Vihreä perustulomalli LUONNOS Perustulotyöryhmä Valtuuskunnan lähetekeskusteluun Vihreät ajaa perustuloa sosiaaliturvan ja oikeudenmukaisten työmarkkinoiden perustaksi. - Perustulo takaa kansalaisten perustoimeentulon, luo turvaa arjessa ja antaa uskallusta tehdä elämänvalintoja. - Perustulo parantaa työn tekemisen kannattavuutta, lisää työn mielekkyyttä sekä antaa ihmisille lisää valtaa oman elämänsä suunnittelussa. - Perustulo tukee luovan ja yritteliään talouden kehittymistä, koska se antaa ihmisille vapautta työskennellä omista lähtökohdistaan ja todellisista tarpeistaan. - Perustulon avulla kulutusta voidaan ohjata sisällöttömästä määrän kasvattamisesta elämänlaadun kasvattamiseen. - Perustulo on edistysaskel hyvinvointiyhteiskunnalle ja ihmisten väliselle oikeudenmukaisuudelle.

Miksi perustuloa tarvitaan? 1. Hyvinvoinnin turvaamiseksi uudessa maailmassa Työelämän lisääntynyt epävarmuus heijastuu ihmisten arjen turvallisuuteen. Nykyinen sosiaaliturva oli nerokas saavutus teollisessa yhteiskunnassa, jossa oli pitkiä ja vakaita työsuhteita tarjolla kaikille ihmisille. Uuteen globaalin työnjakoon sosiaaliturvamme soveltuu kuitenkin erittäin huonosti. Se nojaa liikaa työhistoriaan, jolloin työttömien, projektityötä tekevien ja pätkätyöläisten turva jää liian heikoksi. Hyvistä tarkoitusperistä huolimatta järjestelmämme ei kannusta ihmisiä eteenpäin, vaan se luokittelee ihmisiä perhetaustan tai työhistorian mukaan. Järjestelmää on kehitettävä vastaamaan nykyajan ihmisten muuttuviin tarpeisiin. Perustulo vahvistaa toisaalta ihmisten perusturvaa ja toisaalta antaa ihmisille uusia mahdollisuuksia työhön. 2. Luovan ja yritteliään talouden edistämiseksi Tiedontuotanto ja osaaminen ovat uuden talouden ytimessä. Nykyinen talousjärjestelmämme ei kuitenkaan kannusta ihmisiä luovaan riskinottoon ja omaan yrittämiseen, ja useat palvelut on verotettu kannattamattomiksi. Perustulo parantaa pienyrittäjän perusturvaa, ja antaa uskallusta kokeilla kykyjään. Se parantaa mahdollisuuksia omien kykyjen täyteen hyödyntämisen luovalla ja uutta osaamista tuottavalla tavalla. Se on panostus luovaan talouteen, kulttuuriin ja palveluihin. 3. Perustoimeentulo on kansalaisoikeus, jota ei tarvitse anoa Perustuslaissa turvataan ihmisten perustoimeentulo. Käytännössä perustoimeentulo on kuitenkin anomisen ja viranomaisharkinnan takana, eikä lain henki toteudu. Perustulon avulla ihmisten perusturva vahvistuu ja ihmiset vapautetaan byrokratian kahleista. Ihmisen arvo on luovuttamaton. Perustulon avulla työelämästä syrjäytynyt saa uuden mahdollisuuden osallistua yhteiskuntaan. 4. Sosiaaliturvaan tarvitaan työhön kannustavat ja selkeät pelisäännöt Nykyinen sosiaaliturva pakottaa käytännössä joutilaisuuteen – sosiaaliturvan ja työn yhdistäminen on lähes mahdotonta. Pienetkin ansiot vähentävät sosiaaliturvan määrää. Ongelmana on myös ”byrokratialoukku”. Työllistyminen lisää ensin käteen jääviä tuloja selvästi. Kun rahat on jo käytetty, peritään liikaa maksetut tuet takaisin. Sosiaaliturvamme rakenne saattaakin johtaa yhä pahenevaan eriarvoisuuteen: menestyviin vakituisessa työssä oleviin, epävarmuudessa eläviin pätkätyöllisiin ja syrjäytyviin työttömiin. Näin ei ole pakko olla. Perustulon avulla työn tekemisestä tulee työntekijälle aina kannattavaa. 5. Perustulo on oikeudenmukainen tapa jakaa yhteisen työn tuomaa hyvinvointia Yksittäinen ihminen ei ole yksinään luonut työtään ja ansiotasoaan, vaan se rakentuu menneiden sukupolvien ja yhteiskunnan yhteisten saavutusten pohjalle. Palkkaan sisältyy valtavasti koko yhteiskunnan omaisuutena olevaa teknistä kehitystä ja historian aikana hankittua vaurautta. On moraalisesti oikein, että tätä vaurautta jaetaan kaikille ihmisille riippumatta heidän työansioistaan. Perustulo antaa nuorille, jotka tulevat vähävaraisista perheistä, nykyistä reilummat lähtökohdat menestyä työelämässä. Nykyinen sosiaaliturva kohtelee avun tarpeessa olevia ihmisiä eri tavoin – perustulo on oikeudenmukainen ja selkeä järjestelmä, jota ei voi huijata.

