LASTEN LIIKUNNAN OHJAAJAKURSSI Haukipudas 21.3.2009 Tinja Repo tinja.repo@haukiputaanheitto.fi p. 044 352 4852

Tärkeintä opetuksessa ei ole opettaminen vaan oppiminen. Kun kuulee, niin unohtaa. Kun näkee, niin muistaa. Kun tekee, niin osaa.

Millaisiin kysymyksiin haluat päivän aikana vastauksen? Mitä haluat oppia?

Ohjaaja- ja valmentajakoulutus Tiedot ja taidot Valmentajan rooli ja sen kehittäminen Toimintaympäristön hallinta

Kurssin tavoite Auttaa ymmärtämään lasten ja nuorten liikunnan yleisiä perusteita Antaa käytännön evästystä ohjaamiseen  Miten sinä jatkossa toimit oman ryhmäsi kanssa

Päivän aikataulu 9.00 Aloitus 9.15 Lasten liikunnan lähtökohdat 10.00 Lapsen liikunnallinen kehitys 10.45 Ohjaajan rooli ja sen kehittäminen 11.30 Tauko 12.00 Harjoituksen suunnittelu ja toteuttaminen 13.00 Ohjausharjoitukset 16.00 Kurssin päätös

Lasten liikunnan lähtökohdat Jokainen lapsi kehittyy omaa tahtiaan tiettyjen vaiheiden kautta Fyysisen ja psyykkisen kypsymisen sekä oppimisen välillä kokonaisvaltainen, jatkuva vuorovaikutus Lapsuuden kehitysvaiheet Leikki-ikä (noin 6½ vuoden ikään) Varhainen kouluikä (7-9-vuotiaat) Myöhempi lapsuusikä (9-12-vuotiaat) Murrosikä (12-15-vuotiaat) Eroja mm. yksilöllisyys, sukupuoli

Leikki-iässä saaduilla virikkeillä ratkaiseva vaikutus myöhempiin liikuntataitoihin Oleellista oikein järjestetyssä 7-15-vuotiaiden seuratoiminnassa on innostuksen herättäminen liikuntaa kohtaan Onko lapsi seuraa vai seura lasta varten? Vähitellen leikinomaisesta kisailusta kohti tavoitteellisempaa, lajisuuntautuneempaa harjoittelua

Tavoitteena liikunnallinen kehittyminen ja kasvaminen myönteisessä ilmapiirissä, missä jokainen yksilö huomioidaan ja missä jokaista lasta arvostetaan vertailematta muihin Lasten ja nuorten kasvun tukeminen positiivisiksi, itseensä luottaviksi ja oman arvonsa tunteviksi ihmisiksi

Tehtävä: millaisia hyviä kokemuksia sinulla on lasten urheilusta (lapsena, vanhempana, ohjaajana)? Tehtävä: paperi lasten urheilun lähtökohdista Huom. seuran monet mahdollisuudet (paperi)

Lapsen henkinen ja sosiaalinen kehitys Varhainen kouluikä (7-9-vuotiaat) Lapsi perusmielialaltaan valoisa Itserakas Olettamusten ja tosiasioiden välille vaikea tehdä eroa Mielikuvitus Opinhaluinen mutta lyhytjännitteinen

Myöhempi lapsuusikä (9-12-vuotiaat) Myönteinen palaute tärkeää Konkreettiset palkinnot tärkeitä Idolien merkitys suuri Itserakas ja rohkea, jopa uhkarohkea Oppimisvalmius selvästi kohonnut Ottaa jo vastuuta ryhmän jäsenenä Edelleen lyhytjännitteinen Vanhempien vaikutus keskeinen Ohjaaja edelleen tärkeä aikuinen

Murrosikä (12-15-vuotiaat) Sukupuolten väliset erot korostuneet Kaverien merkitys korostunut, vanhempien vähentynyt Mielialat vaihtelevat tiuhaan Urheiluharrastus loppuu monesti juuri tässä iässä Nuorta ymmärtävällä valmentajalla ratkaiseva merkitys urheilun jatkumisessa Kilpailuvietti voimakas Määrätietoinen harjoittelu voi alkaa Urheilun lisäksi hyvä olla joku muu harrastus

Biologinen ikä – kalenteri-ikä Nopeasti kehittyvät Hitaasti kehittyvät   Luullaan lahjakkaammiksi Luullaan lahjattomiksi kuin todellisuudessa ovat Liiallisia menestymispaineita Saavat kehittyä rauhassa nuorena

Tavoitteet eri ikäisille (paperi) Tehtävä: miten monipuolisuus ja kasvun ohjaus näkyvät lasten ja nuorten liikunnan käytännön toteutuksessa?

