REIMARI 2 JA 3-HANKKEET rerere RERRRR REIMARI 2   REIMARI 2 ja 3

TAUSTAA Keski-Pohjanmaan alueella nuorten työttömien määrä on lisääntynyt, Helmikuussa 2009 työttömänä oli 465 alle 25-vuotiasta. Näistä ammatillisen perustutkinnon oli suorittanut 274 ja lukio-opinnot 50, pelkän peruskoulun käyneistä työttömänä oli 92 alle 25-vuotiasta. Vuonna 2009 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä opiskeli 2438 opiskelijaa, joista erityisopiskelijoita oli 350. Vuosittain Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymästä valmistuu vuosittain 650, joista keväällä valmistuu noin 500-550 opiskelijaa, erityisen tuen tarpeessa olevia valmistuu vuosittain noin 100 ja näistä keväällä noin 50. REIMARI 2

  REIMARI 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen   Rahoitus L-S LH/ESR, kuntaraha   REIMARI 2-HANKE

REIMARI 2-HANKEIDEOITA

REIMARI 2-HANKEIDEOITA

KOHDERYHMÄ Keskeyttäneet HOJKS-opiskelijat Koulutusyhtymän yksiköistä ammattiin valmistuvat pitkäaikaistyöttömyys-uhan alaiset nuoret Työvoima- ja elinkeinotoimistossa lomautettuina tai irtisanoutuneina olevat, yrityksissä/työpaikoilla olevat irtisanomis- lomautusuhan alla olevat 17-24-vuotiaat Keskeyttäneet HOJKS-opiskelijat ilman paikkaa olevat alle 25-vuotiaat Peruskoulunsa päättäneet nuoret seurantajärjestelmän piirissä REIMARI 2-HANKEIDEOITA

REIMARI 2-HANKEIDEOITA

OHJAUSTA KOULUTUKSEEN Valmistuneille uusia koulutusreittejä Osatutkinnot, ammattitutkinnot, oppisopimuskoulutus, työvoima- ja rekrytointikoulutus, amk-opinnot, yrittäjäkurssit, projektit Valmistuneille uusia lisäkoulutusmuotioja ammattitaidon ylläpitämiseksi ja täydentämiseksi Tehostettua ohjausta REIMARI 2

KOULUTUSYHTYMÄN AIKUISKOULUTUSTARJONTAA AIKUISOPISTON TARJONTAA   Aikuisten opintoluotsi   KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN NÄYTTÖTUTKINNOT   KESKI-POHJANMAAN KULTTUURIOPISTON TARJONTAA   KOKKOLAN AMMATTIOPSTON TARJONTAA   KOKKOLAN KAUPPAOPISTON TARJONTAA  KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISTON TARJONTAA   Nuorten palvelut / työ- ja elinkeinotoimisto   OPI OPPIMAAN   Oppisopimus - hyvä diili!   Ammattinetti REIMARI 2

Reimari 2 Koulutusyhtymän toimenpiteet SEURANTAJÄRJESTELMÄ Työllisyystilannekartoitus, tilastopatteristo Uusien koulutusreittien suunnittelu pt:n suorittaneille Ammattitaitoa täydentävä osaaminen; osatutkinnot, ammattitutkinnot, oppisopimuskoulutus, työvoimakoulutus. Valmistuneille tehostettua tiedottamista jatkokoulutus-mahdollisuuksista Oppisopimus harjoittelun / työelämä-valmennuksen jatkoksi Yhteydenotto sekä työntekijään että työnantajaan. Erinomainen siirtymä työelämään. OpinOvi-hanke KPEDU Aikuiskoulutuksen kalenteri VALMISTUVIEN INFOT TE-keskuksen palvelut nuorille, KPEDU perustutkinnon jälkeen + TIEDOTE valmistuville; työnhaku, työelämävalmennus, KPEDUn aikuiskoulutus, oppisopimus, K-PAMK Jotta tilastotieto pystytään hyödyntämään, täytyy sille olla määritetty käsittely- ja reagointikanava (TYKE-prosessi?)

REIMARI 2-HANKEIDEOITA

REIMARI 2-HANKEIDEOITA INFOT VALMISTUVILLE   Heli Mattila on hankkeen toimesta tehnyt valmistuneille nuorille työnhakuopasta ja olen kohta valmis- Road showta on toteutettu ennen opintojen päättövaihetta Kokkolan ammattiopton, Kokkolana kauppaopiston ja Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen yksiköstä valmistuville. REIMARI 2-HANKEIDEOITA

Reimari 2 Työvoimahallinnon toimenpiteet Nuorten palveluiden kehittäminen (palvelutarvearviointi, verkostotyö) Osaamisen kehittämisen kautta työelämään suuntautuvat NUORTEN OSASTO Työllistyminen avoimille työmarkkinoille edellyttää osaamisen arviointia ja urasuunnittelua tai koulutusta Ostopalvelut: Työnetsijä >harjoittelupaikat, Nuorten työnhakuklinikka, työhönvalmentaja (LUOTSI), työvoimakoulutus Kehitellään lisää ostopalveluita ja teemapäiviä Ammattitutkinto/ Erikoisammatti-tutkinto Suoraan työelämään suuntautuvat HENKILÖPALVELU-YKSIKKÖ Työllistymisen edellytykset suoraan avoimille työmarkkinoille Ammattitutkinto/ Erikoisammatti-tutkinto Työelämään kuntoutuvat TYÖVOIMAN PALVELUKESKUS, KUNTOUTUS-NEUVOJA Työllistymisen turvaamiseen tarvitaan monisektorista palvelua. Harlekiini-hanke Oma Polku-hanke Step Up- hanke Trappan-hanke

