Uusiutuvan energian tukipolitiikka Hanna-Liisa Kangas 19.4.2012

Mitä uusiutuva energia on? Määritelmä (by Wikipedia): Uusiutuva energia on energiaa, jota saadaan uusiutuvista lähteistä. Uusiutuvan energian tuotantomuodoissa hyödynnetään jatkuvia luonnollisia prosesseja kuten auringonpaistetta, tuulta, virtaavaa vettä ja ilman ja maan lämpöä - tai käytetään biologisesti syntyviä varantoja, kuten puuta. Uusiutuvat energianlähteet saavat energiansa auringosta geotermistä energiaa ja vuorovesivoimaa lukuun ottamatta.

Uusiutuvan energian tuotanto 1/3 Ei yleensä tehdä tuotantopäätöstä Ainoastaan investointipäätös Esimerkki: Tuulivoimalan tuotantomäärä riippuu tuuliolosuhteista Ei rajatuotanto-kustannuksia Tuotanto määräytyy siis luonnonolosuhtei-den ja tuotantokapasi-teetin mukaan

Uusiutuvan energian tuotanto 2/3 Bioenergia poikkeaa muista uusiutuvista energianlähteistä ”Perinteinen” tuotanto- tai panoskäyttöpäätös Tuotannossa kuluu polttoainetta Mahdollisuus mukauttaa voimalaitoksen tuotanto-määriä hintojen mukaan Polttoaineen käyttö määrittää tuotannon tason Mahdollista käyttää samassa voimalaitoksessa fossiilisten polttoaineiden kanssa (Suomessa turve ja puu)

Uusiutuvan energian tuotanto 3/3 Vesivoima Vesivoimaa voidaan varastoida ”Vesiolosuhteet” määrittävät kokonaistuotannon Vesivoiman rajatuotantokustannukset ovat alhaiset Vesivoima toimii hyvin muun uusiutuvan energian varavoimana Vesivoimalla on usein negatiivisia ulkois-vaikutuksia ympäristöön

Bioenergia ja hiilineutraalius Bioenergian tuotanto ei ole hiilineutraalia (ainakaan lyhyellä aikavälillä) Arviot bioenergian päästöistä vaihtelevat Esimerkki: Liski ym (2010) tutkimuksen mukaan kantojen energiakäyttö vastaa päästöiltään jopa kivihiiltä EU:n päästökaupassa bioenergia luokitellaan hiilineutraaliksi Tällä hetkellä bioenergian päästöjä tutkitaan paljon EU:ssa käynnissä bioenergian kestävyyskriteerien päivittäminen Julkinen keskustelu bioenergian päästöistä käy juuri nyt kiivaana Esimerkiksi Guardian, European Voice, Maaseudun tulevaisuus

Miksi uusiutuvaa energiaa tuetaan? Miettikää pareittain argumentteja: Puolesta: Miksi uusiutuvaa energiaa tulisi tukea? Vastaan: Miksi uusiutuvaa energiaa ei tulisi tukea? Kirjataan argumentit ylös Miten tämä näkyy taloustieteessä? Vastaan: jos vain yksi tavoite, vain yksi politiikkakeino riittää (esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä & päästökauppa) Puolesta: learning-by doing, spill-over impacts Laskevat tuotantokustannukset tekniikan yleistyessä

Tukimuotoja Syöttötariffi (Feed-in tariff) Takuuhinta tuotetulle energialle (yleensä sähkölle) Maksajana yleensä kaikki sähkönkuluttajat Syöttöpreemio (Feed-in premium) Takuuhinta energian (yleensä sähkön) markkinahinnan päälle Tuotantotuki (Production subsidy) Tuki, joka maksetaan per tuotettu energiayksikkö Maksajana yleensä valtio Panostuki (Input subsidy) Tuki polttoainekäytölle (bioenergialle) Investointituki (Investment subsidy) %-osuus investointikustannuksista

