Mika Raunio Mika Raunio Unit for Science, Technology and Innovation Studies (TaSTI), University of Tampere, Finland Helsinki Tulokset ja kehittämisehdotukset julkistamistilaisuus (raportti ladattavissa: julkaisut/pdf/09_05_15_Tutk_3_Raunio.pdfjulkaisut/pdf/09_05_15_Tutk_3_Raunio.pdf)

Mika Raunio Tutkimuksentavoite Miten olemassa olevat palvelut tukevat työmarkkinoiden kansainvälistymistä ja miten palveluita on tarkoituksenmukaista kehittää? Tutkimustehtävä 1. Määritellään palvelut, tuottajat ja kehittämistarpeet - millaisia ovat palveluketjut ja kenen toimesta palveluita tuotetaan?. - mitkä palveluiden osa-alueet vaativat kehittämistä? Tutkimustehtävä 2. Miten palveluprosessia voidaan kehittää? - mitkä ovat palvelukokonaisuuden kannalta kriittisiä kysymyksiä? - miten voidaan tukea innovatiivisuutta palveluiden kehittämisessä? (raportti ladattavissa: julkaisut/pdf/09_05_15_Tutk_3_Raunio.pdfjulkaisut/pdf/09_05_15_Tutk_3_Raunio.pdf)

Mika Raunio Työmarkkinoiden kansainvälistämispalvelut voidaan määritellä ”organisaatioiksi tai toimijaksi joka tuottaa palveluita ulkomaalaisen työvoiman rekrytoimiseksi ulkomailta tai Suomesta, monikulttuurisen työyhteisön johtamiseksi tai muita työnantajan tarvitsemia palveluita ulkomaalaisen työvoiman työllistämiseksi (koulutus, asettautuminen, neuvonta, jne.). Palvelu voi olla julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tai näiden yhdessä tuottamaa.” (raportti ladattavissa: julkaisut/pdf/09_05_15_Tutk_3_Raunio.pdfjulkaisut/pdf/09_05_15_Tutk_3_Raunio.pdf) Koulutus Rekrytointi (Perehdyttäminen ) Asettautuminen Sitouttaminen Neuvonta Työnantajat Työntekijät

Mika Raunio Palveluinnovaatioita? Radikaalit Vähittäiset Korjaavat Virallistaminen Arkkitehtuuri Ad hoc Hanke Palvelu Hanke Konsepti Palvelu Konsepti (raportti ladattavissa: julkaisut/pdf/09_05_15_Tutk_3_Raunio.pdfjulkaisut/pdf/09_05_15_Tutk_3_Raunio.pdf)

Mika Raunio Palveluntuottajat ja kehittämistarpeet 1) Rekrytointi & työvoiman välitys •koulutusta lähtömaassa (Venäjä, Kiina, Filippiinit, uudet EU-maat) •yhteistyötä kouluttajien ja työvoimaavälittävien yritysten välillä •osaamisen arviointi keskeinen vaihe (testauskeskukset) •ongelmana rahoitus ja joskus puutteellinen tiedotus ja neuvonta •eettiset kysymykset (raportti ladattavissa: julkaisut/pdf/09_05_15_Tutk_3_Raunio.pdfjulkaisut/pdf/09_05_15_Tutk_3_Raunio.pdf)

Mika Raunio Palveluntuottajat ja kehittämistarpeet 2) Neuvonta, asettautuminen & sitouttaminen •palvelupisteet seudullisesti (työperustaisille) •yhteinen ”brandi” ja sähköiset palvelut •maksullista asettautumispalvelua yrityksille yksityiseltä sektorilta •tiskillä annettava ja henkilökohtaisempi neuvonta •neuvonta yrityksille, jotka rekrytoineet tai aikeissa rekrytoida •palvelut sosiaalisen verkoston rakentamiseksi - sitouttaminen Sähköinen tieto- ja neuvontapalvelu Seure palvelu Seudulliset “soft-landing / relocation services” VANTAA Vantaa KELAVero MaistraattiMaahanmuu ttovirasto SOSIAALINEN INTEGRAATIO Neuvonta (tiski) Neuvonta (henkilökohtainen) Asettautuminen (maksullinen) ESPOO Espoo Kaupungit Helsinki Ulkomaalais poliisi (mamu-) järjestöt ja muut palvelun tarjoajat Kaupungit erikoistuneet palveluntarjoajat ja henkilöstöpalveluyritykset (raportti ladattavissa: julkaisut/pdf/09_05_15_Tutk_3_Raunio.pdfjulkaisut/pdf/09_05_15_Tutk_3_Raunio.pdf)

