Ajankohtaista metsäpolitiikassa ja markkinoilla MTK:n valtuuskunta 26

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Leena Kalin Metsätaloustarkastaja
Advertisements

Kestävän metsätalouden kriteereihin ja indikaattoreihin perustuen
Metsäteollisuuden käyttämästä puusta 67 % tulee yksityismetsistä
Eläinten hyvinvoinnin tuki
Kansainvälisten opiskelijoiden maahanmuutto Suomen näkökulmasta
Pellervon Päivä , Helsinki Pasi Holm.
Metsäteollisuuden ympäristö- ja vastuullisuussitoumukset
Metsät ja hyvinvointi – metsien käytön mahdollisuuksia Sini Harkki Vapaus valita.
Taloustutkijan terveiset hallitusohjelman valmisteluun Pasi Holm Pellervon Päivä
Yhteistyöryhmä maaseutupolitiikan tekijänä Pori Heli Siirilä Maaseutuasumisen teemaryhmä.
Metsä Tieto Osaaminen Hyvinvointi Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille Metla yhdistyy Maa- ja elintarviketalouden.
Miksi puhumme liuskekaasusta? (I). Miksi puhumme liuskekaasusta? (II)
Suhdannekatsaus maaseudun yritysten kannattavuuteen ja rahoitustilanteeseen 2009/2010 Perttu Pyykkönen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Maaseudulta.
Cogeca: Maatalousosuuskuntien yhteinen eurooppalainen ääni.
Miten metsänomistaja-organisaatio toimii?
Ajankohtaista metsäpolitiikassa ja puumarkkinoilla MTK:n valtuuskunta Metsäjohtaja Juha Hakkarainen.
Juhani Karvonen, Soome Metsaselts
Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Pienkuntaseminaari Simo Kommenttipuheenvuoro kuntarakenneuudistuksesta.
Puukauppa Jukka-Pekka Vapaniemi
Energiateollisuuden Ilmasto- ja päästökauppaseminaari Arto Lepistö TEM.
Alueelliset Paras - seminaarit Asko Peltola PARAS-uudistus – uhka vai mahdollisuus Etelä-Pohjanmaalle?
VIHREIDEN TYÖPAIKKOJEN MAHDOLLISUUKSIA Ville Niinistö
Irti fossiileista Puusta uusiutuvaa materiaa ja voimaa.
, Ritva Toivonen, johtaja
Puukaupan näkymät – uusi huippuvuosi vai hallittu lasku? Metsänomistajan talvipäivä , Heureka Pekka Airaksinen, MTK.
19.– , Tampereen Messu- ja Urheilukeskus
EU ja raha: Budjetin synty Tulot ja menot.
Elinkeinokalatalouden strategian ja toimintaohjelman valmistelu
MITÄ KÖÖPENHAMINAN JÄLKEEN
Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa 2012
Maaseutuohjelman arviointisuunnitelma - mistä on kyse? Työseminaari Säätytalolla
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
Kuntafoorumi SDP:n kuntatyöryhmän Puheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta
Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia Mikä on elinkeinostrategian merkitys ja rooli ilmastostrategian valmistelussa ja toteutuksessa.
Kuntien juridinen asema: itsehallinto, tehtävät ja rahoitusperiaate Kuntatalo Heikki Harjula.
MONTAKO YDINVOIMALAA?. MISSÄ MENNÄÄN NYT? Ilmasto- ja energiastrategian mukaan kulutustavoite 2020 on 98 TWh/v Nousukaudella ( ) sähkön kulutus.
MTK:n valtuuskunnan syyskokous Maaseutuyrittäjyyslinja.
AJANKOHTAISTA LUKIOKOULUTUKSESTA Johtaja Jorma Kauppinen Vantaa
Espoo-strategia, toimeenpano ja toteutuminen vuonna tarkastuslautakunta kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.
Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen joensuun kaupunkialueilla kaupunginsihteeri Jari horttanainen
Sivu 1 Tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020.
Suomen uusi rakennerahasto-ohjelma sisältää molemmat rahastot (EAKR ja ESR) Toimintalinjat ovat: TL1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky (EAKR) TL2 Uusimman.
VISIO KMO: Kestävää hyvinvointia monimuotoisista metsistä TULEVAISUUSKATSAUS: Metsät ja osaaminen- kasvavaa hyvinvointia Liite 2.
Uusien taidetoimikuntien ja jaostojen perehdytyspäivä Säätytalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja.
Tieto-osasto / PATI1 Suun terveydenhuollon hoitoonpääsy Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille Hoitoonpääsyn toteutumistiedot perusterveydenhuollon.
Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Asiantuntija Sampsa Nissinen.
Mihin metsiä käytetään tulevaisuudessa? – Ota kantaa -kyselyn tulokset
1 Valtioneuvoston maatalouspoliittinen selonteko I Selonteko on yleisen tason tarkastelu maatalouden toimintaympäristöstä ja kehityksestä Tarkastellaan.
Valtion PARAS –hankkeen tilanne Jaana Simola Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, LAHTI
Riittääkö Suomessa puu? Kevät 2015
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen.
Kotimaisen metsäsektorin kilpailukyky pitää turvata Anni Sinnemäki
Stratpääm060509ar.ppt 1 KMO 2015 VISIO STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Marja Kokkonen LIITE 2.
Energiavuosi 2014 Sähkö Energiateollisuus ry.
1 PUUKAUPPA KEVÄT 2011 Huhtikuu Ajankohtaista tuotemarkkinoilta Sahatavaramarkkinoilla kysyntä kasvaa - Rakentaminen vilkastunut Euroopassa.
VISIO 2015 Tulevaisuuden metsät - lisää hyvinvointia uusiutuvista luonnonvaroista EHDOTUS : Liite 1.
Itä-Suomen EAKR-SKOM NSPA – Pohjoisen harvaan asuttujen alueiden politiikkalinjaukset Satu Vehreävesa ohjelmapäällikkö, Pohjois-Savo.
VISIO 2015 Metsät ja osaaminen- kasvavaa hyvinvointia uusiutuvasta luonnonvarasta Liite 6.
Kalatalouden tulevaisuuden mahdollisuudet
PUUPOLTTOAINE. Puupolttoaine - Puupolttoaine on polttoaineena käytettävää biomassaa eli biopolttoainetta, joka on peräisin puun rungosta, oksista tai.
Uusiutuvan energian tukijärjestelmät valinkauhassa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko.
Kiinteän biomassan kestävyyskriteerit- tilannekatsaus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hanne Siikavirta.
Esittely Metsänhoidon suositukset.
Ylijohtaja Riku Huttunen Helsinki,
Toimitusjohtaja Pasi Holm, PTT Pellervon Päivä Helsinki
Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista
Avauspuheenvuoro Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä
Pirkanmaan sote- ja maakunta uudistuksen valmisteluun osallistuvat järjestötoimijat Toimijoiden yhteistyö ja verkostoituminen (kolmas tapaaminen)
Metallienjalostuspäivät 2014 Toimitusjohtaja Mika Nykänen Metallinjalostajat ry
MTK:n valtuuskunta Metsäjohtaja Juha Hakkarainen
Esityksen transkriptio:

Ajankohtaista metsäpolitiikassa ja markkinoilla MTK:n valtuuskunta 26 Ajankohtaista metsäpolitiikassa ja markkinoilla MTK:n valtuuskunta 26. – 27.11.2013 tausta-aineisto

Metsänhoitoyhdistyslaki MMM:n johdolla on toiminut työryhmä, joka on valmistellut mhy-lakia koskevan lakimuutoksen Tarkoituksena edistää metsätalouselinkeinon kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä lisätä metsänomistajan valinnanvapautta omassa yhdistystoiminnassaan ja edunvalvonnassaan Mh-maksu poistuu 2014 Nykyisen kaltainen edunvalvonta- ja liiketoiminta sallittua yhdistysmuodossa Laajempi liiketoiminta kuten puukauppa yhtiöitettävä Lakiesitys EK:n maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyssä Laki voimaan 1.1.2015

Järjestöuudistuksen valmistelun askeleet Lausuntoaika johtokunnan esitykseen päättyy 1.11.2013 Johtokunnan esitys valtuuskunnalle 5.11.2013 Metsävaltuuskunta 14.11.2013 Valtuuskunta 26 – 27.11.2013 Uudistuksen tarkempi esitys metsänhoitoyhdistyksille 1/2014 Metsänhoitoyhdistysten puheenjohtajakokous 3 -4.2.2014 Metsänhoitoyhdistysten valtuustokäsittelyt 3-4/2014 MTK:n metsävaltuuskunta ja MTK:n valtuuskunta 4/2014 Metsänomistajaliittojen vuosikokoukset 5/2014 MTK:n metsävaltuuskunta ja MTK:n valtuuskunta 11/2014