Yhteispolttolaitoksen voitonmaksimointiongelma Kaksi polttoainetta (substituutit) Uusiutuva z Fossiilinen x Tuotanto määräytyy kokonaispolttoainekäytön (x+z) ja laitoksen hyötysuhteen η mukaan y=𝜂 𝑥+𝑧 Konveksi kustannusfunktio 𝑐 𝑥,𝑧 , eli 𝑐 𝑥 >0, 𝑐 𝑧 > 0, 𝑐 𝑥𝑥 >0, 𝑐 𝑧𝑧 >0, 𝑐 𝑥𝑧 >0 Laitos mukana päästökaupassa Päästöluvan hinta q Päästökerroin 𝜀

Yhteispolttolaitoksen voitonmaksimointiongelma 𝜋 𝑧,𝑥 =𝑝𝜂 𝑥+𝑧 −𝑐 𝑥,𝑧 −𝑞𝜀𝑥 FOC: 𝑑𝜋 𝑧,𝑥 𝑑𝑥 =𝑝𝜂− 𝑐 𝑥 −𝑞𝜀=0 𝑑𝜋 𝑧,𝑥 𝑑𝑧 =𝑝𝜂− 𝑐 𝑧 =0 𝑝𝜂= 𝑐 𝑥 +𝑞𝜀 𝑝𝜂= 𝑐 𝑧

Yhteispolttolaitos - syöttötariffi Syöttötariffi 𝑝 𝑓𝑖𝑡 maksetaan uusiutuvalla energianlähteellä tuotetulle energialle Fossiilisella polttoaineella tuotetusta energiasta saa markkinahinnan p Oletus 𝑝 𝑓𝑖𝑡 ≥𝑝 Voitonmaksimointiongelma 𝜋 𝑧,𝑥 = 𝑥 𝑥+𝑧 𝑝+ 𝑧 𝑥+𝑧 𝑝 𝑓𝑖𝑡 𝜂(𝑥+𝑧)−𝑐 𝑥,𝑧 −𝑞𝜀𝑥 FOC 𝑑𝜋 𝑧,𝑥 𝑑𝑥 =𝑝𝜂− 𝑐 𝑥 −𝑞𝜀=0 𝑑𝜋 𝑧,𝑥 𝑑𝑧 = 𝑝 𝑓𝑖𝑡 𝜂− 𝑐 𝑧 =0 𝑝𝜂= 𝑐 𝑥 +𝑞𝜀 𝑝 𝑓𝑖𝑡 𝜂= 𝑐 𝑧 Huom! Energian hinnan muuttuessa syöttötariffi ei muutu

Yhteispolttolaitos - syöttöpreemio Syöttöpreemio 𝑝 𝑓𝑖𝑝 maksetaan uusiutuvalla energianlähteellä tuotetulle energialle sähkön hinnan päälle Voitonmaksimointiongelma 𝜋 𝑧,𝑥 = 𝑝+ 𝑧 𝑥+𝑧 𝑝 𝑓𝑖𝑝 𝜂(𝑥+𝑧)−𝑐 𝑥,𝑧 −𝑞𝜀𝑥 FOC: 𝑑𝜋 𝑧,𝑥 𝑑𝑥 =𝑝𝜂− 𝑐 𝑥 −𝑞𝜀=0 𝑑𝜋 𝑧,𝑥 𝑑𝑧 =( 𝑝+𝑝 𝑓𝑖𝑝 )𝜂− 𝑐 𝑧 =0 𝑝𝜂= 𝑐 𝑥 +𝑞𝜀 ( 𝑝+𝑝 𝑓𝑖𝑝 )𝜂= 𝑐 𝑧

Syöttötariffi ja –preemio - vertailu

Syöttötariffi ja –preemio - vertailu Esimerkiksi päästöluvan hinnan muutos vaikuttaa sähkön hintaan

