TYÖSEMINAARIEN TOIMENPIDE- EHDOTUKSET Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -kehittämishanke

Liikunnan perus –ja täydennyskoulutus Toimenpide -ehdotukset Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -kehittämishanke. Liikunnan perus -ja täydennyskoulutus  Opetussuunnitelmia uudistettaessa on lasten ja nuorten liikunta kirjattava pakolliseksi opintokokonaisuudeksi erityisesti seur. ammattiryhmien koulutusohjelmiin: varhaiskasvattajat, luokanopettajat, erityisopettajat, erityislastentarhanopettajat, terveydenhoitajat, lähihoitajat, sosionomit, aineenopettajat.  Tarvitaan laaja-alainen täydennyskoulutus- operaatio lasta lähellä oleville kasvattajille. Huomioidaan täydennyskoulutuksessa erityisesti jokaisen aikuisen vastuu lasten liikuttamisesta (työyhteisötasoiset koulutukset)  Terveydenhoitajat tarvitsevat peruskoulutukseensa liikunnan itsenäisen opintojakson (3-5 op?).  Terveydenhoitajien täydennyskoulutusta liikunnan osalta tulee lisätä: terveydenhoitajille tarvitaan tietoa ja työkaluja liikunnan puheeksi ottamiseen. Jo olemassa olevien materiaalien levitystä tulee tehostaa.  Perus –ja täydennyskoulutuksessa tulee huomioida moniammatillinen näkökulma ja ymmärrys poikkihallinnollisesta toiminnasta  Liikunnan roolia ja sisältöjä tulee jatkossa avata ja tarkastella kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjänä.

Neuvola, perhetyö, alle kouluikäisten lasten liikunnan edistäminen Toimenpide -ehdotukset Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -kehittämishanke. Neuvola, perhetyö, alle kouluikäisten lasten liikunnan edistäminen  Terveydenhoitajien ja varhaiskasvattajien tietoisuutta on lisättävä lasten päivittäisen liikunnan mahdollisuuksista ja merkityksestä.  Varhaiseen tunnistamiseen ja tukemiseen vähän liikkuvien lasten osalta tarvitaan suosituksia ja työkaluja varhaiskasvattajille ja neuvolan terveydenhoitajille.  Äitiysneuvolassa tulee aloittaa perheen liikunnalliseen elämäntapaan tähtäävä tukeminen  Tarvitaan valtakunnallista materiaalia lastenneuvoloiden ja perhevalmennuksen käyttöön. Materiaalien jalkauttamiseen ja levittämiseen tarvitaan verkostojen tukea.  Vähän liikkuvien alle kouluikäisten lasten tukemisessa tulee kiinnittää tehokkaammin huomiota moniammatilliseen ja poikkihallinnolliseen yhteistyöhön. Esim. neuvolan ja päivähoidon välistä vuorovaikutusta on kehitettävä ja luotava yhteisiä työkaluja lasten liikunnallisen elämäntavan varhaiseen tukemiseen.  Alle kouluikäisen lapsen liikunnan tukemisessa on keskeistä korostaa omaehtoisen liikunnan roolia. Vanhempien tietoisuutta arkiliikkumisen mahdollisuuksista ja merkityksestä tulee lisätä.  Jokaisella aikuisella on lupa ja oikeus mahdollistaa lasten päivittäinen liike. Varhaiskasvattajille, vanhemmille ja terveydenhuollon henkilöstölle tarvitaan ”asennepysäytystä” tiedon lisäämisen, koulutusten sekä konkreettisten tapahtumien keinoin.

Järjestöt Toimenpide -ehdotukset Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -kehittämishanke. Järjestöt lasten ja nuorten liikunnan edistäjinä  Valtakunnallinen vastuunanto tietylle taholle: Koordinointi koko tälle sektorille.  Kerätään yhteen koulutukset eri ammattiryhmille (koulutuspankki), tieto-taitoa viedään tästä tietopankista eteenpäin -> tiedon jakaminen. Esim. jokaisella järjestöllä omat lehdet, kuinka moni tietää mitä toisissa järjestöissä todella tarvitaan?  Konsultoiva rooli vahvemmaksi, edellyttää vahvempaa tiedon lisäämistä  Järjestöjen linkittyminen osaksi kunnan palvelutarjontaa  ”Kyllä tämä on todella tärkeää, mutta emme saaneet rahoitusta…”  Valinnat tehdään vahvasti rahan eikä asian takia  Järjestöjen yhteinen tempaus/juttu: vanhempien tukeminen, kannustaminen, voimaannuttaminen. Ei syyllistämällä, vaan tukemalla.  Vanhemmat liikunnan mahdollistajana. Yhteistyöllä saataisiin volyymiä. Vanhemmat ovat aika avuttomia: millä kannustan ja tuen, kun lapseni jumahtaa tietokoneen ääreen  Mahdollisuuksien pankki:  tutkimus ja tiedotus  rahoituskanava –tietous. Miksi rahoituksista ollaan hiljaa, miksi tietoa pimitetään?  tukeminen hankkeen/projektin juurruttamiseen. Tekijät varmasti hahmottavat ja löytävät linkit arkeen, ulkopuolinen juurruttamisen apu tulisi tarpeen.