REIMARI 2-HANKEIDEOITA TYÖNETSIJÄ PALVELU Kohderyhmä: Työnantajat joissa käydään sovitaan TE- toimiston kanssa. Kohderyhmä jolle paikkoja etsitään ovat nuoret ja vastavalmistuneet.   Palvelun tavoite: Työnetsijä jalkautuu yrityksiin. Palvelun tavoitteena on etsiä kohderyhmälle työelämävalmennuspaikkoja/työpaikkoja. Paikkoja haetaan sovituilta toimialoilta ja pääsääntöisesti yrityksistä Kokkolan alueelta. Työnantajakäyntien yhteydessä markkinoidaan myös muita TE-toimiston palveluita. Osa työnantajakäynneistä voidaan käyttää jälkimarkkinointiin (esim. palkkatuki- ja harjoittelujaksojen lopussa henkilön jatkosuunnitelmien tueksi) sekä koulutustarpeiden välittämiseen TE-toimistolle. Palvelun sisältö ja toimenpiteet: Työelämävalmennus- ja työllistymismahdollisuuksia ml. oppisopimuspaikkoja etsitään ensisijaisesti yrityksistä. Saadut paikat kirjataan TE-toimiston Ura-ohjelmaan ja ne ovat virkailijoiden käytössä asiakastilanteissa. Tarvittaessa avustetaan työnantajaa/työnhakijaa työelämävalmennus-/työllistämistukisopimusten solmimiseen liittyvissä asioissa. Palvelu tuotetaan henkilökohtaisin käynnein.   Palvelun totetus: Palveluntuottajana toimii T:mi Urheilumatkat, työnetsijänä toimii Risto Alakorpi. Palveluntuottaja toimittaa työantajakäyntien tulokset ja tiedot käydyissä yrityksistä TE-toimiston yhdyshenkilölle sovitulla tavalla sekä työnantajakäynneistä saatujen tietojen informointi TE-toimistoon säännöllisesti sovitulla tavalla. Palveluntuottaja laatii koko toiminnasta kirjallisen palautteen. Tähän mennessä työnetsijä on löytänyt yrityksistä eri toimialoilta 237 uutta harjoittelupaikkaa, Työnetsijäpalvelu on tuotteistettu osaksi normaalia kansallista toimintaa Elyn alueella. Tällä hetkellä URA-tietojärjestelmässä avoimena n. 200 työharjoittelupaikkaa yrityksistä eri toimialoilta. Kustannukset: Vuosi 2011 42 000,-. Palvelu kustannetaan työhallinnon julkisista työvoimapalvelujen määrärahoista. Työnetsijä tekee keskimäärin 6 työnantajakäyntiä päivässä, työnantajakäyntejä tehdään max 1320/vuosi. Määrä vaihtelee Kokkolan TE-toimiston tarpeen mukaan. REIMARI 2-HANKEIDEOITA

REIMARI 2-HANKEIDEOITA Nuorten osasto on tehnyt ns. listaprofilointia ja sitä kautta pystytään kohdentamaan toimenpiteitä ja palveluita oikein. Erilaisten ostopalveluiden kautta on kehitetty uudenlaisia toimintamuotoja työllistymisprosessien nivelvaiheisiin. Hankkeen uusien toimien kautta on syntynyt kaksi uutta oppisopimusta. Marraskuussa 2010 ja maaliskuussa 2011 Järjestettiin TE-toimistossa Tsemppi-päivä, johon kuhunkin kutsuttiin n. 50 toiselta asteelta valmistunutta nuorta. Palvelu hankitaan Spring House Oy:lta, teemana ko. päivässä on työnhaun ABC (lisäksi mm. asiakkaiden CV:n kommentointia.)     REIMARI 2-HANKEIDEOITA

LUOTSI/TYÖVALMENTAJAPALVELU Palvelu kustannetaan työhallinnon julkisista työvoimapalvelujen määrärahoista. Palvelun kohderyhmä: Kokkolan työvoiman palvelukeskuksen/TE-toimiston nuoret asiakkaat. Kohderyhmällä on oltava realistiset mahdollisuudet ja edellytykset työllistyä. Asiakaskunta koostuu eri asiakasryhmistä, joilla on vaikeuksia sijoittua ja/tai edetä/pärjätä työmarkkinoilla. Kohderyhmän tulee olla työ- ja elinkeinohallinnon keinoin autettavissa.  Palvelun tavoite: Palvelun tavoitteena on antaa yksilöllistä tukea asiakkaille työvoiman palvelukeskuksessa/TE-toimistossa sovittujen käytännön toimenpiteiden toteuttamisessa. Palvelun kesto keskimäärin 10 valmennuspäivää/asiakas. Palvelun kesto määräytyy tarkemmin työnhakijan palvelutarpeen mukaan, jota arvioidaan suunnitelman yhteydessä työvoiman palvelukeskuksessa/TE-toimistossa sovituin määräajoin.  Palvelun sisältö ja toimenpiteet: Työvalmentajapalvelu/Luotsi on palvelua, joka yksilöllisen ohjauksen avulla tukee työnhakijaa tämän suunnitelmien toteutumisessa sekä parantaa asiakkaan työ- ja koulutusvalmiuksia. Luotsi on mukana työnhakijaa koskevien suunnitelmien laatimisessa ja toimii yhdyshenkilönä työpaikan/työharjoittelupaikan hakemisessa sekä tukee asiakasta TE-hallinnon ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteiden ja suunnitelmien toteutumisessa. Palvelun kesto on keskimäärin 10 valmennuspäivää/työnhakija.  Palvelun toteutus: Palveluntuottajina toimivat Ventuskartano ry ja Kokkotyö-Säätiö. Luotsina toimii työvoiman palvelukeskuksessa Pirkko Harju ja TE-toimistossa Tinna Forsgård. Lisäksi vuonna 2011 hankitaan kaksi Luotsia lisää, jotka toimivat Koulutus- ja Työelämäluotseina. Kustannukset: Vuonna 2011 yhteensä 506 valmennuspäivää 107 087,51,-. Lisäksi kahden tulevan Luotsin valmennuspäivät. REIMARI 2-HANKEIDEOITA

