Luotto- ja maksuvälineet Luentosarja 2007 Heikki Halila Luotto- ja maksuvälineet Luentosarja 2007

LUOTTO- JA MAKSUVÄLINEDOKUMENTIT VELKAKIRJA VEKSELI; luottoväline: asettaja faktisesti takaaja, hyväksyjä viimekätisessä vastuussa SHEKKI; maksuväline: edellyttää shekkitilisuhdetta LUOTTOKORTTI TAKAUS ON FIRST DEMAND

Opinnoissa keskitytään velkakirjaan ja takaukseen Ks. lisäksi pankkikortti ja sähköinen raha Talouselämän käytännöt luovat itsenäisiä oikeusilmiöitä Oikeuskulttuuriset iskulauseet: pacta sunt servanda, Geld muss mann haben, business is business

oikeustutkimusta Velkakirjaoikeus: Y.J. Hakulinen, Velkakirjalaki (1965) Vekselioikeus: Ylöstalon ja Aurejärven tutkimukset Takaus: ” Pankkioikeus, Hemmo (2001) Maksusuoja , Kaisto(2001)

Oikeudenalan piirteitä Säädöksiin (kuten VKL) liittyvää tarkkaa, sääntökeskeistä lainoppia saamistodisteiden osalta Lait eivät paljon muuttuneet; uusia prejudikaatteja velkakirjaoikeudesta vähän Yleiset velvoiteoikeudelliset periaatteet liittyvät kiinteästi oikeusongelmiin. Esim. kuittauksen edellytykset, oikeustoimioppi,

TOIMINTAYMPÄRISTÖMUUTOKSIA Ei-ansaitun saatavan siirto Shekki syrjäytynyt elektronisen rahan tieltä (Vrt. USA); luottokortti Rahamarkkinoiden vapautuminen Suomessa, EU:ssa ja maailmalla Kiinteä korko korvautunut markkinakorolla (ilmenee myös korkolaista) Notariaattiluotto: yritysten kassaylijäämän

Käyttäminen luotonantoon; pankki välittää luoton (osapuolet eivät tiedä toisistaan) ja myöntää rahoittajalle pankkitakauksen Maksuvälitys: sopimus ja kolmas, yleistä siviilioikeutta. KSL 7 luku sopimussuhteesta. Lender liability: Ari Huhtamäen väitöskirja 1993. Amerikkalainen instituutio - miten

meillä? Vastuu liiasta luotonannosta ja luottosuhteen ylläpitämisestä (Viiala-tapaus KKO:ssa) Asiakkaansuoja ja pankin oikeussuoja luottomarkkinoilla (Matti Rudangon tutkimukset) Markkinointivastuu asiakkaalle. Miten ja milloin luottosopimus syntyy?

Luoton markkinointia koskevat luottolaitoslaki ja KSL Luoton markkinointia koskevat luottolaitoslaki ja KSL. Riittävät ja asianmukaiset tiedot luotosta. KSL: vähimmäisinformaatio todellisista luottokustannuksista (todellinen vuosikorko). KSL ei sovellut pieniin eikä lyhytaikaisiin luottoihin Valvovat viranomaiset

Luoton irtisanominen ja perintälojaliteetti Luoton irtisanominen ja perintälojaliteetti. L saatavien perinnästä 1999. Ero yksityishenkilön ja yrityksen välillä

Luottosopimus OikTL 1 luku: tarjouksen ja vastauksen yhteensulautuminen. Miten tunnistetaan sitomattomat luottolaskelmat ja –ehdotukset. Asiakkaan maksukyvyn selvittäminen. Kumpikin osapuoli voi antaa sitovan lupauksen (selonotto) Sopimuksen sitovuus ei edellytä allekirjoitusta eikä valuutan antamista. Voidaan kuitenkin edellyttää kirjallista

Sopimus Sopimusta (KSL: pakollinen vaatimus) Miten pankkien luottoehdot tulevat sopimuksen osaksi – liityntäkysymys ja tulkintaongelmat Luottotyyppejä: kulutusluotot ja yritysluotot Kulutusluottojen erityistyypit asuntoluotto ja opintolaina