Tukimuotojen mahdollisia ongelmia Syöttötariffi (& päästökauppa) Yhteispolttolaitosten kohdalla päästöluvan hinnan nousu saattaa aiheuttaa fossiilisen polttoaineen käytön lisäämistä (energian hinnan nousun myötä) Syöttöpreemio ja tuotantotuki (& päästökauppa) Korkeilla päästöluvalla hinnoilla ylikompensaatio mahdollinen Voidaan estää sitomalla tukitaso päästöluvan hintaan (korkea päästöluvan hinta → alhainen tukitaso) Panostuki (bioenergialle) Tukee laajaa, ei tehokasta polttoainekäyttöä Kallis valtiolle (ohjaa tietyn panoksen käyttöön, kuljetuskustannukset yms. kasvavat) Investointituki Investointiriski valtiolla (varsinkin korkeilla tukitasoilla) Rakennettua laitosta ei välttämättä käytetä täydellä teholla, jos tuotanto ei ole kannattavaa (bioenergia) Kallis valtiolle (bioenergia, ei välttämättä ohjaa laitoksia optimaalisille sijainneille, optimaaliseen kokoon)

EU:n ilmasto- ja energiapaketti 20 20 20 by 2020 KHK-päästöjen vähentäminen 20% vuoden 1990 tasosta Uusiutuvan energian osuus 20% energian loppukulutuksesta Energiansäästö 20% BAU verrattuna

EU:n uusiutuvan energian tavoite 2o % tavoite on jyvitetty jäsenvaltiolle taakanjakosopimuksella Jakoperusteina uusiutuvan energian osuus vuonna 2005 taloudelliset mahdollisuudet lisätä uusiutuvan energian tuotantoa Alhaisin tavoite Maltalla (10%) ja korkein Ruotsilla (49%) Lisäksi useilla jäsenvaltioilla on EU:n politiikkaa kunnianhimoisemmat kansalliset tavoitteet Jäsenvaltiot ovat laatineet kansalliset uusiutuvan energian toimenpideohjelmat Toimenpideohjelmassa määritellään uusiutuvan energian tarkemmat tavoitteet sekä taloudelliset ohjauskeinot

Suomen uusiutuvan energian politiikka Suomen uusiutuvan energian tavoite vuodelle 2020 on 38% EU:n taakanjaon mukainen Vuonna 2005 uusiutuvan energian osuus oli 28,5% Vuonna 2010 uusiutuvan energian osuus oli 27%

Metsäbioenergia Suomessa 2010 Suomen uusiutuvan energian tuotanto pohjaa 80- prosenttisesti metsäbioenergiaan Vuosi 2010 oli metsäbioenergian huippuvuosi Suurin osa uusiutuvasta energiasta tuotetaan (ja kulutetaan) metsäteollisuuden yhteydessä Mustalipeä (38 TWh) Sivutuotepuu: kuori, sahanpuru, teollinen hake (17,5 TWh) Suomen uusiutuvan energian tuotanto sidoksissa metsäteollisuuden tuotantomääriin Metsähaketta tehdään kannoista, hakkuutähteistä ja pienpuusta Käytetään eniten yhteispolttolaitoksissa (turpeen kanssa) Energiakäyttö kaksinkertaistui 2005-2010 Metsähaketta käytettiin 2010 12 TWh

Muu uusiutuva energia Suomessa 2010 Vesivoima 13 TWh Tuulivoima 0,3 TWh Muut uusiutuvat 7 TWh Muiden uusiutuvien osuudessa etenkin lämpöpumppujen osuus on kasvanut viime vuosina

Risupaketti eli Suomen tavoitteet Suomen uusiutuvan energian tarkemmat tavoitteet vuodelle 2020 on määritelty uusiutuvan energian velvoitepaketissa Kuten velvoitepaketin lempinimi ”Risupaketti” kertoo, nojaa Suomen tavoite lähinnä (80%) metsäbioenergiaan