REIMARI 2-HANKEIDEOITA TYÖNHAKUKLUBI/RYHMÄPALVELU Palvelun kohderyhmä: Kokkolan TE-toimiston ja työvoiman palvelukeskuksen nuoret asiakkaat Kokkolassa ja Kannuksessa.   Palvelun tavoite: Palvelu toimii TE- toimiston/palvelukeskuksen asiakaspalvelun tukena järjestämällä ajankohtaisia ryhmiä TE-toimiston kanssa sovittavista aihealueista. Palveluntuottaja tekee yhdessä asiakkaan kanssa tiiviin toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on edistää henkilön työllistymistä tai koulutukseen hakeutumista. Palvelun sisältö ja toimenpiteet: Vaihtelee kohderyhmittäin, esimerkkejä: työnhaun suunnittelu, työelämän säännöt, kouluttautuminen, työhakemus ja CV, sähköiset palvelut ja konkreettinen työ-/työharjoittelu-/koulutuspaikan haku j.n.e. Työnhakuun painottuvissa ryhmissä edellytetään, että jokainen asiakas oppii käyttämään työhallinnon sähköisiä palveluita sekä laatimaan itsestään CV-nettiesittelyn. Työnhakuklubin kesto on 10 päivää. Palvelun toteutus: Palveluntuottajana toimii Spring House Oy. Kustannukset: Vuonna 2011 yhteensä 10 ryhmää 61 000,-. Palvelu kustannetaan työhallinnon julkisista työvoimapalvelujen määrärahoista. REIMARI 2-HANKEIDEOITA

.

REIMARI 2-HANKEIDEOITA TYÖELÄMÄVALMIUKSIEN KARTOITTAMINEN-PALVELU Palvelun kohderyhmä: Kokkolan työvoiman palvelukeskuksen ja TE-toimiston nuoret työnhakijat, joiden työelämävalmiuksien kartoittaminen on tarpeellista. Kartoituksen kesto on 20 päivää/hakija tai 40 päivää/ hakija (päivässä 6 tuntia). Työvoiman palvelukeskus ja TE-toimisto arvioivat asiakkaan palvelutarpeen mukaan käytetäänkö pidempää vai lyhyempää jaksoa.   Palvelun tavoite: Kartoituksen aikana kartoitetaan työnhakijan työelämävalmiuksia avoimille työmarkkinoille. Varmennetaan työnhakijan työ- ja koulutussuunnitelmia. Palvelun sisältö ja toimenpiteet: Yksilöidyn tiedon saaminen työnhakijan suoriutumisesta työtehtävistä, taidollisesta osaamisesta, mahdollisista työrajoitteista, kehittymisalueista ja sitoutumishalukkuudesta jatkosuunnitelmiin. Tavoitteena voi olla myös selventää hakijan palvelutarvetta. Tarvittaessa jaksoon liitetään työkykyä tarkentava asiantuntijan arvio (lääkärinlausunto, psykologin lausunto tai muu asiantuntijan lausunto). Jakson tavoite on yksilöllinen ja toteuttamissuunnitelma laaditaan yhteistyössä asiakkaan, työvoiman palvelukeskuksen/TE-toimiston ja palvelun tarjoajan kanssa olemassaolevaa taustatietoa hyödyntäen. Palveluntuottaja laatii kartoituksesta lausunnon, jossa kuvataan eritellysti sisällössä mainitut osa-alueet. Palvelun toteutus: Palveluntuottajana toimii Kokkotyö-Säätiö. Kustannukset: Vuonna 2011 yhteensä 40 asiakkaalle/1200 valmennuspäivää 72 154,-. Palvelu kustannetaan työhallinnon julkisista työvoimapalvelujen määrärahoista.   REIMARI 2-HANKEIDEOITA