Kertaluotot ja limiittiluotot (luotollinen tili) Lyhennystavat: tasalyhenteinen (lyhennys sama mutta korko päälle), annuiteetti (lyhennys + korko samana) ja bulletlaina (lyhennys maksetaan kerralla, sitä ennen korkoja) Luotonannon neuvontapalvelut: asiakkaan asiantuntemus, varsinaiset neuvontapalvelut ja sijoitusneuvonta

VELKAKIRJAT Velkakirjalaki 1947

VKL ilmentää velvoiteoikeuden yleisiä periaatteita Perustuu pohjoismaiseen valmisteluun, Suomessa KM 1936:1 Analogisuus: suulliset saatavat + laskusaatavat ilman saamistodisteita kuten factoring. Factoringissa saatava siirretään rahoitusyhtiölle, joka maksaa laskun tavarantoimittajalle

Velkakirjatyypit Juoksevat vk:t: haltijavelkakirja ja määrännäisvelkakirja (arvopaperit) Tavallinen vk (nimetylle henkilölle) Individuaalivk:t - rahalaitosten vk:t VKL 23-25 § : joukkovelkakirjoihin liittyvät maksuliput (vrt. arvo-osuusjärjestelmä) Obligaatiot, debentuurit ja muut joukkovkt:t

Rahalaitosten talletuksista antamat vastakirjat ja muut todistukset (vrt. tiliote) Ovat nimetylle henkilölle asetettuja velkakirjoja. Voi olla ehtoja ja voivat olla haltijapapereita

Velkakirjan tunnusmerkit VKL 1 §. Velallisen kirjallisessa muodossa antama rahamääräinen saamistodistus Paperille laadittu sitoumus. Kehitys: dokumenttien korvautuminen ATK-tiedostoilla Tietynmääräinen velka. Jossain valuutassa määritelty (tulkintamahdollisuus), indeksilauseke?

Voi olla alun perin määrältään avoin Voi olla alun perin määrältään avoin. Voiko arpalippu olla vk (KKO 1974 myönteisesti) Rahamääräisyys Velkasitoumus (nimenomainen tai tulkinnalla osoitettava; vrt. ”kuitti”) Yksipuolisuus, ehdottomuus, abstraktisuus: ei mainintaa kausasta, vaikka sellainen onkin.

Velkakirja on itsessään maksuperuste Allekirjoitus (ilmentää velvoittautumistahtoa). Kysymys elektronisesta allekirjoituksesta Päiväys + todistajat eivät kuulu tunnusmerkistöön. Kysymys saamisen vanhentumisesta ja sen todistelusta Voi olla muita määräyksiä (esim. korko)

Velkakirja Maksan vaadittaessa 1000 e. 9.1.07 ^¨ Maksan autokaupasta velkani 10.000 E A:lle. B Kuitti. 1000 E. Takaajana A. 9.1.07^^ Maksan vaadittaessa A:lle 1000. B

LASKU X maksava Y:lle oikeudellisesta konsultoinnista 1.000 E. Toimenpiteet: ….. Maksutiedot oheisena 9.1.2007 Y, oik.yo, Helsinki22

VK:n pätevyyden edellytyksiä Oikeustoimikelpoisuus (ei merkitystä velkojan tietoisuudella) Kannekelpoisuusvaatimus (pelivelka, musta kauppahinta ym.) Velkakirja annetaan. Velallisen näytettävä, että on lähtenyt liikkeelle hänen tahtomattaan Velallisella todistustaakka OikTL 28-34 §

Väitteitä vk:sta Perusteväite (VKL 1 §). Velallinen voi mm. väittää, ettei hän (tai kukaan muukaan) saanut velkakirjan perusteella valuuttaa tai että taustaoikeustoimi kuten kauppa on pätemätön Väite velkasuhteen lakkaamisesta (muuttuminen tai lakkaaminen). Todistamisvelvollisuus velallisella. VK:n

hallinta antaa osviitan velkoja-asemasta; velallinen voi osoittaa maksun sitä koskevin merkinnöin tai kuitein Jos velkaa yritetty maksaa sijaissuorituksella, velkasuhde ei poistu, jos sijaissuoritus ei ole riittävä (VKL 9 §)

