Infektiot hoitotyössä – Estä infektioiden vyöry! 14.11.2013 Kliininen osaaja-seminaari PSHP Vastaava hygieniahoitaja Minna Vuorihuhta

WHO:n Kansainvälinen Käsihygieniapäivä 5.5. Maailmanlaajuinen kampanja Tavoite: terveydenhuoltohenkilökunnan käsihygienian parantaminen – hoitoon liittyvien infektioiden vähentäminen Sairaaloita mukana yli 15 500 Tays:5.5.2012

Käsihygienian merkitys Joka hetki 1,4 miljoonaa ihmistä altistuu hoitoon liittyville infektioille Maailmanlaajuisesti 59 miljoonaa terveydenhuollontyöntekijää eli yli 100 miljoonaa kättä hoitaa ja koskettelee potilaita, yli 15 kertaa päivässä Jokainen kosketus voi levittää taudinaiheuttajia, jokainen kosketus voi olla infektioriski, jokaisella potilaalla on oikeus tulla hoidetuksi puhtain käsin

Sairaalainfektion määritelmä Terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana syntynyt tai alkunsa saanut infektio Hoitoon liittyvä infektio? Potilaan ei tarvitse olla sairaalassa toteamishetkellä Sairaalainfektion aiheuttajat voivat olla lähtöisin potilaasta, toisista potilaista, vierailijoista, henkilökunnasta tai ympäristöstä

Sairaalainfektion merkitys potilaalle Inhimillinen kärsimys Perustaudin ennuste huononee Saattaa johtaa kirurgisen hoidon epäonnistumiseen Pidentää sairaalahoitoaikaa Lisää kustannuksia Lisää potilaan kuolemanriskiä; infektion saaneen potilaan riski kuolla leikkauksen jälkeen on yli kaksinkertainen verrattuna normaalisti toipuvaan

Infektioiden torjunnan keskeisiä asioita Potilaat ovat aina infektioherkkiä perustaudit hoidot toimenpiteet Sairaaloissa käytetään paljon mikrobilääkkeitä selektiopaineen vaikutuksesta bakteerifloora on poikkeava vastustuskykyiset mikrobit saavat kasvuedun potilaat, ympäristö ja sairaalan työntekijät kolonisoituvat herkästi vastustuskykyisillä mikrobeilla

Tartunnan ja infektion kehittymiseen vaikuttavat tekijät Mikrobin määrä (infektoiva annos) patogeenisuus virulenssi, adherenssi lisääntymiskyky tuottamat toksiinit

Tartunnan ja infektion kehittymiseen vaikuttavat tekijät Isännän geneettinen rakenne yleinen vastustuskyky ikä ravitsemustila luonnollinen tai hankittu immuniteetti perussairaudet puolustusvastetta heikentävät lääkkeet toimenpiteet, traumat antibioottihoidot vierasesineet

Peruskäsitteitä Tartunta: taudinaiheuttajan tunkeutuminen elimistöön kaikki tartunnat eivät välttämättä johda infektioon Kontaminaatio: mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä mikrobit eivät lisäänny Kolonisaatio: mikrobi lisääntyy isäntäelimistössä, mutta ei aiheuta infektiota Infektio: mikrobi lisääntyy ja aiheuttaa kudosvaurion

Normaali mikrobisto Tehtävänä estää haitallisten mikrobien kasvua Kehittyy vastasyntyneen iholle, limakalvoille ja suolistoon ensimmäisten elintuntien aikana Laatuun vaikuttaa monet tekijät: ravinnon laatu, ihmisen ikä, hormonitoiminta, elintavat, ab-hoidot, sairaalahoidot Eri alueilla oma normaalimikrobisto (suu, nielu, suolisto, vagina, iho, ulkokorva, virtsaputki) Tehtävänä estää haitallisten mikrobien kasvua Elimistön syvemmät osat kuten verenkierto, kudokset, keuhkot, munuaiset, nivelneste, selkäydinneste ja ruumiinontelo ovat mikrobittomia eli steriilejä