REIMARI 2-HANKEIDEOITA PALVELUIDEN TARPEEN ANALYSOINTI STEP-UP - hankkeen ja K-P aikuisopiston luoma hyvä käytäntö Sirpa Salon tuella kokeiltu myös Reimari2 – hankkeessa Kokkolan ja Kannuksen te-toimistossa. Palvelun tavoite Ammatillisen perustutkinnon suorittaneille sekä työttömille nuorille tarjotaan tehostettua tiedottamista jatkokoulutusmahdollisuuksista ja ohjausta koulutukseen. Valmistuneille tarjotaan uusia koulutusreittejä esim. osatutkinnot tehokkaammin käyttöön ja sitä kautta ammattitaidon laajentaminen ja monipuolistaminen. TE-toimisto etsii valmistuneille työharjoittelupaikkoja ja harjoittelun jatkona oppisopimuksia.   Kohderyhmät Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opistoista ammattiin vastavalmistuneet nuoret, jotka eivät ole saaneet omaa ammattiuraansa auki. Pääpaino työ- ja elinkeinotoimistossa työnhakija olevat alle 25-vuotiaat. Peruskoulun päättäneet nuoret seurantajärjestelmän kohteena Opiskelijat, joilla on ollut HOJKS ja ovat keskeyttäneet opintonsa sekä ilman koulutuspaikkaa olevat nuoret, jotka tarvitsevat tehostettua ohjausta koulutukseen. Palvelun toteutus Palvelu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä TE-tston, yritysten työpaikkaohjaajien, kunnan virkamiesten, oppilaitosten opettajien ja opiskelijahuollon kanssa.  Palvelun sisältö Reimari-2 projektityöntekijä yhdessä TE-toimiston kanssa etsii kohderyhmien nuoret ja sopii niiden kanssa tapaamisesta, jossa käsitellään ohjauksellisesti nuoren elämään, opiskeluun ja työhön liittyviä asioita. Yhdessä nuoren kanssa tehdään toimintasuunnitelma tapaamisesta eteenpäin tavoitteena joko työllistyminen eri toimenpiteiden kautta ja/tai opiskelupaikan löytäminen ja ammattiin valmistuminen ja sitä kautta parempi työllistyminen. Toteutusaika Palvelu toteutuu pääosin vuoden 2011 aikana. Haastattelut Reimarihaastatteluissa kävi 58 nuorta Kannuksessa ja 60 nuorta Kokkolassa, heidän kanssaan tehtiin toimintasuunnitelma vuodelle 2011 ( työ/opinnot). Projektiin liittyen erilaisia työharjoittelu-, työelämävalmennuspaikka ynnä muita projektiin liittyviä käyntejä kertyi Kannuksessa 37. Kustannukset Kannus 22 000/ 5 kk, Kokkola 12 500/5 kk PALVELUIDEN TARPEEN ANALYSOINTI STEP-UP - hankkeen ja K-P aikuisopiston luoma hyvä käytäntö Sirpa Salon tuella kokeiltu myös Reimari2 – hankkeessa Kokkolan ja Kannuksen te-toimistossa. Palvelun tavoite Ammatillisen perustutkinnon suorittaneille sekä työttömille nuorille tarjotaan tehostettua tiedottamista jatkokoulutusmahdollisuuksista ja ohjausta koulutukseen. Valmistuneille tarjotaan uusia koulutusreittejä esim. osatutkinnot tehokkaammin käyttöön ja sitä kautta ammattitaidon laajentaminen ja monipuolistaminen. TE-toimisto etsii valmistuneille työharjoittelupaikkoja ja harjoittelun jatkona oppisopimuksia. Kohderyhmät Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opistoista ammattiin vastavalmistuneet nuoret, jotka eivät ole saaneet omaa ammattiuraansa auki. Pääpaino työ- ja elinkeinotoimistossa työnhakija olevat alle 25-vuotiaat. Peruskoulun päättäneet nuoret seurantajärjestelmän kohteena Opiskelijat, joilla on ollut HOJKS ja ovat keskeyttäneet opintonsa sekä ilman koulutuspaikkaa olevat nuoret, jotka tarvitsevat tehostettua ohjausta koulutukseen. Palvelun toteutus Palvelu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä TE-tston, yritysten työpaikkaohjaajien, kunnan virkamiesten, oppilaitosten opettajien ja opiskelijahuollon kanssa. Palvelun sisältö Reimari-2 projektityöntekijä yhdessä TE-toimiston kanssa etsii kohderyhmien nuoret ja sopii niiden kanssa tapaamisesta, jossa REIMARI 2-HANKEIDEOITA

REIMARI 2-HANKEIDEOITA Projektityöntekijä Taisto Hakkarainen, Kannus 1.1.2011 – 31.5.2011 Nuorten palvelutarvearvioinnit Palvelun tavoite Ammatillisen perustutkinnon suorittaneille sekä työttömille nuorille tarjotaan tehostettua tiedottamista jatkokoulutusmahdollisuuksista ja ohjausta koulutukseen. Valmistuneille tarjotaan uusia koulutusreittejä esim. osatutkinnot tehokkaammin käyttöön ja sitä kautta ammattitaidon laajentaminen ja monipuolistaminen. TE-toimisto etsii valmistuneille työharjoittelupaikkoja ja harjoittelun jatkona oppisopimuksia.  Kohderyhmät Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opistoista ammattiin vastavalmistuneet nuoret, jotka eivät ole saaneet omaa ammattiuraansa auki. Pääpaino työ- ja elinkeinotoimistossa työnhakija olevat alle 25-vuotiaat. Peruskoulun päättäneet nuoret seurantajärjestelmän kohteena Opiskelijat, joilla on ollut HOJKS ja ovat keskeyttäneet opintonsa sekä ilman koulutuspaikkaa olevat nuoret, jotka tarvitsevat tehostettua ohjausta koulutukseen.  Palvelun toteutus Palvelu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä TE-tston, yritysten työpaikkaohjaajien, kunnan virkamiesten, oppilaitosten opettajien ja opiskelijahuollon kanssa.  Palvelun sisältö Reimari-2 projektityöntekijä yhdessä TE-toimiston kanssa etsii kohderyhmien nuoret ja sopii niiden kanssa tapaamisesta, jossa käsitellään ohjauksellisesti nuoren elämään, opiskeluun ja työhön liittyviä asioita. Yhdessä nuoren kanssa tehdään toimintasuunnitelma tapaamisesta eteenpäin tavoitteena joko työllistyminen eri toimenpiteiden kautta ja/tai opiskelupaikan löytäminen ja ammattiin valmistuminen ja sitä kautta parempi työllistyminen.  Toteutusaika Palvelu toteutuu pääosin vuoden 2011 aikana. Haastattelut Reimarihaastatteluissa kävi 58 nuorta (25.5.2011 tilanne), joiden kanssa tehtiin yhdessä toimintasuunnitelma vuodelle 2011 ( työ/opinnot). Projektiin liittyen erilaisia työharjoittelu-, työelämävalmennuspaikka ynnä muita projektiin liittyviä käyntejä kertyi 37. Yhteistiedot Kokkolan työ- ja elinkeinotoimisto Kannuksen toimipaikka, opinto-ohjaaja Taisto Hakkarainen p.044-725 0610, taisto.hakkarainen@kpedu.fi REIMARI 2-HANKEIDEOITA