Metsälaki Enemmän valtaa, vastuuta ja vaihtoehtoja metsänomistajalle Selkeyttä säädöksiin ja valvontaan Muutoksia (esim.): Pienaukkohakkuut ja jatkuva kasvatus sallitaan Uudistushakkuiden järeys- ja ikäkriteerit poistuvat Lakiesitys eduskunnassa Laki voimaan 1.1.2014 Samalla uudistuvat myös metsänhoitosuositukset

Metsätuholaki Lain tarkoitus on huolehtia metsien hyvästä terveydentilasta Muutostekijöitä: Muuttuva ilmasto: aikaisempaa pidemmät kesät ja lisääntyvät myrskyt helpottavat tuhohyönteisten leviämistä Lisääntyvä (energia)puukauppa lisää tuoretta puutavaraa metsissä Lakiesitys eduskunnassa Laki voimaan 1.1.2014 Metsään voi jättää 10m3 kuusipuuta ja 20m3 mäntyä. Rajat asetettu sellaiselle puulle, josta tuho voi levitä Pystypuista metsänomistaja velvollinen huolehtimaan Korvausvelvollisuudesta rajoitetun metsänkäytön alueilla vielä epäselvyyksiä: MTK: jos joku muu kuin MO asettaa käytön rajoitteen, on siitä seurattava myös vastuu rajoitteen asettajalle. Jos rajoittajalle ei vastuuta, niin MO:lle kirjattava lakiin oikeus suorittaa hakkuita.

Kemera ja petu Petu lähetetty komission hyväksyttäväksi 11.10.2013 Prosessin lopputulos epävarma Kemeran kokonaisuudistus käynnistynyt MMM:n asettama työryhmä valmistelee esitykset maaliskuun 2014 loppuun mennessä Rahoitettavat toimenpiteet, tukitasot ja rahoitusehdot tarkistetaan Rahoituskehys tulee tiukkenemaan EU:n valtiontukisäännöt asettavat tiukan raamin uudistukselle Tavoitteena, että uusi laki voimaan 1.1.2015; tällöin ei katkosta tukijärjestelmään

Metsäpoliittinen selonteko Hallitusohjelma: ”Hallitus antaa metsäpolitiikan vaikutusten selvittämiseksi metsäpoliittisen selonteon” Visio: Metsien kestävä käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde Strategiset päämäärät: Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuvalle liiketoiminnalle Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat Metsät ovat aktiivisessa, kestävässä ja monipuolisessa käytössä Tavoitteena edistää monipuolista metsien käyttöön liittyvää yrittäjyyttä, uusia investointeja ja liiketoiminnan kasvua. Annetaan eduskunnalle vuoden 2014 alussa

Energia ja ilmastopolitiikka Päästökaupan ja tukipolitiikan heikentynyt ohjaus -> kivihiili lisääntyy YM valmistelee kansallista ilmastolakia: hallintoa ohjaava puitelaki, jolla ei vaikutusta sektorilainsäädäntöön? -> jäisikö siihen? päästökauppa sektorin päästöt yli puolet päästöistä – ulkona! EU määrittelee 2020 jälkeistä ilmasto- ja energiapolitiikkaansa: jatkaako EU suunnannäyttäjän rooliaan ilmasto- ja energiapolitiikassa -> yksi ilmastotavoite vai erillistavoitteet, kuten 2020 asti? -> MTK kannattaa erillistavoitetta uusiutuvalle energialle ILUC: suosisi puusta ja muista ruuaksi kelpaamattomista raaka-aineista tehtyjä edistyksellisiä polttoaineita -> Brysselissä kiistanalainen asia -> siirtyy seuraavalle komissiolle

Maankäyttö- ja rakennuslaki Ympäristöministeriö käynnisti syksyllä 2011 hallitusohjelman mukaisen maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arvioinnin Arvioinnilla luodaan kuva kaavoitusta ja rakentamista ohjaavan lain toimivuudesta sekä kehittämistarpeista. Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti kaavoituksen toimivuuteen rakentamisen laatuun ja vastuisiin viranomaisten työnjakoon sekä asukkaiden osallistumismahdollisuuksiin liittyviä kysymyksiä Kokonaisarviointi (raportti) valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä

Soidensuojelu Soidensuojelun täydennysohjelma on LSL:n mukainen kansallinen suojeluohjelma. Ohjelmalla täydennetään nykyistä suojelualueverkostoa. Ohjelman valmistelu on parhaillaan käynnissä. Ehdotukset suojeltavista suoalueista tehdään vuoden 2014 loppuun mennessä. Suojeluohjelmaan valitaan soita, joiden luontoarvoilla on valtakunnallista merkitystä. Tärkeää on myös suoalueiden keskinäinen kytkeytyneisyys ja ennallistettavuus. Ohjelmassa suojeltavat alueet valitaan luonnontieteellisillä perusteilla.