Lapsen liikunnallinen kehitys Ei erotettavissa muusta kehityksestä Kypsyminen ja oppiminen jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään Kehitys lapsen ja ympäristön välistä aktiivista yhteispeliä

Liikunnallinen kehitys

Perusliikkeet Ryömiminen Konttaaminen Käveleminen Juokseminen Hyppääminen Heiluminen, keinuminen Kieriminen, pyöriminen Kiipeäminen Työntäminen Vetäminen Heittäminen Kiinniotto potkaiseminen

Tehtävä: miten ryhmäsi lapset saavat riittävästi perusliikkeiden harjoitusta, jotta liikkeet automatisoituvat lajitaitojen oppimista varten? Liikunnallisen kehityksen osatekijät ja niiden kehittäminen eri-ikäisillä (paperi)

Liikunnalliset kykytekijät Kuntotekijät Nopeus Liikkuvuus Kestävyys voima Taitotekijät = hermoston, lihasten ja aistien yhteistoimintaa Tasapaino Rytmikyky Reaktiokyky Koordinaatio ketteryys

Taitotekijät Kykyä omaksua erilaisia liikuntamalleja ja oppia niiden pohjalta uusia Yleiset taitotekijät Mm. kävely, hypyt, heittäminen Voimakkaimmin kehittyvät 1-6-vuotiaana Lajitaidot Kehittäminen 7-11-vuotiaana Tehtävä: millaisilla harjoitteilla voit kehittää tasapainokykyä? Tehtävä: miten rytmi ilmenee oman lajisi suorituksissa?

Yhdessä pohdittua: Millaisilla harjoitteilla voi kehittää tasapainokykyä? Loikat, yhden jalan hyppelyt, tasahyppelyt Kamppailutilanteet Eri asennoista ylös nousemiset Silmät kiinni Yhden jalan seisonta Päällään seisonta Nojavaaka Käsillä kävely Varpaillaan kävely Karhunkävely Jne.

Ohjaajan rooli ja sen kehittäminen Malli, esikuva, opettaja, kasvun ohjaaja Liikunnallisten taitojen kehittyminen, myönteisiä kokemuksia, tukea ja turvaa, lasten omiin odotuksiin vastaaminen Ovatko kasvatuksen ja kilpaurheilun vaatimukset ristiriidassa keskenään?

Urheilu ja liikunta kasvattajana Kodin kasvatuspanos heikentynyt Vanhempien luottamus urheiluun kasvattajana Urheilu sinällään ei kasvata hyviin eikä huonoihin arvoihin tai käyttäytymismalleihin, vaan: Millä tavoin harjoitukset on järjestetty? Miten lapsi otetaan huomioon? MITEN opetetaan, ei mitä opetetaan

Minäkäsitys: millainen minä olen? Itsearvostus: kuinka tyytyväinen olen itseeni? Identiteetti: missä määrin minäkuvani ja ihanteeni ovat sopusoinnussa?

Mikä tekee urheilusta erinomaisen kasvatuksen välineen? Vapaaehtoisuus Aktiivinen toiminta Vuorovaikutus Tavoitteellisuus Kasvatustilanteet Suunnitelmallisuus

Kasvatuksen vaikutusmekanismit urheilussa Mallioppiminen Palautteen anto Kannustus Lapseen kohdistetut odotukset Piilovaikutus

Urheilun vastuuhenkilöiden kasvatuksellinen merkitys Vanhemmat Kannustajan ja tukijan rooli Varottava innostumasta liikaa ja luomasta lapselle liiallisia menestyspaineita

Valmentajat ja ohjaajat Toiminnallaan joko toteuttaa tai ei toteuta kasvatuksellisia menetelmiä Kasvatusvastuu vanhemmilla  ei ristiriidassa valmentaja & vanhemmat Ohjaaja/valmentaja = oheiskasvattaja

Erotuomarit ja toimitsijat Sääntöjen noudattamisen valvominen Voivatko säädellä myös urheilijan käyttäytymistä? Urheilujohtajat Vastaavatko (kilpailu)järjestelmät lapsen etua?