REIMARI 2-HANKEIDEOITA

REIMARI 2-HANKEIDEOITA Mitkä projektin ulkopuoliset reunaehdot (edellytykset, olosuhteet jne.) ovat olennaisia tässä teemassa onnistumisen kannalta? Verkoston yhteistyöllä löytynyt harjoittelupaikkoja. Taloudellinen tilanne vaikeuttanut paikkojen löytymistä yrityssektorilta. Kokkotyö-säätiöltä löytynyt paikkoja, mutta ei yhteyksiä muihin julkisen sektorin toimijoihin voisi laajentaa. Erityisopiskelijoiden ohjaus perustutkinnon jälkeen on ollut tärkeää ja se on toiminut. Valmistuville järjestetyt infotilaisuudet "työvoimatoimistojen" palveluista on toteutunut ja niitä kannattaa jatkaa. Alueelle ollaan luotu / ollaan luomassa uudentyyppistä harjoittelupaikkojen välitystapaa, joka on yrityslähtöinen, vastaa nuorten ammatillisia tarpeita, tapahtuu hyvässä yhteistyössä työmarkkinoiden kanssa työmarkkinoita vääristämättä. Taantuman aikana harjoittelun volyymia voidaan ja pitää lisätä, koska syrjäytymisvaarassa olevien joukko on laaja. Työmarkkinoiden toimiessa palataan "normaalitilanteeseen" ja tuki ja ohjaus kohdistetaan enemmän syrjäytymisvaarassa oleviin. Hyvin.Mm.järjestetty TE-toimiston henkilöstölle asiakaspalvelukoulutuksia;työvälineitä nuorten palveluun, tehty tiivistä verkostotyötä eri organisaatioiden sekä muiden hanketoimijoiden kanssa.Työttömille nuorille käynnistetty Työnhakuklinikka- sekä Työnetsijä-palvelut,joista on tullut hyvää palautetta.Nuorille on tiiviiden työnantajakäyntien tuloksena saatu hyviä työharjoittelupaikkoja.Yhteistyötä opsotoimiston kanssa kehitetty.Jatkossa pidän tärkeänä että hankkeessa suunnitellaan ja hankitaan lisää ostopalveluita työttömille TE-toimiston nuorille asiakkaille.Myös tammikuussa 2010 hankkeessa aloittava koulutussuunnittelija/opinto-ohjaaja on tärkeässä asemassa.Hänen työtään on tunnistaa nuorten yksilölliset jatkokoulutustarpeet ja ohjata heitä syventämään ammatillista osaamistaan REIMARI 2-HANKEIDEOITA

SEURANTAA PERUSKOULUNSA PÄÄTTÄNEET KESKI-POHJANMAAN NUORET KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN ALOITUSPAIKAT 778 ENSISIJAISET HAKUTOIVEET AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN 955 NEGATIIVISESTI KESKEYTTÄNEET 2,5 HOJKS KESKEYTTÄNEET 40 TOISEN ASTEEN AMMATIILLINEN TUTKINTO SUORITTETU TYÖTTÖMÄNÄ 274/3.3.2009 REIMARI 2

Seurantajärjestelmä Liikkuvuuden seuranta -raportteja sijoittumisesta Kokkolan koulutoimi - Peruskoulun päättävien tiedot? KPEDUn koordinaattori Tiedot KPEDUssa opiskelevista Opistot, ammattistartti-aloittaneet, keskeyttäneet Alueen lukiot - aloittaneet, keskeyttäneet, tieto mihin ohjattu Liikkuvuuden seuranta -raportteja sijoittumisesta - Jos nuori eroaa jostain oppilaitoksesta, odotetaan hänestä tietoa koordinaattorille joltain muulta taholta Kokkolan yläkoulut, kymppiluokka OPO/ KOULUTA? -mihin hyväksytty opiskelemaan Kokkotyösäätiö asiakkaat Työkkäri, nuorten osasto > 17v. Jos vastaanottotietoa ei tule, ETSIVÄT nuorisotyö SAATTORI (paikka kaikille) Alueellinen yhteistyöfoorumi esim. marraskuussa