EU:n uusi metsästrategia EU:n komissio julkaisi syyskuussa uuden, koko metsäsektoria koskevan metsästrategian Strategia korostaa metsien monipuolista ja kestävää käyttöä sekä koko metsäsektorin merkitystä biotalouden, kasvun ja työllisyyden edistäjänä Päätäntävalta metsäpolitiikassa on jatkossakin jäsenmailla Metsänomistajille keskeiset kysymykset: Miten täytäntöönpano tehdään, järkevöityykö EU:n metsäpäätöksenteko? Nostaako strategia metsäelinkeinon ja metsien talouskäytön roolia EU:ssa? Metsäsuunnitelma- ja puun hierarkiakäyttö –kirjaukset  mihin johtaa? Poliittinen merkitys – luoko peräänkuulutettu yhteistyö pohjaa yhteiselle politiikalle?

Energia ja metsäbiomassan kestävyys EU:n asialistalla EU:n uusiutuvan energian tavoitteet ja niistä johtuva metsäenergian käytön kasvu herättäneet huolen metsäbiomassan kestävyydestä → kestävyyskriteerejä yritetään luoda eri prosesseissa → metsäsuunnitelmat nähdään taikakaluna, joka ratkaisee ongelmat Nestemäisten biopolttoaineiden puolella (ILUC) uudet kestävyysvaatimukset ovat kaatumassa Kiinteän biomassan kestävyyskriteerit vastatuulessa ja ovat lykkääntymässä seuraavalle komissiolle → aikalisän jälkeen keskusteluun noussee myös metsäbiomassan päästökertoimet Samaan aikaan EU linjaa vuoden 2020 jälkeistä energia- ja ilmastopolitiikkaa → uusiutuvan energian erillistavoite saattaa poistua

Lopputuotemarkkinat Metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä on kasvanut Valuuttakurssikehitys on Suomen viennin kannalta ollut negatiivinen Selluteollisuuden kannattavuus Suomessa on erittäin hyvä Kartongin kysyntä ja hinta on pysynyt hyvänä Paino- ja kirjoituspaperin kysyntä on edelleen laskenut, hintakehitys on ollut vaatimatonta -> rakennejärjestelyt jatkuvat Puutuotteiden vienti on kasvanut Euroopan ulkopuolelle, erityisesti Japaniin ja Kiinaan, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä on isot poliittiset riskit Euroopassa rakentaminen ja puutuotteiden käyttö on vaatimatonta

Puumarkkinat Sekä tukin että kuidun käyttö on ollut kasvussa Puukauppa on käynyt tasaisesti ja metsäteollisuuden tarvetta vastaavasti Kysyntä ja tarjonta ovat olleet hyvin tasapainossa Markkinahakkuita on tehty ennätysvilkkaasti Puun tuonti on ollut kasvussa Puumarkkinat.fi on lähtenyt hyvin käyntiin Puun kysynnän painopiste on edelleen kesäkorjuukohteissa Energiapuun markkinatilanne on vaikea Puun käyttöä lisääviä investointeja tarvitaan

Metsäsektori 2013-2014 2013e, %-muutos 2014e, %-muutos Vientimarkkinat Määrä Hinta Paperi ‐4 – ‐3 ‐2 – ‐1 ‐4 – ‐2 0 – 2 Kartonki 6 – 7 0 – 1 2 – 3 Massa 9 – 10 2 – 4 0 – 5 ‐5 – 0 Sahatavara 7 – 9 3 – 5 1 – 3 Puumarkkinat Puun tuonti 20 – 25 3 – 8 Markkinahakkuut 2 – 5 Puukauppa 12 – 14 Tukin kantohinnat 3 – 4 0 – 3 Kuitupuun kantohinnat 1 – 2 Kantorahatulot Lähde: PTT

Kiitos!