Terveyttä luonnonantimista Marjojen terveysvaikutuksia Mila Haapalahti FT, Laillistettu ravitsemusterapeutti Johtava ravitsemusasiantuntija Nutrinet Oy mila.haapalahti@nutrinet.fi

Terveyttä luonnonantimista Marjojen terveysvaikutuksia I Mitä uutta? II Mitä kaikkea marjoissa on? III Tutkimustietoa marjojen terveysvaikutuksista

Marjojen terveysvaikutukset vahvistettu ”Kotimaiset marjat ovat erinomaisia flavonoidien ja muiden fenolisten yhdisteiden lähteitä. Fenolisilla yhdisteillä näyttää olevan monia myönteisiä vaikutuksia terveyteen. Ne estävät hapettumista eli toimivat antioksidantteina sekä elintarvikkeissa että elimistössä. Lisäksi eräiden tutkimusten mukaan ne saattaisivat ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja, syöpää, allegioita ja tulehduksia.” Mediuutiset 14.10.2005

Ruusunmarja helpottaa nivelreumaa Ruusunmarja voi helpottaa nivelreumaa sairastavan oloa, kertoo Dagens Medicin-lehti. Tanskalais-saksalaisen tutkimuksen tuloksia esiteltiin Barcelonassa reumasairauksia käsittelevässä lääkärikonferenssissa. Berliinin ja Kööpenhaminan yliopistojen tutkimukseen osallistui 89 potilasta kuuden kuukauden ajan. 90 prosenttia keski-iältään 56-vuotiaista potilaista oli naisia. Potilaiden tavalliseen reumalääkitykseen yhdistettiin ruusunmarjasta tehtyä jauhetta. Potilaiden kipu väheni, liikkuvuus parani ja yleinen elämänlaatu kohentui. Kööpenhaminan yliopistollisen sairaalan ylilääkärin Kai Winterin mukaan ruusunmarjan vaikutus selittyy 90 prosenttisesti sen sisältämällä tulehdusta ehkäisevällä galaktolipidillä. Tanskalaiset ovat patentoineet galaktolipidin nimellä GOPO. Viisi aikaisempaa Scandinavian Journal of Reumatology -lehdessä julkaistua tutkimusta ovat osoittaneet ruusunmarjajauheen helpottavan nivelrikon oireita. Jauhe helpotti potilaiden oloa jo kolmessa viikossa. He pystyivät jopa vähentämään muuta lääkitystään. Mediuutiset: [Anna Niemelä 28.6.2007, 11:21]

Puolukassa harvinaisia flavonoideja 100 g:lla puolukkaa vastaava virtsatietulehduksilta suojaava vaikutus kuin pensaskarpalolla vastaavia flavonoideja kuin karpalossa, mustikassa ja juolukassa, mutta 30 x vähemmän

Lakassa mikrobien kasvua estäviä aineita Ellagitanniineja lakassa, vadelmassa, mesimarjassa ja mansikassa Lakkauutteen ja ellagitanniinien havaittu estävän mm. salmonellan kasvua

Suomi on maailman paras marjamaa Luonnonmarjoja kypsyy 100 kg/hlö/v Hyvät kasvuolosuhteet –yölämpötila selvästi päivälämpötilaa alhaisempi, vaikuttaa mm. marjojen C-vitamiinipitoisuuteen

Mitä kaikkea marjoissa on ? Vettä 80-90% Kuitua enemmän kuin hedelmissä Vitamiinit: C, E, A Kivennäisaineet: Ca, Mg, Fe, Se, P, K rasvahapot (mm. n-3,n-6) Luonnon väriaineet -fenoliyhdisteet Aromit Orgaaniset hapot

Marjoissa on enemmän C-vitamiinia hedelmissä Suurin mahdollinen C-vitamiinipitoisuus saavutetaan, kun yölämpötila on selvästi päivälämpötilaa alhaisempi

E-vitamiinia enemmän kuin hedelmissä Hedelmistä ainoastaan avokado sisältää yhtä paljon E-vitamiinia kuin marjat

Marjoissa A-vitamiinia Marjojen karotenoidipitoisuus nousee kypsymisen edistyessä

Marjoissa omega-3 ja omega-6-rasvahappoja n-6 ja n-3 rasvahappoja eniten karpalossa, puolukassa ja mustikassa n-6:n-3 suhde ihanteellinen, noin 1:1 Marjoissa vähän rasvaa (alle 1g/100g), poikkeuksena tyrnimarja (5 g/100g)

Marjojen siemenöljyt Siemenöljy on marjan energiavarasto Suomalaisten marjojen siemenöljyissä öljyhappoa linolihappoa (n-6) gammalinoleenihappoa eli GLA:ta (n-6) alfalinoleenihappoa (n-3) stearidonihappoa (n-3) palmitoleiinihappoa (n-7) Mitä pienemmät siemenet, sitä suurempi öljypitoisuus (mustikka, puolukka, karpalo)

Tyrniöljy Öljyä sekä siemenissä että marjalihassa ja kuorissa Tärkein rasvahappo harvinainen palmitoleiinihappo (n-7) Myös n-6 - ja n-3–rasvappoja, suhde hyvä E-vitamiini Karotenoidit (A-vitamiinin esiasteita) Kasvisterolit