REIMARI 2-HANKEIDEOITA SEURANTAJÄRJESTELMÄ Jukka Vehviläinen DiaLogin tutkija Jukka Vehviläisen kehittämän seurantajärjestelmän kokeileminen Keski-Pohjanmaan alueella. Tavoitteena on luoda nuorten seurantajärjestelmä, jonka avulla pystytään tehostamaan nuorten saamaa ohjausta ja palvelujärjestelmän toimintaa. Seurantajärjestelmä koostuu useista eri osista. Ensinnäkin tulisi rakentaa järjestelmä, jossa seurataan peruskoulun päättäneiden nuorten sijoittumista jatko-koulutukseen ja työelämään. Järjestelmän avulla pystytään seuramaan nuorten sijoittumista ja tavoittamaan ne nuoret, jotka jäävät koulutus- ja ohjauspalveluiden ulkopuolelle. (Jukka Vehviläinen) REIMARI 2-HANKEIDEOITA

REIMARI 2-HANKEIDEOITA Seurantajärjestelmän tasot PERUSKOULUN PÄÄTTÄNEIDEN SIJOITTUMINEN (määrällinen tieto, pudokkaiden tavoittaminen, henkilöseuranta) ELINOLOT JA OHJAUSTARPEET PALVELUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI TALOUDELLISEN JA MÄÄRÄLLISEN ARVIOINNIN MALLIT LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMINEN REIMARI 2-HANKEIDEOITA

REIMARI 2-HANKEIDEOITA

REIMARI 2-HANKEIDEOITA Seuranta opintojen aloittamisen jälkeen Koulutusyhtymän / lukioiden opiskelijahallinto >keskeyttämiset www-seurantalomake > vastaanottotietoa, keskeytystietoa http://digiumenterprise.com/answer/?inv=26945399&chk=HJKGJYYJ   REIMARI 2-HANKEIDEOITA

Seuranta- ja ilmoitusjärjestelmä monialaisena ja koordinoituna yhteistyönä Ammatillinen koulutus Ohjauspalvelut Työllistäminen Koordinaattori (tietokanta) (esim. www.nuortenpolut.fi) Perusopetus Sosiaali- ja terveys Koti Lukio

Kokkolan pilotointi vuonna 2010 Peruskoulun päättävien tietojen kerääminen ”perustietokantaan” (opot, tietojärjestelmät?) Toisen asteen opinnot aloittavien ilmoittaminen Keskeiset pudokasryhmät (yhteishaussa hakemattomat, ilman koulutuspaikkaa jääneet, toisen asteen opinnot keskeyttäneet Palvelukartan rakentaminen ja asiakkuuksien määrittely; missä kaikkialla nuori voi olla, minne kaikkialle hänet voidaan ohjata ja millainen tieto on olennaista? Paikalliset ohjaus- ja yhteistyökäytännöt; kuka koordinoi, millainen pyörä pyörähtää, kuka, mikä ja missä meillä toimii ”etsivänä nuorisotyönä”? Ilmoitus sijainnista vai tuen tarpeesta? (vrt. lakiesitys)

REIMARI 2-HANKEIDEOITA

REIMARI 2-HANKEIDEOITA

REIMARI 2-HANKEIDEOITA

REIMARI 2-HANKEIDEOITA PERUSKOULUN PÄÄTTÄNEIDEN SEURANTA Koulutussuunnittelijalla/yhteyshenkilöllä käyttöoikeus alueen 9 lk tietoihin (ammatillinen ja lukio) kouluta järjestelmän kautta, mahdollisuus nähdä kaikkien 9 lk sijoittuminen. Ilman koulutuspaikkaa olevien osalta tiivis yhteistyö peruskoulun opinto-ohjaajien kanssa. Etsivä nuorisotyö teki ilmoitukset niistä nuorista, jotka olivat heidän palvelun piirissä.   Alkuvaiheessa Kouluta-järjestelmä ja 9-luokkalaisten opinto-ohjaajat ovat tärkein tietolähde, sijoittumisen jälkeen erotiedot saadaan koulutuksen järjestäjiltä. Tiivis yhteistyö etsivien kanssa. Kouluvirastosta saatiin tieto lukioiden opiskelijoista tilastointipäivän jälkeen. Voitiin tarkistaa lukioista eronneiden sijoittuminen ammatilliseen koulutukseen ja myös toisinpäin. Mahdollisti Kokkolan alueen 9. luokkalaisten yksilöllisen polun seurannan ja koulutustakuun toteutumisen. REIMARI 2-HANKEIDEOITA

REIMARI 2-HANKEIDEOITA PERUSKOULUN PÄÄTTÄNEIDEN SEURANTA Toiminnan pohjalta ei luotu teknistä järjestelmää. Toiminnan jatkaminen ja laajentaminen on mahdollista edelleen, mutta vaatii teknisen toteutuksen asiantuntijuutta ja resurssia koordinointiin (esim. Kokkolan alueella koordinointiin riittäisi n. 20 h/kuussa kesäkuusta lokakuuhun, Keski-Pohjanmaan (sis.Pietarsaaren) Toimintaa on mahdollista toteuttaa yhdeltä paikkakunnalta ja matkustukseen ei tarvitse varata resurssia. Alueen pitkä perinne saattaen vaihdossa mahdollistaa henkilökohtaisen seurannan ilman paikkaa jääneistä yhdessä kouluta järjestelmän ja opinto-ohjaajien kanssa. Tiivis yhteistyö kesän ja syksyn osalta hakutoimiston ja sv-tietojen koordinoinnin kanssa. Vuonna 2011 ilman paikkaa jäi 14 opiskelijaa heille perustettiin uusi ryhmä nimeltään teknostartti. REIMARI 2-HANKEIDEOITA

