biologiset tekijät

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Unen määrä ja laatu Tuomas Saarela 3D.
Advertisements

Univaje.
UNI ja PARKINSONIN TAUTI
II Terveyden voimavaroja
Uni ja vuorotyö Samira,Krista ja Sumaya
Voimavaroja arkeen, vuorokausirytmi osana hyvinvointia
Mihin aivot tarvitsevat unta?
Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS
Diabetes s. 65 –
Aivot ja EEG II.
RIIPPUVUUS eli ADDIKTIO
S. 152 – I7e8NrYHE Uni s. 152 – I7e8NrYHE.
Vaikuttavat suuresti väestön terveyteen s
LYHYESTI UNESTA ILARI SAUROJA Yleislääkäri Vastaava lääkäri
Univaikeudet.
Mielenterveyden häiriöt
VIREYS JA UNI.
LUKIOLAISTEN NUKKIMISTOTTUMUKSET MUUTTUNEET 2000-LUVULLA HUONOMPAAN SUUNTAAN
UNITUTKIMUS ”PIMEYTTÄ VALOISUUTEEN”
Uni ja terveys Aktiivisesti ammattiin - terveystieto Asta Heino
Uni ja lepo -yleistä Ihminen nukkuu noin 1/3 elämästään.
Sydän- ja verisuonisairaudet
Aivot ja EEG.
Masennus eli Depressio.
UNIHÄIRIÖISTÄ Veikko Karskela Riittääkö uni? Kolmannes suomalaisista kokee nukkuvansa riittämättömästi. Yöuni on lyhentynyt puolitoista tuntia.
KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ
D IABETES JA MBO T EKIJÄT : M ATIAS, M IKKO JA H ENRIK.
Päänsärky – ”kansantauti” * % / 20-45v. / naiset / vähenee iän myötä A. Varsinaiset sairaudet: Jännityspäänsärky, 30-78% < lihasjännitys, yksipuoliset.
UNI Unen rakenne 1. Vaihe >kevyt, lähes hereillä, 2. vaihe uni syvenee, 3-4. hidasaaltouni, syvä uni, josta siirtymä 2. vaiheen kautta REM-uneen, jossa.
Hurtig TE1 Uni ja lepo. Tehtävä Tee vihkoosi mind-map aiheesta: Unen terveysvaikutukset.
UNIHÄIRIÖT. Yleistä Kun uneen liittyvät vaikeudet kestävät viikkoja tai kuukausia, voidaan puhua unihäiriöistä Syynä voi olla esim. huolet, ahdistus ja.
Henkisen hyvinvoinnin häiriöt 1,5 % väestöstä sairastuu vuosittain 20% suomalaisista sairastaa jotain mielenterveyden häiriötä Sukupuolierot melko suuret.
Mieli voi sairastua, niin kuin kehokin Erilaisia mielenterveysongelmia voi esiintyä kaiken ikäisillä Tilapäinen oire saattaa olla terveen mielen reaktio.
Masennus eli pitkäkestoinen masentunut mieliala. Masennuksen yleisyys Joka viides suomalainen kärsii masennuksesta jossain vaiheessa elämäänsä Yli puolet.
11. UNI JA LEPO Terveystieto 7.
Stressi ja sen hallinta. Mitkä asiat aiheuttavat stressiä? Voiko stressiä hallita? Miten?
Uni –lääkkeistä parhain Hurtig LEVON VIIKKORAPORTTI Oliko unen määrä sopiva koko viikon? Olitko jossain vaiheessa viikkoa väsynyt? Voisitko.
Navigaattori Kunpa uni tulisi. Navigaattori 3 Unettomuus Aivojen ”unikeskus” ei pysty voittamaan ”valvekeskuksen” liian suurta aktiivisuutta.
Kroppasuhde, mielihyvä ja riippuvuus Kirjan sivut
Muistihäiriöt Hilla ja Kati. Muistihäiriöt Muistihäiriöt voivat olla hetkellisiä ja lieviä muistivaikeuksia tai vaikeita ja pitkäkestoisia häiriöitä.
Mielenterveyden häiriöt
IHMISEN TOIMINTA - Tavoitteellista - Tiedostettua ja tiedostamatonta
TIETOISUUS Sensorisen deprivaation koe - alkuperainen Split brain
Biologiset motiivit HOMEOSTAASI HORMONITOIMINTA
Epilepsia.
Mielenterveyden häiriöt
TE1 Uni ja lepo Hurtig
NUKKUMINEN aivosähkökäyrän (EEG) avulla hahmoteltu unisykli
Alkoholin haittavaikutukset
Verensokerin säätely Veren glukoosi on pääasiallinen solujen energianlähde Elimistömme pyrkii pitämään verensokerin mahdollisimman tasaisena Säätely tapahtuu.
Uni, lepo ja rentoutuminen
Päänsärky – ”kansantauti” % / 20-45v
VIREYSTILA.
Onko meillä syytä olla huolissaan?
Unikauhukohtaus (night terror)
kysymyksiä Mikä on diabetes?
UNI JA LEPO.
Unissakävely.
Pääkipu Pääkipua ilmenee kaikilla ihmisillä jossain vaiheessa elämää ja se on hyvin yksilöllistä. Päänkivun syitä ja muotoja on erilaisia. Yleisimmät.
Unettomuus Inka ja Milga.
6 TIETOISUUDEN MUUNTUVAT TILAT
Nukkuminen.
Oppiminen.
Rentoutumisen tavoitteet
Opintopsykologi Katja Hietanen
Opintopsykologi Katja Hietanen
Opintopsykologi Katja Hietanen
Opintopsykologi Katja Hietanen
Uni ja lepo Unenpuute Uni ja työelämä.
Esityksen transkriptio:

Vireystilan säätely Ulkoiset tekijät Biologiset tekijät Biologinen kello: uni-valverytmi Väliaivojen hypothalamus Toimii katkaisijana unen ja valveen välillä (erittää hypokretiiniä; säätelee myös ruuansulatusta) Ohjaa käpyrauhasta, joka erittää melatoniinia  edistää nukahtamista; erittyy pimeässä

Vireystilan säätely Aivojen sähkötoiminta: unen vaiheet Supkrakiasmaattinen tumake reagoi valoon ohjaa hormonitoimintaa (näkövammaisilla enemmän unirytmin häiriöitä) aivorungon aivoverkosto (retikulaarinen aktivaatiojärjestelmä (RAS)) säätelee uni-valverytmiä, vireystilaa  aivorungossa on nousevia ja laskevia tumakkeita, jokta kontrolloivat esim. Lihasjänitystä Orientaatiorefleksi Vauriosta voi seurata jatkuva väsymystila Adenosiini  solun energia-aineenvaihdunta  GABA = Gamma-aminovoihappo = yleinen inhoboviva välittäjäaine. Esim. Laskee lihasjännitystä Aivojen sähkötoiminta: unen vaiheet

Nukkumisen merkitys - erilaisia teorioita: Uni aivotoimintojen korjaajana ja eheyttäjänä Uni vuorokausirytmin säätelijänä Uni energiansäästäjänä REM-uni kehityksen edistäjänä Uni muistitoimintojen tukena

Aivojen sähkötoiminta unen säätelyssä – unen vaiheet Kevyt uni: Vaihe 1 Aivojen sähkötoiminta hidastuu, hengitys tasaantuu Vaihe 2 Silmänliikkeet hidastuvat, lihasjännitys vähenee Syvä uni: Vaihe 3 Sähkötoiminta entistä hitaampaa, lihasjännitys lähes poissa Vaihe 4 Silmät liikkumattomat Vaihe 5 REM-uni (Vilkeuni). Aivot aktivoituvat, pulssi ja hengitys epäsäännöllisiä, nopeat silmänliikkeet

Unen vaiheet - histogrammi ja EEG-käyrät

Univaje Tilapäinen Pitkäaikainen väsymys, mielialan lasku, valppauden heikkeneminen —> onnettomuusalttius motivaation heikkeneminen kognitiivisten toimintojen heikkeneminen Pitkäaikainen aineenvaihdunnan ja hormonitoiminnan muutokset —> II-tyypin diabetes rottakokeissa valvottaminen on johtanut lopulta eläinten kuolemaan

Psykodynaaminen teoria: unet paljastavat piilotajunnan sisältöjä Miksi nähdään unia? Psykodynaaminen teoria: unet paljastavat piilotajunnan sisältöjä Neuropsykoginen aktivaatio–synteesi teoria: sähköiset aallot aktivoivat etuaivoja, jotka yhdistelevät satunnaisesti unimielikuvia säilömuistin sisällöistä Evoluutiopsykologinen teoria: unet virtuaalimaailmana, joka mahdollistaa vaaratilanteiden jäljittelyn

Unen häiriöt Unettomuus Uniapnea: Stressi, masennus, lääkkeet, huumeet, biologisen kellon tahdistusongelmat Ongelma: nukahtaminen, unen ylläpito, varhainen herääminen Hoito: liikunta, ruokavalio, piristeidän välttäminen, säännölliset nukkumaanmenoajat, psykoterapia, hypnoosi, unilääkkeet (ongelma: muuttavat unen laatua, riippuvuus, tokkuraisuus päiväsaikaan Uniapnea: Erit. Ylipainoisilla ilmatiet puristuvat kasaan nukkuessa Unenaikaiset hengityskatkokset (jopa 1 min) Aivojen hapenpuute aiheuttaa tokkuraisuutta päivällä Hoito: laihdutus, kyljellään nukkuminen, leikkaus- ja ylipainehappihoito

Unen häiriöt Narkolepsia Unihalvaus Unissakävely: Äkilliset, voimakkaat uneliaisuustilat 1/1000 Nukahtaminen kesken arkiaskareiden; lihasjännityksen yhtäkkinen katoaminen Unihalvaus Nukahtamis- ja heräämisvaiheeseen liittyvä halvaustila Melko yleinen ja vaaraton tila Unissakävely: 3- ja 4- vaihen unessa aamuyöllä Yleisintä 2-5 vuotiailla; periytyvää

Muisti

Keskeiset käsitteet