Vihreän perustulomallin reunaviivat: • Perustulo maksetaan jokaiselle täysi-ikäiselle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle kuukausittain (konkreettisena maksuna pankkitilille). • Perustulo on verovapaa ja vastikkeeton etuus, jota ei tarvitse anoa. • Perustulo toteutetaan julkisen vallan (valtion ja kuntien) kannalta kustannusneutraalisti. • Perustulo ei muuta radikaalisti yhteiskunnan tulonjakoa. -> Malli ei siten ole ideaalimalli, vaan realistinen tapa toteuttaa perustulo nykyisestä lähtökohdasta. – Tavoitteena on nostaa keskusteluun konkreettinen ja taloudellisesti realistinen visio perustulosta, jota voidaan selkeästi verrata nykyiseen järjestelmään. – Perustulon tultua käyttöön voidaan tarkasti laskea sen luomat dynaamiset vaikutukset, ja mahdollisuuksien mukaan joko nostaa perustulon ja muiden etuuksien tasoa tai laskea työn verotusta. – Näin voidaan toimia myös, jos verotuksen painopistettä siirretään ympäristöveroihin. (Koska vihreät ajavat ympäristöverotuksen merkittävää lisäämistä ja työn verotuksen vähentämistä, on tämä tärkeää huomioida) • Perustulo ei muuta vain sosiaaliturvaa, vaan myös verotusta. Työvoiman ulkopuolella olevat saavat jo nyt tulonsiirtoja. Heille perustulon merkitys on ennen kaikkea vapautumisessa tarveharkinnasta ja työnsaannin helpottumisessa (ja perusturvan tason tarkistuksessa). Tulonjakoa perustulo muuttaa ensisijaisesti työtä tekevien välillä, koska se on suhteellisesti suurempi pienituloiselle. Perustulon avulla pienituloinen voi saada käteen nykyistä enemmän rahaa, vaikka pieniäkin ansiotuloja verotettaisiin. Oikeudenmukainen tulonjako voidaan siis perustulon avulla toteuttaa yksinkertaisesti myös verotuksessa. -> veroprosenttia tulee yhtenäistää nykyisen progression säilyttämiseksi. -> perustulon avulla työn verotus tulee yksinkertaisemmaksi ja vero voidaan periä suoraan tuloista työnantajan maksamana lähdeverona (ilman ennakonperintää ja jälkivalvontaa).

Vihreän perustulomallin reunaviivat: (ALUSTAVA) Sosiaaliturva: - Perustulo euroa. Perustulo korvaa kaikki sosiaaliturvan minimietuudet vastaavaan summaan asti (työmarkkinatuki, työttömyyspäiväraha, opintotuki, kansaneläke jne.). Etuudet pyritään säilyttämään perustulon ylittävältä osalta yksinkertaistetulla mallilla, esimerkiksi osana toimeentulotukea tai asumistukea. -Koska perustulo on veroton etuus, lähes kaikki minimietuudet ovat nykyisin sitä alhaisempia. - Sosiaaliturvasta säilyvät ainakin toimeentulotuki ja asumistuki. Ne toimivat perustulon lisänä tarpeen mukaan. Niiden tasoa ja laajuutta arvioidaan uudestaan, jotta ne vastaavat paremmin todellista tarvetta ja kohdistuvat oikeudenmukaisesti (esimerkiksi myös opiskelijat asumistuen piiriin). - Kaikki ansiosidonnaiset etuudet säilyvät niin, että käteen jäävät ansiot eivät muutu. (työttömyysturva, vanhempainetuudet, sairauspäiväraha, ansioeläke) - Lapsilisät säilyvät, ja mahdollisuutta niiden korottamiseen tarkastellaan (tällöin lapsilisät toimivat eräänlaisena ”lapsikohtaisena perustulona”) - Perustulo yksinkertaistaa hallintoa; se vähentää sosiaali- ja työvoimahallinnon byrokratiaa, antaa lisää aikaa avun tarpeessa olevien henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tuo säästöjä. Henkilöstöä voidaan vähentää eläköitymisen yhteydessä.