Urheilu ja henkinen kasvu Oikein toteutettuna liikunta/urheilu tarjoaa mahdollisuuden monien lapsen kehityksen ja kasvun kannalta tärkeiden asioiden edistämiseen Persoonallisuuden kehittyminen tapahtuu lapsuuden, nuoruuden ja varhaisen aikuisuuden aikana eli aktiivisessa urheiluiässä Lasten ja nuorten ohjaajat keskeisessä asemassa Vaikutukset kauaskantoisia koko persoonaan ja elämänkaareen

Liikunnan lähtökohtana lapsen oma kiinnostus Lapsi ei ole pienoiskokoinen aikuinen Kannustus ja positiiviset kokemukset tukevat lapsen kehitystä Tyytyväisyys itse toimintaan on lapselle tärkeämpää kuin tulokset Mitä nuorempi lapsi, sitä enemmän hän toimii tässä ja nyt -periaatteella

Kannustaminen, itsetunnon kehittäminen Ahdistuneisuuden säätely Mielikuvaharjoittelu Keskittymiskyvyn kehittäminen Ryhmäilmiöiden tunteminen ja jäsenten ristiriitojen ratkaiseminen Erilaisten persoonallisuuksien tunteminen Tunteiden jakaminen

Valmennus on kasvatusta! Konkreettisia, helposti mitattavia tavoitteita: Täsmällisyys harjoituksiin tulossa Hygieniasta huolehtiminen Omista varusteista huolehtiminen Asiallinen kielenkäyttö Säännöllinen harjoituksissa käynti Toisen ihmisen arvostaminen

Laaja-alaisia, vaikeammin mitattavia tavoitteita: Heikon itseluottamuksen vahvistaminen Itsehillinnän vahvistaminen ja aggressiivisuuden vähentäminen Itsenäisyyden tukeminen antamalla vastuuta ja luottamusta Rohkeuden kehittäminen Rehellisyyden ja reilun pelin sääntöjen noudattaminen

Miten kasvatat? Yksilöllisyys ja onnistumisen elämykset Positiivinen vahvistaminen Palkitseminen: aikuisen huomio ja kiitos Sisäinen palkitseminen Lisääntyvä itsekunnioitus ja itsearvostus Mallioppiminen Idolit (valmentaja/ohjaaja!) Rankaiseminen Tarkoituksena ei saa olla fyysinen eikä psyykkinen loukkaus

Ei-toivotun käyttäytymisen lopettaminen Rankaiseminen Sammuttaminen: ei-toivotun käyttäytymisen huomiotta jättäminen Kyllästymisen aikaansaaminen: lapsi jatkaa niin kauan että itse kyllästyy Ympäristön muuttaminen: jos häiriökäyttäytymistä vain tietyissä tilanteissa ja olosuhteissa Ylikorjaaminen: tilanteen palauttaminen alkuperäistä paremmaksi

Lasten mielestä hyvä ohjaaja… Pitää hyvän järjestyksen Osaa auttaa asioiden oppimisessa Saa harjoituksen tuntumaan hyvältä Ei suutu helposti  Miten huomioit tämän ohjaajana?

Tehtävä: lasten mielestä tärkeintä ei ole voittaminen, kilpailu ja maine vaan omat suoritukset ja niiden onnistuminen ja kehittyminen. Miten huomioit tämän ohjaajana?

Yksilön huomioiminen Jokaisen lapsen kehitystaso, kasvuympäristö, luonne ja vastaanottokyky erilainen Jokaiselle lapselle yksilöllistä huomiota joka kerralla! Keinoja: Katsekontakti Koskettaminen Säännöistä huolehtiminen Keskustelu Tehtävä: mieti konkreettisia keinoja antaa yksilöllistä huomiota.

Ryhmän toiminta Kokonaisvastuu ohjaajalla Vastuun jakaminen Erilaiset lapset Ryhmän kehitystaso Lasten aktiivisuus Ohjauksen joustavuus

Ryhmän koostumus Toiminnan edetessä ryhmän voidaan todeta jakautuvan kolmeen osaan: Ydinjoukko Innokkaat toimijat Innostettavat toimijat

Ydinjoukko Kaikkein kiinnostuneimpia Vastuullisia tehtäviä Innosta toisten ohjaamiseen, kannustamiseen ja auttamiseen

Innokkaat toimijat Nauttivat toiminnasta ja toimivat annettujen ohjeiden mukaan Jäävät usein liian vähälle huomiolle!