Vähän liikkuvan kouluikäisen lapsen liikunnan edistäminen Toimenpide -ehdotukset Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -kehittämishanke. Vähän liikkuvan kouluikäisen lapsen liikunnan edistäminen  Liikunta on kirjattava uudistettaviin opetussuunnitelman perusteisiin koko koulun tehtäväksi. Fyysisen aktiivisuuden edistäminen osaksi kunnan- ja koulukohtaisia opetussuunnitelmia.  Koulupäivän rakenteen ja toimintakulttuurin uudistaminen päivittäistä liikuntaa tukevaksi: aktiivinen elämäntapa osaksi koulupäivää, liikunta tulee nähdä laajemmin, kuin liikuntatunteina (tuntikehystarkastelu, liikuntavälitunnit, toiminnallisen oppimisen tuokiot). Tehtävä koskee kaikkia koulun toimijoita.  Koulupäivän aikana tulee olla matalan kynnyksen vaihtoehtoja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden tukemiseen, esim. liikuntakerhot, liikunnan tukiopetusryhmät  Oppilaiden osallistumista liikuntatoiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen tulee lisätä (vertaisohjaajat, suunnittelun työkalut, oppilaiden järjestämät tapahtumat)  Kouluterveydenhoitajien ja opettajien välistä yhteistyötä on tehostettava, osaamista lisättävä ja luotava työkaluja lasten fyysisen aktiivisuuden tukemiseen esim. täydennyskoulutusten keinoin.  Kuntien tasolla on lisättävä poikkihallinnollista yhteistyötä liikunta-, nuoriso-, terveys-, sosiaali- ja teknisentoimen kanssa.  Koulupäivän aikaiset olosuhteet (koulupiha, koulumatkat) tukemaan lasten liikkumista. Lapset mukaan suunnitteluun ja tekninen toimi vahvemmin mukaan kumppaniksi.  Vanhemmille ja koulun henkilökunnalle tarvitaan vahvaa viestintää kouluikäisen lapsen liikunnan tärkeydestä ja liikkumattomuuden seurauksista.

Maahanmuuttajalasten ja nuorten liikunnan edistäminen Toimenpide -ehdotukset Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -kehittämishanke. Maahanmuuttajalasten ja nuorten liikunnan edistäminen Tuetaan integraatio –lähtöistä ajattelua: matkalla sinne voi olla kohdennettuja palveluita  Integraatiota tulee tukea poistamalla osallistumisen esteitä.  Kaikkien toimijoiden tulee ajatella ”lapsi keskiössä” / ”perhe keskiössä”, myös muualla kuin liikuntapuolella. Koulu- Miten siellä otetaan mamu-lapsi vastaan?  Kouluissa mahdollisuuksia paljon: seurat kertomaan toiminnasta,  Tarvitaan rohkeaa puuttumista, vastavuoroisuutta ja dialogisuutta yhteistyön tekemiseen  Harrastetutorit kouluihin Perhe  myös vanhemmille viestejä liikunnan mahdollisuuksista Matalan kynnyksen ryhmät  Voiko jokin toiminta liikahtaa sinne, missä lapset ovat?  esim. liikunnalliset toiminnot kouluissa, toiminnot ”mahdollisimman harvan lukon” takana (matkat, asenteet…). Meillä on olemassa huikean paljon tukimuotoja, ne pitäisi kohdistaa oikein

Lait, normi- ja informaatio-ohjaus: este vai mahdollisuus lasten ja nuorten liikunnan edistäjänä Toimenpide-ehdotukset Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -kehittämishanke. Lainsäädäntö  Vähän liikkuvien lasten ja nuorten tarpeisiin liittyen ei tarvita uusia lakeja, säädöksiä tai normeja, vaan tehostaa niiden toteutumista kunnissa  Lukuisten kansallisten suositusten ja ohjelmien ydinviestit pitää koota yhteen ja panostaa niiden jalkauttamiseen kentälle  Tarvitaan laaja ja pitkäaikainen viestintäkampanja, joka toteutetaan yhdessä eri toimijoiden kanssa ja joka ottaa terävästi kantaa lasten ja nuorten liikunnan vähäisyyteen ja antaa ratkaisumalleja  Uusiin OPS:n perusteisiin kirjataan päivittäisen liikunnan järjestäminen koko koulun yhteiseksi tehtäväksi (OPS:n yleistavoitteisiin myös kirjaus)  Lasten ja nuorten liikuntaa ja liikuntaneuvontaa toteuttavien henkilöiden perus- ja täydennyskoulutuksessa on liikunnan roolia lisättävä  Valtion rahoitus- ja avustusjärjestelmät tulee selkiyttää ja yksinkertaistaa etenkin hanketoiminnan osalta (selvät kriteerit, vakiinnuttaminen mukana).  Lapsivaikutusten arviointia kunnan liikuntaan liittyvissä päätöksissä tulisi toteuttaa nykyistä laajemmin ja arvioida kaikissa kuntapäätöksissä niiden vaikutukset lasten ja nuorten liikuntatoimintaan  Lasten ja nuorten osallisuus on varmistettava säädösten valmistelussa ja niiden toimeenpanossa.  Lasten ja nuorten liikunnan edistämiseksi tarvitaan hallinnon, rahoituksen ja viestinnän yhdenmukaistamista ja selkeyttämistä sekä kansallisella että kunnallisella taholla.

