Ylijohtaja Riku Huttunen Helsinki,

Esitys aiheesta: "Ylijohtaja Riku Huttunen Helsinki,"— Esityksen transkriptio:

1 Ylijohtaja Riku Huttunen Helsinki, 3.4.2014
Energiaviraston päästökauppapäivä: Tilaisuuden avaus & ajankohtaista EU:sta Ylijohtaja Riku Huttunen Helsinki,

2 Energiavirasto edistää ja valvoo energiamarkkinoita, päästöjen vähentämistä, energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian käyttöä.

3 Lähtökohdat EU:n ilmasto- ja energiapolitiikalle
Keskeiset päämäärät Kilpailukyky Toimitusvarmuus Kestävyys Vähähiilisyys Painotukset vaihtelevat: esim. taloustaantuma ja Yhdysvaltain liuskekaasubuumi ovat korostaneet kilpailukyvyn merkitystä, kansainväliset jännitteet puolestaan toimitusvarmuutta

4 Komission näkemys: 2030 tavoitteet
Tammikuun tiedonannossa asetettu painopiste on selkeästi kasvihuonekaasujen leikkaamisessa 40 prosentin vähennystavoite vuoden 1990 tasosta Uusiutuvan energian ”yleistavoite” 27 % EU:n tasolla on sellainen, johon jo kasvihuonekaasupäästöjen tavoite itsessään kannustaa Ei sitovia jäsenvaltiokohtaisia tavoitteita, ei erillistä biopolttoainetavoitetta Energiatehokkuudessa nojataan energiatehokkuusdirektiiviin ja sen uudelleenarviointiin tänä vuonna Komission mukaan energiansäästötavoite tulisi nostaa 25 prosenttiin vuonna 2030 kasvihuonekaasutavoitteen perusteella Komission lähtökohtana on selkeästi ilmastopolitiikka ja päästöjen vähentäminen, muiden politiikkatavoitteiden painoarvo selviää jatkossa. Päästötavoitteen ensisijaisuus nostaa keskusteluun muun muassa ydinenergian roolin.

5 Päästökauppajärjestelmän uudistaminen
Komissio lähtee siitä, että päästökauppajärjestelmä on myös ensi vuosikymmenellä keskeinen keino päästöjen vähentämisen ja vähähiiliseen talouteen siirtymisen välineenä Asian painoarvoa korostaa se, että komissio antoi jo nyt myös päästökauppajärjestelmän kehittämistä koskevan lainsäädäntöehdotuksen Koskee vuoden 2020 jälkeistä aikaa (neljäs päästökauppakausi) Perustettava ”markkinavakausvaranto” mukauttaisi huutokaupattavien päästöoikeuksien tarjontaa automaattisesti ylös- tai alaspäin ennalta määritettyjen sääntöjen mukaisesti ja vakauttaisi sitä kautta markkinoita Kysynnän ja tarjonnan merkittävä epätasapaino laukaisee vähintään 100 miljoonan päästöoikeuden vuotuisen siirron Taustalla 900 miljoonan päästöoikeuden ”back-loading” tämän päästökauppakauden lopulle Päästökaupalle ei nähdä uskottavia vaihtoehtoja. Komission pyrkimyksenä on poistaa järjestelmän valuvikoja. Pitkäjänteisyys olisikin toivottavaa teollisuuden kilpailukyvyn, energia-alan investointien jne. kannalta.

6 Kansainvälinen toimintaympäristö
Suurimmat kasvihuonepäästöjen tuottajat: Kiina (29 %): poliittinen käänne, investoi kasvavassa määrin uusiutuvaan energiaan Yhdysvallat (16 %): päästöt vähenevät, kun siirrytään hiilestä (liuske)kaasuun Euroopan unioni (11 %): vahvasti sitoutunut päästöjen vähentämiseen Intia (6 %): päästöt kasvavat jatkossakin Venäjä (5 %): suuri potentiaali energiatehokkuuden parantamiseen Suuri kuilu suunnitelmien ja lämpötilojen nousun rajoittamiseksi tarvittavien toimien välillä Uusi kansainvälinen sopimus?: Pariisin kokous joulukuussa 2015 Kilpailukykynäkökulma on korostunut viime aikoina Talous ja energiahuolto sitovat EU:n tiukasti muuhun maailmaan. Politiikka on tasapainoilua eri tavoitteiden välillä.

7 EU:n 2030-puitteiden hallinnointi
Komission mukaan jäsenvaltioiden tulisi soveltaa ”yhdennettyä hallintoprosessia” Kansallisissa suunnitelmissa olisi esitettävä ”selkeä lähestymistapa” ”kansallisten tavoitteiden saavuttamiseen” eri EU:n energiapolitiikan lohkoilla, sekä energialähteiden käyttöä koskeviin valintoihin Suunnitelmat laadittaisiin monivaiheisessa prosessissa Naapurimaita tulisi kuulla Komissio tarkastaisi suunnitelmat Komission ajattelu herättää monia kysymyksiä. Käytännössä kansalliset ilmasto- ja energiastrategiat tulisivat komission tarkastettaviksi. EU:n perussopimuksen mukaan jäsenvaltioille kuuluu oikeus valita itse energialähteensä – ajattelun ristiriita on ilmeinen.

8 Energiaviraston organisaatio
Markkinat Antti Paananen Päästökauppa Johanna Pakkala Verkot Simo Nurmi YLIJOHTAJA Riku Huttunen Hallinto Jukka Moisanen Uusiutuva energia Pekka Ripatti Energiatehokkuus Heikki Väisänen

9 Kiitos!