Mika Raunio Palveluntuottajat ja kehittämistarpeet 3) Koulutus & perehdytys •koulutusta myös työnantajille – uusia toimintatapoja •koulutuksen kustannusten vastuu •kielikoulutuksen mahdollisuus jo lähtömaassa nopeuttaa prosessia Suomessa – intensiivikoulutus Suomessa •perehdytys/kielitaito •lähtökohtaisesti osaavaa työvoimaa (Aikuis)koulutusorganisaatiot T YÖNANTAJALLE : [valmennus, perehdytys, arviointi] (osaamisen tunnistaminen ja arviointi), tietoa maahanmuuttajien rekrytoinnista, seminaari ja konsultaatio, valmennus työyhteisölle, perehdyttäminen, työpaikan ohjaus- työmuotojen kehittäminen ja koulutuksen Koulutus T YÖNTEKIJÄLLE : [kielikoulutus, ammatillinen koulutus, työssä kehittyminen ( ammatillisen osaamisen kartoitus)tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja työelämästä, neuvonta, valmennus työntekijälle, suomenkielen perusteet ja töelämän perustiedot, perehdytys, kielikoulutus työn ohessa, sosiaaliset verkostot, täydennys- ja lisäkoulutus, työpaikkaohjaajakoulutus, esimieskoulutus ammatilliset tutkinnot / osatutkinnot (raportti ladattavissa: julkaisut/pdf/09_05_15_Tutk_3_Raunio.pdfjulkaisut/pdf/09_05_15_Tutk_3_Raunio.pdf)

Mika Raunio Palvelujen kehityssuunta pääkaupunkiseudulla •Kehityksen suuntana palvelukokonaisuus •Monia yksittäisiä palveluita ja konsepteja on olemassa, mutta kokonaisuus vasta muodostumassa (raportti ladattavissa: julkaisut/pdf/09_05_15_Tutk_3_Raunio.pdfjulkaisut/pdf/09_05_15_Tutk_3_Raunio.pdf)

Mika Raunio Kriittisiä kysymyksiä 1 1) Työvoimatarpeen ennakoinnin vaikeus ja kysynnän muutokset •Työvoimaa lähettävien pysyvien yksiköiden sijaan tarvitaan luotettavien työvoimanliikkuvuutta ja koulutusta tarjoavien palvelun tuottajien etabloitumista keskeisille markkina-alueille etenkin kehittyville markkinoille (Venäjä, Kiina), missä ne tarjoavat palveluita myös muille kuin Suomen (tai pääkaupunkiseudun) työnantajille. 2) Uudet markkinat ja ” markkinahäiriöt” – julkisen ja yksityisen työnjako palvelutuotannossa vielä epäselvä •Julkisen sektorin liian voimakas rooli palveluiden tuottajana voi hidastaa palveluiden kasvua ja kansainvälistymistä ja näin ollen myös niiden kehitystä työmarkkinoiden kansainvälistäjinä sekä toimialana (tai toimintokokonaisuutena) yleensä, mutta merkittävänä palveluiden hankkijana voi tukea niiden kehitystä. 3) Fragmentaatio eli toimijoiden ja toimintojen hajanaisuus ja lukkiumat eli muutosta estävät tekijät •Toimintaa kehittävien tahojen muodostamien verkostojen entistä kiinteämpi vuorovaikutus ja jaettu asiantuntijuus on tärkeää, koska keskeinen osa palveluiden uudistamista perustuu aiemmin toisilleen vieraiden toimijoiden ja toimintojen yhteistyöhön. (raportti ladattavissa: julkaisut/pdf/09_05_15_Tutk_3_Raunio.pdfjulkaisut/pdf/09_05_15_Tutk_3_Raunio.pdf)