Vihreän perustulomallin reunaviivat: (ALUSTAVA) Tuloverotus: - Kaikista työtuloista maksetaan 40 % veroa; paitsi nykyään yli 40% veroa maksavilla suurituloisilla (n > €/kk), joiden verotukseen tulee ylimääräinen progressioporras. (sisältää pakolliset verot ja eläkemaksut) - Muutoksella taataan oikeudenmukaisempi, selkeämpi ja johdonmukaisempi verotus. - Perustulo yhdistettynä verotuksen muutokseen merkitsee pienituloisille pientä tulonlisäystä, ja keskituloisille pientä tulonvähennystä. Suurituloisten verotus säilyy ennallaan. - Verovähennysten määrää harkitaan, jotta järjestelmä on mahdollisimman yksinkertainen ja eri väestöryhmille oikeudenmukainen. - Pääoma- ja tuloverotuksen yhdistämistä tulisi harkita - Edellyttää yhtenäisempää eurooppalaista verotusta - Euroopan vihreiden tavoitteena verokilpailun vähentäminen ja euroopanlaajuinen perustulo (Suomessa asuvien ulkomaalaisten osalta perustulo voidaan myöntää nykyistä sosiaaliturvaa vastaavin perustein. Muille ulkomaalaisille perustuloa vastaava summa voidaan vähentää verotuksessa.)

Verotus eri tuloilla vihreässä perustulomallissa: (ALUSTAVA ESIMERKKI) 38 % 2650 (4350) % 2100 (3900) % 1550 (3450) % 1150 (2850) %750 (2250) %350 (1650) %150 (1350) %-50 (1050) %-250 (750) Veroprosentti perustulon jälkeen Vero perustulon jälk. (käteen jäävät ansiot) Vero (40%)Työansiot (€/kk) Päätoimisesti työtä tekevälle perustulo on uutta tuloa. Siksi perustulo on vähennettävä verotuksesta, jotta mallista tulee vertailukelpoinen nykytilanteeseen. Tällöin voidaan nähdä verotuksen progressio – pienillä tuloilla verotus on negatiivista. (Tässä esimerkissä perustulo=450 €/kk, verotus >5000=55%)

Verotus eri tuloilla vihreässä perustulomallissa: (ALUSTAVA ESIMERKKI)

Vihreän perustulomallin vaikutukset: Perustulon vaikutukset ihmisille: - Perustoimeentulosta tulee aito kansalaisoikeus, ei anomisen asia. - Vapauttaa sosiaaliturvan varassa elävät sääntelyn ja byrokratian kahleista, kannustaa heitä etsimään lisätoimeentuloa erilaisista töistä (ml. osa-aikainen työ ja keikkatyö) tai tekemään harrastuksesta työn, kun pienikin lisäansio riittää - Painopiste ”passivisoimisesta” omaan aktiivisuuteen ja osallistumiseen - Sosiaali- ja työelämähallinto voi antaa enemmän henkilökohtaista ohjausta - Kannustaa oman yrittäjyyteen ja luovuuteen, koska riskikynnys laskee - Lisää mahdollisuutta työhön, joka koetaan aidosti mielekkääksi ja arvokkaaksi – enemmän mahdollisuuksia elämänlaatua, kulttuuria ja luovuutta korostavaan työhön - Parantaa työntekijän neuvottelumahdollisuuksia työtä hakiessa; eroon ”pakkotyöstä” - Antaa paremmat mahdollisuudet elämänhallintaan ja omien valintojen tekemiseen - Perusturvan varassa on helpompi uskaltaa tehdä toivottuja uravalintoja - Mahdollistaa pehmeän elämänvaiheiden suunnittelun; - Lisää aikaa perheelle ja läheisille - Elinikäisen oppimisen mukainen mahdollisuus täydentävään koulutukseen - Verotus yksinkertaistuu ja omien tulojen arviointi helpottuu