Saamisolettama Velkakirjan luoma saamisolettama. Velkojan ei tarvitse todistaa velkakirjaa oikeaksi. Tilanne toinen, jos ei velkakirjaa ja vain sopimus pohjana Velkakirja on luottoasiakirja ja perimisväline. Saamisoikeuden olettama voidaan kumota väitteillä Ei vekseliprosessiin eikä luottotietoihin

liittyviä etuja. Vrt. vekseli liittyviä etuja. Vrt. vekseli. Merkintä luottotietorekisteriin on kuitenkin aina kielteinen tekijä. Vahingonkorvausmahdollisuus vääristä merkinnöistä: varallisuusvahinko sopimussuhteen ulkopuolella Kysymys velkakirjan aitoudesta Nimikirjoituksen aitoudesta tod.taakka

VK:n aitous velkojalla Velkasitoumuksen muuttumisesta todistustaakka velallisella Edustusvallan puuttumisesta todistustaakka on velkojalla Väiterajoitus voi johtua sopimuksesta (”loppuasiakirja”) tai laista

Velkakirjan ehdot VKL 2-7 §:t tahdonvaltaisia säännöksiä Huom. OikTL 36 §: sovittelu. Esim. yleisvakuusehdot, vakuuden riittävyysarviointi, erääntymis- ja purkulausekkeet Ratan ohjeet, pankkikäytäntö Esim. rahoituskulujen korkeus. Vekseleissä tavallinen, velkakirjoissa ei

EY:n kohtuuttomuusdirektiivi LuottolaitosL 83 §: ei ehtoa, joka ei kuulu sen toimintaan ja joka ei ole kohtuuton Ehtojen yksipuolinen muuttaminen

Maksaminen Ellei muuta sovittu, maksettava vaadittaessa. Velallisella ei oikeutta ennenaikaiseen maksuun, ellei muusta sovittu Maksettava kerralla, ellei velkoja muuhun suostu Ennenaikainen eräännyttäminen (no waiver: velkoja ei menetä passiviteetin vuoksi tätä oikeutta)

Maksaminen Ilmoitettu kalenteripäivä tai irtisanomisen varainen. Tavallista lyhennyssuunnitelma Maksupaikka. Lähtökohtana viemävelkaperiaate: maksettava velkojan luona. Joukkovelkakirjat ja talletukset: noutovelkaperiaate. Nykyaikainen maksuvälitys^VKL 3-4 §:t eivät sovellu, mutta velallinen ei saa velka-

kirjaa takaisin. Velkakirjan palauttaminen velkojan velvollisuus. Myös koron ja lyhennyksen maksu sähköisesti tavallista. Pääsääntönä nyttemmin kirjamaksun hyväksyttävyys. Mm. jos velkoja ilmoittaa laskussa pankkitilinsä. Uusi presumtio: jos velkoja ei halua tilimaksua, tämä on kiellettävä.

Velkojalla voi olla syytä olla ottamatta rahamaksua vastaan (riskit) Velkojalla voi olla syytä olla ottamatta rahamaksua vastaan (riskit). Onko kuluttajalla oikeus maksaa rahalla? Tilimaksun tapahtuminen: tilinsiirtolaki 19 §. Riittää, kun maksu tapahtunut maksunsaajan rahalaitoksen tilille. Poikkeuksia lainsäädännössä. Valuuttakysymys: aina maksupaikan valuuttalla, ellei muuta sovittu

VKL 2 § Useiden velallisten vastuu yhteisvastuuta, ellei muusta sovittu. Kunkin sitoumus itsenäinen mm. vanhentumisen osalta. Kukin vastaa velasta kokonaan riippumatta omasta hyötymisestä. Jos joku vapautuu velkavastuusta, muiden osuus vastaavasti supistuu (myös takauksessa)

VKL 2 § Takauksessa vastuu muuttuu samalla pääluvun mukaiseksi, samoin vanhentumisen vaikutus yhteisvelkasuhteessa Yli oman osansa maksaneella regressimahdollisuus. Muilta voidaan vaatia tämän osuutta (proraattisuus). Edellytys: velka on tullut maksaa

VKL 2 § Proraattisuus voi muuttua sen mukaan, miten velkasuhteesta on hyödytty. Velalliselle voi tulla regressi takaajaa kohtaan (takaaja on saanut valuutan). Ks. Myös urheilua koskeva KKO 1999:85. Seuran jaostoa edustanut velallaisena velan maksanut yksityinen henkilö oli toiminut vastuun välikätenä ja regressi kohdistui pääseuraan.