Risupaketti eli Suomen tavoitteet 2020 Suurin lisäys tavoitteissa on metsähakkeella (25 TWh) Mustalipeän ja metsäteollisuuden sivutuotepuun energiakäytön oletetaan pysyvän noin nykytasolla Biopolttoaineiden kulutustavoite on 7 TWh, tällä hetkellä lähes 0 TWh Lisää painetta metsähakkeen käytölle Pellettitavoite 2 TWh Metsähakkeen tavoitteet ylittävät useiden tutkimusten (myös TEM) mukaisen teknis-taloudellisen potentiaalin Velvoitepaketin mukaisen metsähakkeen käytön ilmasto- ja monimuotoisuusvaikutuksia on kritisoitu

Suomen uusiutuvan energian tukipolitiikka Risupaketti määrittää tarkemmat tavoitteet uusiutuvalle energialle Suomen EU:lle toimittama Uusiutuvan energian toimenpideohjelma määrittää tukipolitiikan Suomessa käytössä useita taloudellisia ohjauskeinoja

Suomen uusiutuvan energian tukimuodot KEMERA-tuki metsähakkeen korjuulle ja haketukselle (panostuki) Muuttuva sähköntuotannon tuki yhteispolttolaitosten metsäbioenergian tuotannolle (syöttöpreemio) muuttuu päästöluvan hinnan mukaan Pienten puu-CHP-voimaloiden syöttötariffi Biojalostamoiden investointituki (osin EU:n maksama)

Suomen uusiutuvan energian tukimuodot Biokaasu-CHP:n syöttötariffi ja investointituki (maatalousyrittäjille) Tuulivoiman syöttötariffi Tuotantotuki vanhat tuuli-, biokaasu-, metsähakevoimalat, pienvesivoima Pienimuotoisia tukia kotitalouksille lämpöpumput aurinkopaneelit, -keräimet pellettikattilat Lisäksi T&K-sektorille tukea

Ongelmia? Mitä mahdollisia ongelmia Suomen uusiutuvan energian politiikkaan voi liittyä? Liian laaja metsäbioenergian hyödyntäminen ei ole ilmaston tai monimuotoisuuden kannalta kestävää Tavoitteet ovat riippuvaisia metsäteollisuuden tuotannosta Metsähakkeen käyttöä tuetaan useilla eri instrumenteilla (kustannustehokkuus) KEMERA-tuki ei ohjaa energiatehokkuuteen Aurinkoenergia ei ole mukana syöttötariffijärjestelmässä Ei kotimaista kysyntää teollisen tason tuotannolle Biojalostamoiden investointituki voi ohjata laitoksiin joita ei käytetä täydellä kapasiteetilla Alhaisilla energian hinnoilla Korkeilla raaka-ainekustannuksilla Muuta?

Uusiutuvan energian tukijärjestelmiä - ryhmätyö Valitse seuraavista sinua kiinnostava valtio, jonka tukijärjestelmään tutustut: Saksa Kreikka USA (voi myös valita tietyn osavaltion) Australia Kiina Brasilia Ruotsi Ryhmätyö esitellään seuraavalla luennolla Esittely noin 10 min/ryhmä + 5 min keskustelua Ryhmätyön esittelymuodon saa valita itse (ppt- kalvot, video, puhe yms.)

Uusiutuvan energian tukijärjestelmiä - ryhmätyö Esittelystä tulisi ilmetä ainakin seuraavat seikat: Mitä eri tukimuotoja kyseisessä valtiossa on uusiutuvalle energialle? Mikä on uusiutuvan energian osuus kyseisen valtion kokonaisenergiankulutuksesta? Onko valtiolla tavoitteita uusiutuvalle energialle? Mitkä uusiutuvat energianlähteet korostuvat kyseisen valtion politiikassa? Mitä mahdollisia ongelmia politiikkaan voi liittyä? Onko politiikka kohdannut kritiikkiä valtion sisällä? (ympäristöjärjestöt, teollisuus, oppositio yms.)

Kiitos!