Hankkeen edistyminen ja asioiden tärkeys kehittämiskohteina 2009 REIMARI 2-HANKEIDEOITA

REIMARI 2-HANKEIDEOITA 4) Taloudellisen ja määrällisen arvioinnin mallit   Tässä teemassa on yleisesti ottaen kysymys nuorten ohjauksen ja syrjäytymisen ehkäisyn taloudellisen vaikuttavuuden arvioinnista. Aiheen mallit liittyvät erilaisiin kustannuslaskelmiin (nuorisobudjetit, syrjäytyneen elinkaari-kustannukset) sekä taloudellisen kannattavuuden ja kustannustehokkuuden arviointiin (esim. työpajatoiminnan taloudelliset vaikutukset). Taloudellisen arvioinnin mallienkin osalta tilanne on se, että malleja on rakennettu paljon, mutta niitä tulisi edelleen kehittää. Varsinkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tarvitaan malleja, jotka ohjaavat kuntia tuloksellisuuden lisäämisessä (tehdään oikeita asioita ja tehdään mahdollisimman tehokkaasti). Taloudellisuuden ja tuloksellisuuden lisäämiseksi tarvitaan myös määrällistä tietoa. Seurantajärjestelmän yksi osa muodostuukin erilaisista tilastoista ja rekistereistä, joiden kautta saadaan määrällistä tietoa palveluiden mitoittamisen, resursoinnin ja kohdistamisen tueksi (nuorten lukumäärä, väestöennusteet, yhteishakurekisterit, ennakointitieto-järjestelmät). Seurantajärjestelmän kehittämisen yksi haaste on näiden määrällisten rekisteritietojen käytön tehostaminen ja koordinointi. Näitä kehitetään Kokkolan nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa, jossa mukana opetustoimi sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, työhallinto, poliisihallinto. Tämä työryhmä kerää tietoa nuorten elinolojen mittareista päätöksen teon tueksi. 5) Seurantajärjestelmän yhteys paikallisen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämiseen Tämän teeman sisällä on selkeästi kysymys tiedon hyödyntämisen käytäntöjen kehittämisestä. Seurantajärjestelmä tuottaa tietoa, mutta kerätyn tiedon tulisi myös välittyä paikallisen päätöksenteon tueksi. Paikallisesti ja seudullisesti voidaan selvittää, millaisia prosesseja ja malleja tulisi kehittää seurantatiedon hyödyntämisen tueksi. Tältä osin voidaan puhua seurantajärjestelmän ohjaavista vaikutuksista. Seurantajärjestelmän kautta kerätty tieto ohjaa paikallista päätöksentekoa, mutta olennaista on se, että myös seurantajärjestelmää täytyy varautua kehittämään ja päivittämään. Seurantajärjestelmän toimivuuden arviointi toimii palautemekanismina ja järjestelmää on päivitettävä myös toimintaympäristöjen muuttuessa. Tällöin tarvitaan seurantajärjestelmää ohjaavia tekijöitä. Paikallisen palvelujärjestelmän ja päätöksenteon kannalta seurantajärjestelmä vaatii siis kahden asian huomioimista (seurantatiedon ohjaavat vaikutukset ja seurantajärjestelmää ohjaavat tekijät). REIMARI 2-HANKEIDEOITA