VKL 2 § Tasausvaatimuksen esittäminen: Kanssavelallinen on ilmeisesti maksukyvytön, olinpaikka on tuntematon tai takautumissaatavaa ei ole maksettu 6 kuukaudessa vaatimuksen esittämisestä

KORKO VKL 6 §. Laina-ajalta korottomuusolettama Korko voi perustua sopimukseen, velkakirjan ehtoon, kauppatapaan tai vallinneisiin edellytyksiin. Käytännössä korkopresumtio Korkokiskonta vrt. markkinakorko Korko luetaan maksetuksi ennen pääomaa Viivästyskorko: KorkoL 4 § sidottu viitekorkoon

Velkakirjan siirto Velkakirjan voi siirtää uudelle velkojalle. Tavallisissa velkakirjoissa voidaan kieltää Perhe- ja jäämistösaanto sekä yhteisöoikeudellinen seuraanto erikoistapauksia suojamuotojen kannalta Velallisen vaihto edellyttää velkojan suostumusta

Kaupanvastuu (VKL 9 §) Luovuttajan vastuu velkakirjan pätevyydestä luovutuksensaajalle Luovuttaja vastaa velkasuhteen pätevyydestä, ellei lahja Luovuttaja ei vastaa velallisen maksukyvystä, ellei toisin sovittu Voi kulkea henkilöketjun ylitse

VKL 9 § Ulottuu myös vakuuksiin ja koskee myös siirtoa pantiksi (VKL 10§) Ei merkitystä, jos velalinen maksukyvytön

Vk:n siirtotoimi Haltijavelkakirja: traditio (luovutus) Määrännäisvk: traditio + aukoton siirtoketju Tavallinen vk: denuntiaatio (siirtoilmoitus velalliselle). Velkakirjakappale voi jäädä alkuperäiselle velkojalle

SUOJAMUODOT Saantosuoja: kuka oikea omistaja, jos luovutuksessa kompetenssivirhe; saantosuojaa tarkastellaan uuden velkojan kannalta Maksusuoja: velallisen suoja, jos maksanut kertaalleen tietyin perustein ”väärälle” henkilölle Väitesuoja: uuden velkojan suojaa velallisen väitteitä vastaan

SUOJAMUODOT Vaihdantasuoja: uuden velkojan suoja luovuttajan seuraajia ja velkojia vastaan SAANTOSUOJA Tavallisen velkakirjan osalta ei ole. Juokseva vk: siirto inter vivos (elävien kesken), velkakirja on saajalla ja saaja bona fide (vilpitön mieli)

MAKSUSUOJA TAVALLINEN VK: VKL 29-30 §. Suoja, kun maksu luovuttajalle ja maksaja bona fide. Suoja, kun maksu7 luovutuksensaajalle bona fide paitsi VKL 17 § vahvat väitteet JUOKSEVA VK VKL 19-20 §) Siirron jälkeen bona fide suoja; koron ja vk:aan merkityn lyhennyksen osalta

Luovuttajalle tapahtuneen maksun osalta bona fide suoja VÄITESUOJA TAVALLINEN VK: (VKL 27 §). Ei ole väitesuojaa. Luovutuksensaajalla ei parempaa oikeutta kuin luovuttajalla. Poikkeus OikTL 34 § (valeasiakirja)

VÄITESUOJA: JUOKSEVA VK: VKL 15 §. Heikot väitteet. Velkoja saa bona fide suojan velallisen väitteiltä. Esim. velkasuhde syntynyt petollisen viettelyn myötä. VKL 17 §. Vahvat väitteet. Velkoja ei saa bona fide suojaa velallisen väitteiltä. Esim. velkakirja on väärennetty.