Vihreän perustulomallin vaikutukset: Perustulon vaikutukset kansantalouteen: - Laskee työn kannattavuuden kynnystä ja siten lisää työn määrää ja kirjoa. - Parantaa pienyrittäjyyden toimintaedellytyksiä. - Parantaa mahdollisuutta yhdistää sosiaaliturva ja työ – vähentää työttömyyttä ja työelämästä syrjäytymistä. - Parantaa palvelualojen ja luovan talouden toimintaedellytyksiä. - Parantaa ihmisten mahdollisuuksia suunnitella elämänsä eri vaiheita; valita itse haluamansa työ, ottaa opintovapaata, osallistua kansalaistoimintaan, lyhentää työaikaa. - Vihreässä perustulomallissa ei ole huomioitu perustulon dynaamisia vaikutuksia. Se lisännee työllisyyttä, mutta voi vähentää yksittäisten ihmisten työaikaa. Dynaamiset vaikutukset todennäköisesti lisäävät valtion tuloja absoluuttisen työttömyyden vähentyessä merkittävästi. Perustulon vaikutukset julkiseen hallintoon: - Perustulo vähentää byrokratiaa opintotuki-, sosiaali-, työvoima- ja verohallinnossa – tämä antaa kunnille ja valtiolle säästöjä. - Työvoimahallinto voi keskittyä entistä paremmin ihmisten työnsaannin ja työkyvyn edistämiseen ihmisten luokittelun ja hallinnoinnin sijaan. - Sosiaalihallinto voi käyttää enemmän aikaa ihmisten henkilökohtaiseen avustamiseen ja toimeentulotuki kohdistuu paremmin niille, jotka sitä todella tarvitsevat - Verohallinto pystyy siirtämään resursseja veronperinnästä harmaan talouden torjuntaan.

Askelia kohti perustuloa: On todennäköistä, että perustuloa kohti edetään askeleittain. Seuraavilla askelilla voidaan saavuttaa perustulon kaltaisia vaikutuksia ja ohjata järjestelmäämme kohti perustuloa: 1. Pienituloisten veroale – alle euron kuukausitulot verovapaiksi - Matalatuottoinen työ on tehty nykyään kannattamattomaksi. Pienituloisten veroale vähentäisi köyhyyttä ja lisäisi työn kannattavuutta työntekijälle perustulon kaltaisella tavalla. Pienituloisten veroale merkitsisi myös keskituloisten verotuksen keventämistä (veroaste nousisi nykyiselle tasolle vasta euron kuukausituloissa). - Veroale maksaa n. 1 miljardi euroa, joka katetaan ympäristöveroilla vihreiden verosuunnitelman mukaisesti (mm. energian wind fall –vero, pakkausvero, päästöoikeuksien huutokauppa). 2. Sosiaaliturvajärjestelmän yhtenäistäminen - Yksi, yhtenäinen syyperusteinen perusturva, jolla on yhtenäiset myöntämisperusteet (työmarkkinatuki, peruspäiväraha, sairauspäiväraha, minimivanhempainraha, kansaneläke, kotihoidontuki). On kohtuutonta, että nykyisin eri syistä pienituloiset asetetaan keskenään eriarvoiseen asemaan. ( vaihteluväli eri minimietuuksissa on toimeentulotuen 2. kuntaryhmän 311,30 eurosta korkeimman kansaneläkkeen 510,80 euroon) 3. Sosiaaliturvan ja työn yhdistämisen helpottaminen - Sosiaaliturvajärjestelmää on uudistettava siten, että työn vastaanottaminen (myös osa-aikaisen ja keikkatyön) on työnhakijalle kannattavaa. Uudistus on toteutettava siten, että se ei rankaise vaan kannustaa sosiaaliturvan varassa eläviä. -> sosiaalietuuden on vähennyttävä selvästi vähemmän kuin mitä palkasta jää käteen (pienituloisten veroale edistää samaa päämäärää). Esim. asumistukijärjestelmää muutetaan siten, että asetetaan katto sille osuudelle, jonka valtio perii takaisin tulonlisäyksestä. 4. Yrittäjien ja apurahaa nauttivien sosiaaliturvan vahvistaminen - Yrittäjien (ja heidän puolisoidensa) ja apurahalla työtä tekevien sosiaaliturva ei nykyisellään ole palkkatyön tasolla (ansioeläkkeen puuttuminen, toimeentulotuen tiukemmat ehdot jne.). Yrittäjyyttä ja luovaa työtä on tuettava saattamalla heidän oikeutensa palkkatyön tasolle ansiotason siitä kärsimättä.