Innostettavat toimijat Sitoutuneet toimintaan kaikkein vähiten Esiintyy eniten ongelmia Tarvitsevat eniten kannustusta

Ryhmän kehitystasot Hajanainen joukko Ulkonainen yhtenäisyys Toimiva ryhmä Kasvatuksellinen yhteisö

Hajanainen joukko Ei yhteisiä sääntöjä eikä tavoitteita

Ulkonainen yhtenäisyys Ohjattavat vetoavat olemassa oleviin sääntöihin Perussäännöistä voidaan sopia yhdessä lasten kanssa

Toimiva ryhmä Ydinjoukko tukee ohjaajien toimintaa Ohjaajien ja ohjattavien raja epämääräisempi

Kasvatuksellinen yhteisö Ohjaajien ja ohjattavien tavoitteet ja säännöt lähes yhtenevät Voimakas yhteenkuuluvuuden tunne

Tehtävä: ryhmäanalyysi: millaisia lapsia ryhmässäsi on? (paperi) Tehtävä: millainen on oman ryhmäsi koostumus ja kehitystaso?

Ryhmän joustava ohjaaminen Avoimuus Ohjaajan halu henkilökohtaiseen uudistukseen Täysin valmista ohjaajaa ei ole olemassa Tietoisuus Erilaisten ryhmätilanteiden hyväksikäyttö Herkkyys Mitä yksilöissä ja ryhmässä tapahtuu

Oppiminen Opettaminen = oppimaan saattamista (kaavio) Myönteinen ilmapiiri Tehtävä: Mieti mahdollisuuksia luoda hyvää ilmapiiriä. Mitkä kaksi asiaa toteutat seuraavassa harjoituksessa?

Harjoituksen suunnittelu Kahdentasoisia suunnitelmia: Koko toimintajakso (kausisuunnitelma) Yksittäiset liikuntakerrat (kertasuunnitelmat) Suunnittelussa muistettava: Suunnitelman tulee olla joustava Suunnitelma ei saa olla toimeliaisuuden este Lasten aktiivisuutta tulee kunnioittaa

Kokonaissuunnitelma Pitempi toimintajakso, kausi tai vuosi Ota huomioon: Yksittäiset tuokiot: helposta vaikeaan Ajankohtaa tai erityistilaa edellyttävät kerrat Muutkin kuin liikunnalliset toiminnat Yhteistyö laatimisessa Tiedottaminen kotiin

Yksittäisen kerran suunnitelma Huomioi lapsi Keskustelutuokio Aloitusrutiinit Turvallisuuden tunne Paljon tekemistä aiheen mukaan Oppimista tekemisen kautta Energian purkamista Ajattelua temmellyksen aikana Rauhoittuminen Rentoutusharjoituksia Keskittymiskykyä loppurutiinit

Yksittäisen kerran suunnitelma Vapaa tutustuminen tilaan ja välineisiin Motivaation herättäminen Verryttely Teema/aihe Huipentuma Rentoutumine Lopetus ALKU-VERRYT-TELY HARJOI-TUKSEN PÄÄOSA LOPPU-VERRYT-TELY Yleinen Laji-kohtainen 15-30 min Taito/ kunto 30-90 min 5-15 min

Tärkeää, että harjoitus alkaa ja loppuu – ei aloitella pikkuhiljaa ja lopetella jotenkuten Alkurutiinit alkuun ja loppurutiinit loppuun!

Mieti harjoituskerran suunnitelmassa Harjoituksen tavoite/teema Harjoitteet eli keinot tavoitteen saavuttamiseksi Harjoituksen organisointi Arvio ajankäytöstä Muuta?

Suunnitelmaa laatiessasi huomioi Helposta vaikeaan Lisätehtäviä tarvittaessa Kunto- ja taitotaso Kannusta ja ohjaa heikompia Vaadi parhailta eniten

Motivointi Innostunut ilmapiiri Hyvä ryhmähenki Turvallinen ohjaaja Tavoitteellinen harjoittelu Vaihtelevat, hauskat ja haasteelliset harjoitukset Lapsen persoonallisuuden huomioiminen

Ulkoiset motivointikeinot Kiitos ja kannustus Kilpailut Palkitsemiset Yllätysten keksiminen Vastuun antaminen lapsille Tavoitteen selittäminen Ohjaajan innostunut olemus Mukana tekeminen

Opettamisesta Näyttö Selkeästi, havainnollisesti ja oleellisia kohtia painottaen Useita kertoja, eri suunnilta Lisäksi selkeä suullinen selitys Puhu vähän, näytä paljon, harjoituta eniten!

Opettamisesta Palaute Paljon Positiivista Kaikille Yksilöllistä Oikeaan aikaan Useilla tavoilla

Arviointi Mikä meni hyvin, mikä ei toiminut? Millaisia muutoksia kannattaisi tehdä? Jäikö jotain kokonaan harjoittelematta? Ketkä oppivat, kenellä oli vaikeuksia? Erityistä: hyviä juttuja jne. Muuta?