VAIHDANTASUOJA TAVALLINEN VK (VKL 31 §): Suoja luovuttajan velkojiin denuntiaatiolla. Kahdelleluovutus: aikaprioriteetti (sopimus), mutta denuntiaatio suojaa secundusta, joka bona fide Yleisseraajaa (kuten perillistä) kohtaan sopimus. JUOKSEVA VK: Suoja luovuttajan velkojiin traditiolla (VKL 22 §)

Suoja luovuttajan yleisseuraajia kohtaan sopimuksella Kuittauksen erityistilanteet, kun vastasaatava on velkakirjan luovuttajalta. VKL 18 § , kun kyseessä juokseva velkakirja (lähtökohta kuittaus evätään) ja VKL 28 §, kun velkakirja on tavallinen (lähtökohta kuittaus sallitaan)

LUOTON VAKUUDET Perustuuko takaisinmaksu velallisen maksukykyyn vai vakuuksiin? A. ”Nimivakuus (vakuudeton luotto) B Kovenantti (”sopimusvakuus”) Sitoutuminen maksukykyä turvaaviin järjestelyihin. Sanktiot: luoton eräännyttäminen tai ehtojen tarkistaminen

kovenantti Osa rahoitussopimuksen ehtoja; alentaa luottokustannuksia, tehostaa seurantaa Tunnusluvut ja muut kovenantit. Velkaantumiskriteerit, voitonjakopäätöket, omaisuuden panttaus- ja luovutuskiellot, tiettyjen oikeustoimien kiellot C. Reaalivakuus: tradeeraaminen tai kiinnittäminen

D. Takaus E. Takauksen lähi-ilmiöitä - on first demand - tukikirjeet (letter of comfort) - muut takuut Vrt. KKO 1999:33. Vastuu valtion puolesta annetusta informaatiosta (Wärtsilä meriteollisuus)

Yleistä takauksesta Takausken merkityksen kasvu 1990-luvulla. Ei ollut muodollisuus. Kansalaiskäsitykset ja Suomi-filmit Runsaasti KKO-käytäntöä Takaussitoumuksen synty, sitovuus, tulkinta ja sovittelu (modernia siviilioikeutta). Diligentia ja lojaalisuus Takauslaki 1999 (vrt. 1994 osittaismuutokset)

Yleistä takauslaista Vanha lainsäädäntö: TakA 1973 ja KK 10 l Takauksen perusperiaatteet säilyivät Balanssi: takaajan oikeussuoja ja vakuusarvon säilyminen 1 §. Pakottavuus yksityistakaajan hyväksi. Erityislaki sivuuttaa. 2 § Määritelmät: takaus takaaja ottaa vastatakseen velallisen velvoitteesta

määritelmät Toissijainen takaus: vastuu, jos ei saada velalliselta Omavelkainen takaus: ensisijainen vastuu Täytetakaus: vastuu, kun reaalivakuus ei riitä Yleistakaus: koskee muutakin kuin yksilöityä päävelkaa Yksityistakaaja, luotonantaja

Sitoumuksen synty Sitoumuksen synty vapaamuotoisesti (OikTL). OikTL 7 § (peruuutus) ja OikTL 39 § (re interga = lisäaika) Velkojalle annettu sitoumus. Käytäntö: velallinen hankkii takaajan: Suostuttelu + informaatio. Voi aiheuttaa pätemättömyyden, jota arvioidaan OikTL 2-3 lukujen mukaan. Velkojan bona fide

Takauksen synty suojaa useimmilta väitteiltä, mutta onko tämä perustellusti bona fide. Voidaan antaa vapaamuotoisesti, ei tarvitse olla velkakirjassa. Pankkien yleisissä luottoehdoissa takausmääräyksiä Väärennösväite: jos takaajan allekirjoitus väärennetty, ei vastuuta

Väärennös Jos takauksen sisältö on väärennetty, pätee sovitun sitoumuksen mukaisesti Takaussitoumus voidaan antaa epätäydelliseen asiakirjaan, vaikka se ei ole suositeltavaa. Suostumus täydentämiseen voi olla konkludenttinenkin. Jos avositoumusta täydennetty sopimuksen vastaisesti, takaajaa sitoo

alkuperäinen sitoumus alkuperäinen sitoumus. Velkojalle voi kuitenkin tulla vilpittömän mielen suoja. PÄÄVELKAA KOSKEVIA VÄITTEITÄ Takauksen riippuvuus päävelasta. Esim. päävelallinen ei oikeustoimikelpoinen, päävelka väärennetty tai vanhentunut Takaaja voi tehdä väitteitä, vaikka velallinen ei niitä tee