Mika Raunio Kriittisiä kysymyksiä 2 4) Standardien puute laadun kehittymisessä – mikä on palvelujen laadun lähtötaso, jota asiakkaat vaativat ja kilpailijat tavoittelevat? •Jos alalla toimii useita heikkolaatuisia ja eettisesti kyseenalaisia palveluntuottajia, on todennäköistä että palveluita ei hyödynnetä, joten standardien luomista ja sertifikaattien hyödyntämistä on tarkoituksenmukaista edistää paitsi eettisten argumenttien myös kysynnän edistämisen vuoksi. 5) ”Brain waste” – osaamisen alikäyttö •Jos osaamista ei kyetä hyödyntämään, hakeutuu työvoima muualle ja ”osaamisen kanava” toimii heikosti 6) Eettiset kysymykset – yksilöiden oikeusturvan ja lähettäjämaiden ”aivovuodon” ongelmat aiheuttavat epävarmuutta myös työnantaja-asiakkaissa •Ilman eettisten periaatteiden soveltamista yksilön ja lähettäjämaan oikeuksiin kansainvälinen rekrytointi ei ole kestävä vaihtoehto pitkällä aikavälillä. Eettisen toimintatavan todentaminen voidaan vaatia sekä yksittäisiltä palveluntuottajilta että palvelujärjestelmää ohjaavalta politiikalta. 7) Strategisen näkemyksen puuttuminen •Ilman strategisen tason näkemystä sitoutuminen pitkäaikaiseen hankkeeseen on epätodennäköistä. (raportti ladattavissa: julkaisut/pdf/09_05_15_Tutk_3_Raunio.pdfjulkaisut/pdf/09_05_15_Tutk_3_Raunio.pdf)

Mika Raunio Kehittämisehdotus1) Strategisen tietoisuuden kehittäminen TAVOITE 1) Selkeytetään strateginen näkemys, joka ohjaa seudun kansainvälistä rekrytointia osana maahanmuutto- ja elinkeinopolitiikkaa Tehdään selkeä päätös ulkomailta tapahtuvan rekrytoinnin roolista osana työvoimapolitiikkaa; missä tilanteessa ja mitä kanavia käyttäen ulkomailta tapahtuva rekrytointi on vaihtoehto? Kaupunkien näkökulma työnantajana: •Käytetäänkö ulkopuolisia palveluntarjoajia ja mikä on yrityskumppanuuden rooli mahdollisessa rekrytoinnissa? •Määritellään seudullisen yhteistyön mahdollisuudet rekrytointiin liittyen. •Määritellään eettisen rekrytoinnin käytännöt. Kaupunkien näkökulma kehittäjänä: •Välillisesti voidaan tukea työnantajien strategisen tietoisuuden kehitystä vahvistamalla työmarkkinoiden kansainvälistymispalveluiden kehitystä (kohta 2), koska korkeatasoinen palveluntarjoaja tukee myös työnantajan strategisen näkemyksen kehittymistä. (raportti ladattavissa: julkaisut/pdf/09_05_15_Tutk_3_Raunio.pdfjulkaisut/pdf/09_05_15_Tutk_3_Raunio.pdf)

Mika Raunio Kehittämisehdotus 2) 2) Alueellisen kehittämiskonsortion perustaminen TAVOITE 2) Rekrytointi- ja koulutuskonseptien kehittäminen, palveluiden viennin edistäminen ja palvelukentän kokonaisvaltainen kehittäminen ja kansainvälistäminen. Toimenpiteet 2) •Muodostetaan kehittämistä ja vientiä edistävä konsortio erityisesti aikuiskoulutusta antavista oppilaitoksista ja muista keskeisistä palveluntuottajista (kaupungit, ministeriöt, ym.) sekä mahdollisesti keskeisistä henkilöstöpalveluyrityksistä. •Nimetään pääkaupunkisedulle koordinaattori, jonka tavoitteena on muodostaa konsortio sekä koordinoida sen toimintaa. (CoCo) •Konsortion puitteissa selvitetään mm. mahdollisuuksia laajempaan koulutusyhteistyöhön keskeisten työvoimaa lähettävien maiden markkinoilla. •Määritellään myös keskeisten ministeriöiden alueviranomaisten (TEM, SM, OPM, STM) sekä olemassa olevien sopimusten (Metropoli, aiesopimukset) roolit osana konsortiota. Kaupunkien rooli toteutuu koulutusorganisaatioiden omistajatahoina ja mahdollisesti konsortion jäsenenä myös maahanmuutto- ja/tai elinkeinoasioiden edustajana sekä kaupunkien yhteisen koordinaattorin rahoittajana.

