Metsähakkeen tuotanto ja käyttö

Esitys aiheesta: "Metsähakkeen tuotanto ja käyttö"— Esityksen transkriptio:

1 Metsähakkeen tuotanto ja käyttö
Esitys on tuotettu osana Helsingin yliopiston täydennyskoulutuskeskus Palmenian ja Kuopion yliopiston täydennyskoulutuskeskus Aducaten Bioenergian erityisosaaja –täydennyskoulutuksen ryhmätyötä Tekijät: Kirsi Malaska, Kaisa Pirkola, Elina Häikiö, Petri Tähtinen, Ilkka Rantala Ja Anni Laitamaa

2 Metsähakkeella tuotetaan suurissa voimalaitoksissa sähköä ja lämpöä
Kuvassa Keljonlahden voimalaitos Jyväskylässä

3 Metsähakkeella tuotetaan lämpöä maatiloilla ja lämpölaitoksissa
Kuva: Pekka Fali Maatilan hakelämpölaitos, Kuva: bioenergianeuvoja.fi Hakelämpölaitos, Kuva: bioenergianeuvoja.fi

4 Metsähake Puuraaka-aineesta hakettamalla valmistettua polttoainetta
Käytetään sähkön- ja lämmöntuotannossa Metsähaketta käytettiin vuonna 2014 reilut 8 miljoonaa kuutiometriä lämpö- ja voimalaitokset: 7,5 milj. m3 pientalot: 0,7 milj. m3 Merkittävin laitosten käyttämä puupolttoaine oli metsähake, jonka käyttö supistui edellisvuodesta 6 prosenttia 7,5 miljoonaan kuutiometriin. Yhdessä pientaloissa poltetun metsähakkeen kanssa (0,7 milj. m³) kokonaiskäyttö ylsi 8,2 miljoonaan kuutiometriin (–5 % edellisvuodesta).

5 Metsähakkeen hankinta
Hakkuutähde, pienpuut, kannot ja muu jalostukseen kelpaamaton puu (metsäteollisuuden puutähteet) Kerätään hakkuiden tai metsänhoidollisten toimenpiteiden yhteydessä Kerätty aines haketetaan poltettavaksi hakkeeksi Poltosta saadaan sähköä ja lämpöä Suurin osa metsähakkeesta saadaan metsäteollisuuden puutähteestä, kuoresta ja purusta

6 Hakkuutähteiden korjuu
Hakkuutähteillä tarkoitetaan latvoja ja oksia Hakkuutähteet kerätään hakkuun yhteydessä Hakkuutähteiden annetaan kuivua palstalla ennen haketusta lehtien ja neulasten variseminen Ravinteiden palautuminen maahan Kuivan tienvarsikasan muodostaminen Neulasten aiheuttaman korroosion estäminen kattilassa

7 Pienpuun korjuu Kuitupuuksi kelpaamaton puu käy hyvin energiaksi
Pienpuuta korjattaessa jäljelle jäävä puusto saa tilaa kasvaa

8 Kantojen korjuu Kannot nostetaan maasta kaivurilla Ne kasataan pieniin kasoihin ja annetaan puhdistua mullasta ja hiekasta Jätetään osa kannoista nostamatta monimuotoisuuden ja puuntuotoskyvyn turvaamiseksi Vältetään maanpinnan tarpeetonta rikkomista (suojavyöhykkeet elävien puiden ympärille) Tiesitkö, että jopa neljäsosa kuusen tilavuudesta on kannoissa ja juurissa?

9 Tienvarsivarastointi
Latvusmassaa varastoidaan korkeintaan vuoden ajan Kuiva-ainetappiot Kosteuspitoisuuden kasvaminen (puun lämpöarvo riippuu puun kosteudesta!) Hyvä varastopaikka on suuri, tasainen, kantava, avoin ja tuulinen Kantoja ei saa välivarastoida metsässä yli kahta vuotta juurikäävän leviämisen estämiseksi! Maatuminen ja sääolosuhteet saattavat lisätä latvusmassan kosteuspitoisuutta heikentäen laatua ja puun lämpöarvoa. Tienvarsivarastoinnin aikana syntyvät kuiva-ainetappiot pienentävät latvusmassasta saatavaa energiamäärää. Varastopaikan valinnassa tulee huomioida kuljetuksen ja haketuksen vaatimukset (kääntöpaikat, kantavuus, tilantarve). Varaston kuivuminen perustuu haihduntaan. Energiapuuvaraston kosteus kohoaa, jos vettä sataa enemmän kuin haihtuu. Varastokasan peittäminen syksyn ja talven ajaksi vähentää kasaan päätyvän sadeveden, lumen ja jään määrää. Kasa kannattaa peittää vasta elo-syyskuulla, jotta kasa ehtii kuivua kesän aikana.

10 Tienvarsivarastointi

11 Metsähakkeen laatu Metsähakkeen tulee olla kuivaa, tasakokoista ja puhdasta maa-aineksista Oikea palakoko vaikuttaa etenkin pienten hakelämpölaitosten toimintavarmuuteen Pienpuu haketetaan erilaisilla hakkureilla, joiden leikkaavat terät tuottavat tasalaatuista haketta Kannot murskataan niihin kiinnittyneiden epäpuhtauksien takia Murskaamalla tehty hake ei ole yhtä tasalaatuista kuin hakkurilla tehty hake