Rinnakkaistakaajaedellytys Rinnakkaistakaajaedellytys. Jos edellytetty tiettyä henkilöä, eikä tämä tule takaajaksi, takaaja on vapaa. Luotonantaja on voinut informaatiossaan sitoutua siihen, että on useampi takaaja. Tällöinkin kyse ehdon täyttymättä jäämisestä. Jos takaajalla on ollut olosuhteiden

syytä edellyttää, että tulee toinen takaaja, ja velkojan on tullut tämä tietää, seuraa takauksen supistuminen. Jos piti olla toinen takaaja ja tämä puuttui, takaajan vastuu putoaa puoleen. Jos kanssatakaus on pätemätön, seurauksena on yleensä takauksen supistuminen

Esinevakuusedellytys Esinevakuusedellytyksestä ei laissa säännöksiä. Tähän voitaneen kuitenkin vedota (edellytysoppi). Voi johtaa takauksen poistumiseen. Tilanne silloin selkeämpi, kun esinevakuudesta nimenomainen sopimuehto

takaustyyppejä Omavelkainen takaus organisoidussa luottokäytännössä Elinkeinonharjoittajalla vakuudenasettamisvelvollisuus esim. maksukyvyttömyyden varalta (matkatoimisto) Vuokranmaksutakaus

takaustyyppejä Urakkatakaus (rakennusurakan yleiset sopimusehdot: urakoitsija antaa vakuuden hankkeen loppuunsaattamisen varalta) Jälkitakaus: tarkoituksena turvata velkojan saatava ensitakaajalta. Riippuu sitoumustyypistä, onko omavelkainen suhteessa velkojaan. Saa regressin päävellaiseen ja ensitakaajaan

takaustyyppejä Vastatakaus: Takaajan regressisaamisen puolesta annettu takaus. Vastatakauksessa velkojana on päätakaaja ja päävelkana regressisaaminen velalliselta. Vastatakaajalla on regressi päävelallista kohtaan. Takaaja on aina vastuussa velallisen maksukyvystä

Vastuun sisäsltö 3 §. Toissijainen takaus, ellei muusta sovittu Yksityistakaajan sitoumus täytetakaus, jos päävelka asuntovelka ja asunto vakuutena Usean takaajan kesken solidaarinen vastuu 4 §. Jos vastuu myös korosta ja

Liitännäiskustannuksista, tästä sovittava. Ilmoitettava takaajalle maksuviivästyksestä kuukauden kuluessa. Muutoin vaikutukset alkavat ilmoituksesta.Toisin jos takaaja tiesi asiasta. (Ilmentävät yleisiä periaatteita) 5 §. YLEISTAKAUS. Kuluttajasuhteissa

YLEISTAKAUS oltava aika- ja euroraja. Jollei näin ole tehty, takaaja vastaa vain tuolloin syntyneistä ja tietämistään veloista 6 §. Takaaja voi ilmoittaa ajan, josta alkaen yleistakausta ei voida lisätä 7 § SOVITTELU. Varallisuusasema epäsuhteessa takausvastuuseen ja luotonantajan piti tietää epäsuhteesta; olojen muutos

Sovittelukriteerit: ikä, maksukyky ja muut olot Sovittelukriteerit: ikä, maksukyky ja muut olot. Myös OikTL 36 § soveltuu; tyyppi- ja muut kohtuuttomat ehdot KKO ei ole sovitellut takausvastuuta – ennalta ehkäisevyys 8 § PÄÄVELAN EHTOJEN MUUTTAMINEN: Lähtökohtaisesti vaaditaan suostumus tai yleistakaustilanne

Muutos on kuten maksuajan pidennys on mahdollinen, jos se on vähäinen tai jos peruste on yksilöity sitoumuksessa (vrt. yleisesti kestosopimusten muuttaminen) 9 § VELKOJAN VAIHDOS. Takaus säilyy eikä vaadi takaajan suostumusta. Yleistakaaja ei vastaa ilman sitoumusta siirronsaajan aikaisemmista ja uusista veloista