Kuntien yhteistoimintamallit ja juurruttaminen Toimenpide-ehdotukset Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -kehittämishanke. Yhteistoimintamallit ja juurruttaminen Yleiset  Ministeriön sisäisen ja ministeriöiden välisen koordinaation kehittäminen  Rahoituskriteereihin tarvitaan muutosta: kriteereistä pitää jatkossa löytyä seuranta, kumppanuus, juurruttaminen, suunnitelma.  Viestinnän suhteen tarvitaan ryhtiä ja selkeyttä. Ongelmat esille! Kuntataso  Kuntien rakenteen muutos ”Paras 2” – valtio velvoittaa kunnat yhdistymään ja kehittämään rakenteitaan ja toimintatojaan siten, että liikunnan edistäminen kuuluu kaikille kunnan toimintasektoreille  Liikunnan laaja-alaista viestintää päättäjille ja esimiehille, jotta he ymmärtävät lapsen ja nuoren liikkumattomuuden syyt ja seuraukset  Liikunnan suositukset käytäntöön: eri hallintokuntien yhteinen vastuu niiden jalkauttamiseen  Kuntien lasten ja nuorten liikunnan edistämiseen liittyvien ydinprosessien kuvaus  Lasten ja nuorten osallisuutta on lisättävä kaikissa liikuntaan liittyvissä toimenpiteissä kaikilla tasoilla  Urheiluseurojen roolia kuntien kumppanina lasten ja nuorten monipuolisten liikuntapalvelujen tuottajana on vahvistettava

Yhdyskuntasuunnittelu- ja olosuhteet vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunnan edistäjinä Toimenpide-ehdotukset Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -kehittämishanke. Yhdyskuntasuunnittelu- ja olosuhteet vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunnan edistäjinä Yleiset:  Tarvitaan lisää normi- ja informaatio-ohjausta OKMstä lasten ja nuorten liikuntaolosuhteiden kehittämiseksi kunnissa  Lasten ja nuorten (ja perheiden) kuuleminen ja osallisuus otettava aidoksi työkaluksi ympäristöjen suunnittelussa ja toteutuksessa  Teknologian hyödyntäminen varsinkin nuorten liikuntaan aktivoinnissa  Lähiympäristöjen mahdollisuuksien löytämiseen ja käytön edistämiseen tarvitaan paikallista yhteistyötä ja yhteisiä tekoja Kuntiin kohdistuvat  Tarvitaan malli kunnille monialaisen ja poikkihallinnollisen yhteistyön toteuttamisesta liikuntaympäristöjen kehittämistyössä  Tarvitaan lisää vauhtia lähiliikuntapaikkarakentamiseen  Tarvitaan osaamisen lisäämistä, jotta liikuntaolosuhteita suunnittelevat sisäistävät kokonaisvaltaisen käsityksen esteettömyydestä ja toteuttavat sitä käytännössä Kouluun liittyvät  Koulut alueensa toimintakeskuksiksi  Tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, jotta koulumatkat voidaan tehdä turvallisesti kävellen tai pyörällä

Nuorten liikunnan ja osallisuuden edistäminen Toimenpide -ehdotukset Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -kehittämishanke. Nuorten liikunnan ja osallisuuden edistäminen  Nuoret mukana koko prosessissa suunnittelu, toteutus, arviointi Aito kuuleminen ja kohtaaminen- arvostus ja tunnustus  Työmenetelmien moninaisuus ja uudet muodot  yksin  ryhmässä  sosiaalinen media  Kuultava erilaisia nuorten ryhmiä  työpaja  ammattiopisto  oppilaskunnat  nuorten valtuusto  Normiohjaus tiukemmaksi  Aito kuuleminen: velvoite kuulla oikeassa vaiheessa päätöksentekoa, myös oikeaan päätöksentekoon mukaan  osallisuus suunnitteluun (OPSit, valinnaisaineet, oppilaskunnat aidosti vaikuttamaan)  osa tukirahoista harrasteliikuntaan ja höntsäilyyn  Kuntalaiskirje, seurakunnan kirje: uusille nuorille kuntalaisille liikuntakirje  sisältää liikuntalahjan, liikunnan ohjauksen (kutsuntaikäisten suurin syy lopettamiseen on paikkakunnalta muuttoon