Mika Raunio Kehittämisehdotus 3a) Neuvonta- ja asettautumispalvelut TAVOITE 3a: Neuvontapalveluiden kokonaisuuden kehittäminen myös työperusteisille maahanmuuttajille Toimenpiteet 3) Helsingin keskustaan perustetaan maahanmuuttajien neuvontapiste, joka painottaa toiminnassaan työperusteista maahanmuuttoa. Espoo ja Vantaa kehittävät vastaavaa toimintaa olemassa olevien neuvontapisteidensä puitteissa alustavien suunnitelmien mukaisesti. –seudullinen ”neuvontapiste, brandi, yhteinen koulutus, olemassa olevien palvelupisteiden tietojen hyödyntäminen (asiakkaiden ja palvelun keskeiset ongelmat), yhteiset sähköiset palvelut –kaksitasoinen eli nopea tiskin takaa tapahtuva asiointi liittyen viranomaisrutiineihin sekä henkilökohtaisissa tapaamisissa tapahtuva neuvonta- ja ohjaus, missä voidaan hyödyntää maahanmuuttajien ”vertaistukea” asiakkaiden kohtaamisessa. –Järjestöjen liiketoiminta- ja palvelumalleja neuvontapalveluissa. –Seudullisten asettautumispalveluiden kehittämistä jatketaan osana soft-landing palveluiden kehittämistä ja neuvojille tarjotaan mahdollisuus osallistua edellä mainittuihin neuvojille suunnattuihin koulutuksiin Neuvontapalveluissa kaupunkien roolina on palvelun tuottaminen. Soft-landing palveluiden kohdalla kaupunkien rooli kehittäjänä korostuu (raportti ladattavissa: julkaisut/pdf/09_05_15_Tutk_3_Raunio.pdfjulkaisut/pdf/09_05_15_Tutk_3_Raunio.pdf)

Mika Raunio Kehittämisehdotus 3b) Neuvonta- ja asettautumispalvelut TAVOITE 3b) Luodaan yhtenäinen ja näkyvä sähköinen tietopalvelu ulkomaalaista rekrytointia harkitseville työnantajille. •Toimenpiteet 3b) •Esimerkiksi EURES palveluun voidaan yhdistää myös muiden toimialojen kuin rakennusteollisuuden asiantuntijaneuvontaa liittyen työmarkkinoiden kansainvälistymiskysymyksiin. Tietopalvelu voi olla pääasiassa sähköinen ja puhelinpalvelu, jonka tietopohja perustuu keskeisten toimijoiden verkostomaiseen yhteistyöhön (EURES, Kauppakamari, EK, Yrittäjät, TEM). •Olemassa olevat tietopalvelut muodostavat verkoston ja luodaan yksi sähköinen palvelu, josta kaikki tiedot löytyvät. Verkosto voi toimia EURES palvelun kautta tai muun yhtenäisen ja helpon ”brandin” kautta, koska ongelma ei ole tiedon puute vaan sen sirpaleisuus. •Sivustolle voidaan listata turvalliseksi todettuja palveluiden tuottajia ja niiden linkkejä. Kaupungeilla ei ole roolia. (raportti ladattavissa: julkaisut/pdf/09_05_15_Tutk_3_Raunio.pdfjulkaisut/pdf/09_05_15_Tutk_3_Raunio.pdf)

Mika Raunio Kehittämisehdotus 4) Sosiaalisten verkostojen kehittäminen TAVOITE 4) Jokaiselle maahantulijalle tarjotaan konkreettinen mahdollisuus osallistua jonkin sosiaalisen verkoston toimintaan. Toimenpiteet 4) •Sosiaalisten verkostojen luomiseen ja sitouttamiseen keskittyneitä palveluntuottajia otetaan mukaan jo neuvonta, asettautumis- ja kotouttamispalveluiden suunnitteluun. Määritellään näiden palveluiden rooli ja niiden tarjoajat osana prosessia. •Hankitaan sosiaalista verkostoitumista lisääviä palveluita ja kehitetään niitä yhdessä tuottajan kanssa (esim. Jolly Dragon) • Maahanmuuttajajärjestöjen roolia vahvistetaan myös kouluttamalla niistä uusia potentiaalisia palveluntuottajia (käynnissä olevat ja jo toteutuneet ESR hankkeet[). Varmistetaan tällaisen koulutuskokonaisuuden pysyvyys soveltuvassa koulutusorganisaatiossa. (Monirinki-hanke). •Nostetaan sosiaaliseen verkostojen luomiseen tarkoitetut palvelut näkyvästi esiin neuvontapalveluiden yhteydessä (kuten Otaniemi Internationa Network) heti maahan saavuttaessa. •Kaupungit ovat palvelun kehittäjiä ja hankkijoita. (raportti ladattavissa: julkaisut/pdf/09_05_15_Tutk_3_Raunio.pdfjulkaisut/pdf/09_05_15_Tutk_3_Raunio.pdf)

Mika Raunio KE 3a KE 3b KE 4 KE 1 KE 2 (raportti ladattavissa: julkaisut/pdf/09_05_15_Tutk_3_Raunio.pdfjulkaisut/pdf/09_05_15_Tutk_3_Raunio.pdf) Kehittämisehdotusten kohdistuminen (KE)