10 § YHTEISÖMUODON- JA RAKENTEEN MUUTOKSET 10 § YHTEISÖMUODON- JA RAKENTEEN MUUTOKSET. Velkojayhteisön yhteisömuotomuutos ei vaikuta yleistakaajaan. Fission tai sulautumisen jälkeiseltä ajalta takaaja vastaa, jos ei ole reagoinut saamaansa ilmoitukseen (vrt. miten yhteisömuotomuutos voidaan ottaa huomioon sopimuksissa)

12 § TIEDONANTOVELVOLLISUUS Luotonantajan selvitettävä ennen takausta yksityistakaajalle velallisen vastuun sisältö ja legaalinormit sekä varallisuusolot Laiminlyömisen sanktiona epävarsinainen sovittelu: olisiko tieto voinut vaikuttaa takaajaan Oikeuserehdyskysymys, tietosuoja, pankkisalaisuus

TIEDONANTOVELVOL. 13 §. YLEISTAKAUSTILANNE. Yksityistakaajalle ilmoitettava yksityistakaajalle 6 kuukauden välein maksamaton pääoma, ellei sovita ilmoituksesta viipymättä. Koskee myös tililuottoa, jossa määrä vaihtelee Sanktiona sovittelu

kyselyoikeus 14 §. Takaajalle annettava pyynnöstä päävelkaa ja maksukykyä koskevia tietoja Koskee seikkoja, jotka saadaan rekistereistä tai ilman selvitystoimia Kustannukset korvattava Sovitelusanktio Vrt. 12-13 §

15 §. Takaus edellyttää pätevää päävelkaa 15 §. Takaus edellyttää pätevää päävelkaa. Jos päävelkaa ei ole, takaus sammuu. Vaikka olisi takaajaan kohdistunut maksutuomio, vastuu lakkaa, jos tämän jälkeen päävelka lakkaa 16 §. PÄÄVELAN VALVONTA. Jos päävelkaa ei valvonta maksukyvyttömyys-

tilanteessa, vastuu vähenee, siltä osin kuin jako-osaa olisi saatu velallisen varoista 17 §. VELALLISEN VAPAUTTAMINEN. Takaaja vapautuu, jos velallinen tai joku yhteisvelallisista vapautetaan. Jos koskee vain osaa velasta, vapautuu tältä osin.Takaaja voi kuitenkin suostua tähän.

Takaus on voimassa, vaikka velallinen on saneerauksessa; takaajalla regressi vain siihen osaan, joka olisi kuulunut ohjelmassa velallisen maksettavaksi Takaajakin voi päästä saneeraukseen ja tämä voi johtaa takauksen poistumiseen tai alenemiseen

Takaajan vapauttaminen ym. 18 §. Takaajan vapauttaminen: muut vastaavat vain omasta osuudestaan. Ks. osuuksista 31 §. Jos takaajilla sopimus keskinäisestä vastuunjaosta, sitoo, jos velkoja tämän tiesi. Luopuminen muusta vakuudesta tai vakuuden heikentäminen vapauttaa takaajan tältä osin, jos vakuus oli olemassa takaajan eduksi

Sopimusvapaus olemassa, jos vakuus ei ole ex lege ensisijaisvastuussa (esim. täytetakaus) Vakuus voidaan vapauttaa, jos kyseessä on myöhemmin kuin takaussitoumusta annettaessa myönnetty vakuus, jota ei ole edellytetty takausta annettaessa

Vanhentuminen 19 §. Takaus vanhenee kolmessa vuodessa päävelan erääntymisestä. Katkaistavissa vapaamuotoisesti. Määräaikainen takaus vaadittava määräajan aikana Takaus vanhenee lisäksi 10 vuodessa sitoumuksen antamisesta Jos päävelka vanhentuu, takaus poistuu

Vanhentuminen Mikä on se päävelka, jonka vakuudeksi takaus on annettu ja jonka vanhentumisesta on kyse Milloin päävelka erääntyy: useita tilanteita kuten eräpäivä, vahingonkorvaussaatava, vakuuden heikkenemisen ajankohta Vanhentuminen voidaan katkaista vapaamuotoisesti