REIMARI 2-HANKEIDEOITA SEURANTAJÄRJESTELMÄN TASOT 1) Peruskoulun päättäneiden nuorten sijoittuminen ja henkilöseuranta   Tähän liittyen tulisi rakentaa järjestelmä, jossa seurataan peruskoulun päättäneiden nuorten sijoittumista jatko-koulutukseen ja työelämään. Järjestelmän avulla pystytään seuramaan nuorten sijoittumista ja tavoittamaan ne nuoret, jotka jäävät koulutus- ja ohjauspalveluiden ulkopuolelle. Lisäksi järjestelmään tulisi kehittää paikalliset käytännöt, joilla seurantatieto saadaan palvelemaan ohjausta ja yhteiskuntatakuun tavoitteita. Näihin tiedon hyödyntämisen käytäntöihin kuuluvat esimerkiksi sopimukset siitä, miten ulkopuolelle jääneet nuoret tavoitetaan. Yhtenä henkilöseurannan muotona voidaan pitää käytäntöjä, joissa nuorta auttavat työntekijät ja viranomaiset kohtaavat yhteisiä asiakkaita. Yksittäistä nuorta koskeva tieto tulisi siirtyä työntekijältä toiselle. Tämän teeman sisällä tiedonsiirtoon liittyvät tietosuoja-asiat vaativat aivan erityisen huomion. kehitetty Kokkolaisten osalta. 2) Nuorten ohjaustarpeiden ja asiakastyytyväisyyden kartoittaminen Tällä tasolla tehdään nuorten seurantaa esimerkiksi seudullisella, kuntakohtaisella ja oppilaitos- ja koulutusalakohtaisella tarkkuudella. Keskeistä on rakentaa järjestelmä, joka tuottaa palautetietoa esimerkiksi toisen asteen opiskelijoiden opintojen sujumisesta, työpajatoiminnan vaikuttavuudesta ja tyytyväisyydestä palveluihin. Erittäin tärkeää on ennakointinäkökulman korostaminen, nuorilta kerättävä palaute toimii ennakoivasti palveluiden mitoittamisen ja kohdistamisen tukena. Asiakasnäkökulma muistuttaa siitä, että nuoret ovat kunnallisten palveluiden asiakkaita, joita tulee kuulla palveluiden kehittämisessä. Tämän tason seuranta voidaan kytkeä esimerkiksi nuorten erilaisiin ”nivelvaiheisiin”, jotka on nostettu esiin keskeisinä palveluiden tehostamisen kohtina. Myös erilaiset paikalliset nuorten elinolobarometrit kuuluvat tähän teemaan. Kysely muun toimijan taholta. 3) Palvelujärjestelmän kehittävä arviointi Tällä tasolla on kysymys siitä, että seurantajärjestelmä tukee nuoria ohjaavien työntekijöiden työtä. Nuorilta saatu palautetieto toimii jo sellaisenaan ohjaavana tekijänä, mutta järjestelmään on syytä kytkeä myös elementtejä, joissa palautetietoa saadaan muista lähteistä. Tämän teeman sisällä mallinnetaan paikallisen palvelujärjestelmän toimintaa, voidaan luoda esimerkiksi yhteisiin sopimuksiin ja arvioihin perustuvia laatukriteereitä moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi. Jatkossa näiden laatukriteerien toteutumisen arviointi toimii yhtenä seurantajärjestelmän osana. Nuorten seuranta- ja ohjausjärjestelmä vaatii arviointia PDCA-syklin mukaisesti (suunnittele, tee, arvioi ja korjaa) Tähän teemaan liittyvät myös erilaiset kustannus- ja resurssitiedot, joita voidaan kerätä kustannusvaikutusten selvittämiseksi (esim. nuorisobudjetti). Myös määrälliset tilasto- ja rekisteritiedot (nuorten lukumäärä, yhteishaun tiedot jne.) toimivat yhtenä seurannan osana. 4) Taloudellisen ja määrällisen arvioinnin mallit Tässä teemassa on yleisesti ottaen kysymys nuorten ohjauksen ja syrjäytymisen ehkäisyn taloudellisen vaikuttavuuden arvioinnista. Aiheen mallit liittyvät erilaisiin kustannuslaskelmiin (nuorisobudjetit, syrjäytyneen elinkaari-kustannukset) sekä taloudellisen kannattavuuden ja kustannustehokkuuden arviointiin (esim. työpajatoiminnan taloudelliset vaikutukset). Taloudellisen arvioinnin mallienkin osalta tilanne on se, että malleja on rakennettu paljon, mutta niitä tulisi edelleen kehittää. Varsinkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tarvitaan malleja, jotka ohjaavat kuntia tuloksellisuuden lisäämisessä (tehdään oikeita asioita ja tehdään mahdollisimman tehokkaasti). Taloudellisuuden ja tuloksellisuuden lisäämiseksi tarvitaan myös määrällistä tietoa. Seurantajärjestelmän yksi osa muodostuukin erilaisista tilastoista ja rekistereistä, joiden kautta saadaan määrällistä tietoa palveluiden mitoittamisen, resursoinnin ja kohdistamisen tueksi (nuorten lukumäärä, väestöennusteet, yhteishakurekisterit, ennakointitieto-järjestelmät). Seurantajärjestelmän kehittämisen yksi haaste on näiden määrällisten rekisteritietojen käytön tehostaminen ja koordinointi. Näitä kehitetään Kokkolan nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa, jossa mukana opetustoimi sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, työhallinto, poliisihallinto. Tämä työryhmä kerää tietoa nuorten elinolojen mittareista päätöksen teon tueksi. REIMARI 2-HANKEIDEOITA

REIMARI 2

REIMARI 2-HANKEIDEOITA VERKOSTOYHTEISTYÖ Reimari 2 hanke on koordinoinut alueella toimivien eri hankkeiden yhteentapaamisia OHJAAMO JA KOULUTTAMO työryhmien muodossa. läpi OHJAAMON toimintaan ovat osallistuneet seuraavat hankkeet: Step Up. Opin ovi Reimari 2 Oma Polku Tsemppiä finaaliin Oppisopimustoimisto Te –toimisto Job4you- hankevalmistelija Tehty palvelukarttaa muun hankkeen rahalla ja mietitty palvelujärjestelmäm aukkoja   KOULUTTAMO Uusia koulutusmalleja: Olemme pohtineet mitä uusia lyhyitäkin koulutuksellisia keinoja voimme löytää nuorten aktivoimiseksi. Reimari 2 hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut tarjota uusia koulutusreittejä valmistuneille esim. osatutkintojen tehokkaampi käyttö ja sitä kautta ammattitaidon laajentaminen.  HOJKS –keskeyttäneet työryhmä kokoontunut kaksi kertaa. Kerätty tiedot yhtymän opistoista vuosina 2004-2009 HOJKS- keskeyttäneistä( yhteensä 208 nuorta) analysoitu kohderyhmää Marika Aholan toimesta sekä primus, että Ura-ohjelman avulla. Te-toimistoon kanssa tehty yhteistyötä niiden tukemiseksi, jotka eivät opiskelemassa. Kaksi kokousta te-toimistossa. REIMARI 2-HANKEIDEOITA

REIMARI 2-HANKEIDEOITA Hankkeessa on ollut mukana 830 henkilöä.   Yrityksiä on ollut 237. REIMARI 2-HANKEIDEOITA

REIMARI 2-HANKEIDEOITA