Marjojen Fenoliyhdisteet Mm. flavonoidit, fenolihapot, tanniinit, lignaanit ja stilbeenit Kasvikunnassa yli 6000 erilaista flavonoidia Fenoliyhdisteet ovat antioksidantteja Antosyaanit antavat marjoille niiden punaisen, sinisen tai mustan värin; mitä tummempi marja, sitä enemmän flavonoideja Kaikkia fenoliyhdisteitä eniten marja-aroniassa, mustikassa ja ruusunmarjassa, variksenmarja, juolukka, mustaherukka, mesimarja Antosyaaneja eniten mustikassa, marja-aroniassa ja variksenmarjassa Fenoliyhdisteitä enemmän kokonaisessa marjassa kuin murskatussa marjassa tai mehussa (suurin osa jää kiinteään jätteeseen)

Fenoliyhdisteiden terveysvaikutuksia Fenoliyhdisteiden vaikutuksia (tutkittu ihmisillä mm. tee, punaviini,kaakao ja suklaa) Veren antioksidanttiaktiivisuuden nousu Estävät LDL-kolesterolin hapettumista Vähentävät verihiutaleiden sakkautumista Alentavat verenpainetta Parantavat verisuonten endoteelin toimintaa Tehostavat rasvojen palamista  runsas flavonoidien saanti näyttää suojaavan sydän- ja verisuonisairauksilta ja keuhkosyövältä  ei voida vielä antaa suosituksia, mitä fenoliyhdistettä ruokavaliosta tulisi saada ja paljonko sopivasti/liikaa?

Marjojen kivennäisaineet Kaliumia ruusunmarja, mustaherukka Kalsiumia ruusunmarja, tyrnimarja Fosforia mustaherukka, punaherukka magnesiumia ruusunmarja, lakka rautaa mustikka, vadelma Seleeniä puolukka, ruusunmarja

Hapot Marjoissa yleisimmät hapot: sitruunahappoa ja omenahappoa Orgaaniset hapot tehostavat raudan imeytymistä Bentsoehappoa puolukassa, karpalossa, lakassa Estää hiivojen, homeiden ja bakteerien vaikutuksia

Lignaanit Fenoliyhdisteisiin kuuluvia kasviestrogeeneja Suomessa soijan käyttö vähäistä: kasviesterogeeneja saadaan eniten ruisleivästä ja marjoista, hedelmistä ja kasviksista Marjoista mansikassa, puolukassa ja karpalossa eniten lignaaneja (samaa luokkaa kuin ruissekaleivässä)

Tutkimustietoa marjojen terveysvaikutuksista Antioksidanttivaikutus Antimikrobisuus Mustikka ja silmien terveys Mustikka ja aivojen terveys Marjojen siemenöljyjen vaikutukset Marjat ja syöpä

Yhteenvetoa ihmisillä tehdyistä tutkimuksista Suojaa virtsatietulehduksilta (karpalo, karpalo-puolukka) Vähentää kariesta aiheuttavia bakteereja (karpalosuuvesi) Suurentaa hieman aterianjälkeistä antioksidanttikapasiteettia Parantaa hämärässä näkemistä ? (mustikka, mustaherukka) Alentaa hieman LDL-kolesterolia (mustaherukka) Nostaa HDL-kolesterolia (tyrniöljy) Lievittää atooppista ihottumaa? (tyrnin ja taikinamarjan öljy) Voimistaa veren hyytymistä estävien lääkkeiden tehoa (karpalo)

Yhteenvetoa koe-eläimillä tehdyistä tutkimuksista Estää ikääntymiseen liittyviä muutoksia kognitiivisissa ja motorisissa toiminnoissa (mustikka) Estää kasvainten muodostumista ruokatorvessa (mansikka, mustavadelma, karhunvatukka) Vähentää kasvainten muodostumista paksusuolessa (mustikka, marja-aronia) Estää ja parantaa mahahaavaa (tyrniöljy) Lievittää tulehdusta ja kipua (tyrniöljy)

Yhteenvetoa in vitro tutkimuksista (koeputkessa, soluviljelmässä tai muussa vastaavassa) Estää haitallisten suolistobakteerien kasvua (lakka, vadelma + monet muut) Estää helikobakteerin kasvua ja kiinnittymistä mahan limakalvolle karpalo, mustikat, vadelma, lakka, mansikka, mustaherukka) Estää syöpäsolujen kasvua mustikka, marja-aronia, lakka + monet muut) Suurempi antioksidanttivaikutusteho kuin muilla elintarvikkeilla (useimmat marjat)

Lähteitä Kaisu Riihinen. Phenolic compounds in Berries (Marjojen fenoliset yhdisteet). Väitöskirja. Kuopion yliopisto 2005. Riitta Törrönen. Tutkimustietoa marjojen terveellisyydestä ja terveysvaikutuksista. Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus (ETTK), Kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kuopion yliopisto 2006. Sitra. Marjaklusterin raportti 06/2007