20 §. Yksityistakaustilanteessa uusi riittävä vakuus vapauttaa vanhan 21 §. Toissijainen takaus prittävissä takaajalta, kun päävelka on erääntynyt ja velallisen maksukyvyttömyys todettu laissa määritellyllä tavalla (viranomaismyötävaikutus) 22 §. Omavelkaisessa voi vaatia erääntyessä

23 §. Täytetakaus erääntyy, kun vakuus on myyty tai havaittu olevan este ulosotolle tai kun takaaja ei vaadi realisointia (usein läheistakauksessa) 24 §. Jos velan erääntymiseen vaaditaan eräännyttämistoimia velalliseen, toimet on kohdistettava myös takaajaan.Konkurssi tai saneeraus antavat mahdollisuuden

periä heti takaajalta. 25 §. Yksityistakaajalla on oikeus suorittaa takausvelka alkuperäisen sitoumuksen mukaisesti. Takaajan on kuitenkin paikattava kuukaudessa viivästys ja jäljellä olevasta suorituksesta on lisäksi asetettava riittävä vakuus 26 §. Takaajalla samanlainen oikeus

Ennenaikaiseen suoritukseen kuin velallisellakin Ennenaikaiseen suoritukseen kuin velallisellakin.Jos velkoja on voinut eräännyttää velan ennakkoon, takaajakin voi maksaa. 27 §. TAKAAJAN KUITTAUSOIKEUS Kuittaus tarkoittaa sitä, että päällekkäisinä olevat saatavat lakkaavat olemasta. Kuittaustilanteista on runsaasti variaatioita.

Kuittaus Pääsäännön mukainen tilanne. Takaaja saa käyttää kuittaukseen velkojalta olevaa saatavaa, kun häneltä vaaditaan suoritusta. Lisäksi takaaja voi käyttää kuittaukseen sellaista velallisen saatavaa velkojalta, jolla velkoja saisi kuitata päävelan. Vrt. VKL 18 ja 28 §:t.

REGRESSI 28 §. Takaajalla on oikeus regressiin päävellaista kohtaan. Legaalinen siirtymä. Regressistä voi luopua. Regressi edellyttää, että velka on maksettu takaajan varoilla. Velallisilla solidaarinen vastuu takaajaan. Päävelan on oltava pätevä, jotta regressi kyseeseen

29 §. Kun velkoja vaatii takaajalta suoritusta, velallisen on annettava takaajan pyynnöstä tarpeelliset tiedot suoritusvelvollisuudesta. Jos bona fide maksuvelvollisuuden suhteen, saa regressioikeuden 30 §. OIKEUS VAKUUTEEN sama kuin velkojalla. Jos ei ole suorittanut koko

määrää, oikeus velkojan saatavan jälkeen Jos vakuuden on antanut muu kuin velallinen, saa oikeuden vakuuteen vain, jos näin on sovittu takaajan ja vakuuden antajan välillä. Merkitystä ei ole sillä, milloin takaus ja esinevakuus on annettu

31 §. Takautumisoikeus toiseen takaajaan 31 §. Takautumisoikeus toiseen takaajaan. Regressin edellytys: samanaikaisesti annetut tai toisiaan edellyttävät takaukset. Takaaja suorittanut yli oman osuutensa ja vähentänyt muiden vastuuta. Saa toisilta pääluvun mukaisen osuuden. Jos em. Edellytykset eivät täyty, saa regressin aikaisempaa takaajaa kohtaan.

Saa aikaisemmalta koko maksamansa märän Saa aikaisemmalta koko maksamansa märän. Tässä relaatiossa tyypiltään jälkitakaus. Jos joltain ei saada maksua kuukaudessa tai jos osoitettu maksukyvyttömäksi, tasataan puuttuva regressi. 32 §. Oikeus regressiin velalliselta ja kanssatakaajalta alkaa, kun on maksanut

velan, ei kuitenkaan ennen päävelan erääntymistä. Saa viivästyskoron tuosta ajasta alkaen, ellei muuta sovittu 33 §. Takaajan regressisaatava vanhentuu kuten päävelka. Vanhenee aikaisintaan 3 vuodessa, kun sai takautumisen velalliseen.

Takautumissaatava toiselta takaajalta vanhenee kolmessa vuodessa, ellei vanhenemista ole sitä ennen katkaistu.