Lääkeresistentti On mikrobin eli bakteerin, sienen tai viruksen vastustuskyky mikrobilääkkeelle Lääkeresistentti mikrobi on täysin samanlainen kuin lajinsa muut bakteerit Sen vaatimukset elinympäristölle, tartuntatiet, tarttumistapa ja aiheuttamat sairaudet ovat samoja kuin lääkeherkälläkin mikrobilla

Lääkeresistenssin kehittymisen ehkäisy Pyri ehkäisemään infektioiden synty Määrää mikrobilääkkeet vain tarpeeseen Syö lääkekuurit loppuun Tiedota potilassiirtojen yhteydessä Hallitse eristämiskäytännöt Seuraa vastustuskykyisten mikrobien esiintyvyyttä Sairaalan sisällä Valtakunnan tasolla Kansainvälisesti

Infektioiden ehkäisyn yleisperiaatteet Tartuntojen ehkäisemiseen tähtäävät (ohjeistus) toimenpiteet sairaan- ja terveydenhuollossa Potilaalla on oikeus hyvään hoitoon ja työntekijällä on työsuhdeturva Tartuntojen torjunta ei saa johtaa potilaiden tai työntekijöiden syrjintään Tavoite Kaikki työntekijät hallitsevat menettelytavat ja sisäistävät osuutensa infektioiden ehkäisyssä

Tartuntatapa Kosketustartunta; esim. haavainfektio, MRSA, yleensä käsien välityksellä Pisaratartunta; leviävät noin 1 metrin päähän esim. influenssa, meningokokki Aerosolitartunta eli ilmatartunta; leviää laajemmalle, jopa koko osastolle, huoneeseen esim. värjäyspositiivinen tuberkuloosi, SARS Veritartunta, esim. B-, C- hepatiitti, HIV Prionitartunta (Creutzfeld-Jakobin tauti)

Torjuntatoimet Suunnitellaan tapaus- ja laitoskohtaisesti Yksityiskohtien huomiointi Jokaisen yksikön oma hygieniayhdyshenkilö

Infektioiden torjunnan keskeisiä asioita Hyvän käsihygienian noudattaminen tärkein yksittäinen tekijä esim. MRSA:n ehkäisyssä vähentää tartuntoja noin 50 % Hyvän siivouksen merkitys MRSA:n infektioita voidaan vähentää n. 10 % suurempi merkitys hoitoon liittyvien ripulien torjunnassa C.difficile, norovirus riittävästi osaavaa, motivoitunutta henkilökuntaa laitoshuollon ja siivouksen merkitys nousussa 16

Mikrobien säilyminen iholla ja pinnoilla Influenssavirus 10-15 min 12 - 48 t Norovirus Ei tiedetä 7 vko Klostridi Itiömuoto > 5 kk E.coli 6-90 min 2 t -16 kk MRSA 4 vko – 7 kk Ps.aeruginosa 30 – 180 min 6 t – 16 kk Kirsi Laitinen Hjelt instituutti

Infektioiden syntymisen leviäminen ja ehkäisy ??????????????????????

KAIKKIEN POTILAIDEN / ASIAKKAIDEN HOIDOSSA Huolellinen käsihygienia Suojainten käyttäminen, kun ollaan eritteiden kanssa tekemisissä Oikeat työskentelytavat aseptisen työjärjestyksen mukaisesti Veritapaturmien ehkäiseminen Eritetahrojen poistaminen

SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA: Ignaz Semmelweiss

SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA: Ignaz Semmelweiss 1842 Semmelweissin osastolla kuoli 15 % äideistä lapsivuodekuumeeseen yli 500 äitiä menehtyi vuodessa yhdellä osastolla analysoi tilanteen huolellisesti keskittyi käsihygieniaan vesipesu ei riitä suositti klooripitoista käsihuuhdetta kuolleisuus laski muutamaan prosenttiin Semmelweiss joutui riitoihin eikä asiaan uskottu

Käsihygienian interventio-1847-Ignaz Semmelweiss: vaikutus synnyttäneiden äitien lapsivuodekuolleisuuteen

Käsien pesu saippualla ja vedellä Töihin tullessa Töistä lähtiessä Kun näkyvästi tai tuntuvasti likaiset WC – asiointien jälkeen Aina ripulipotilasta hoidettaessa Kun peset, pese huolellisesti!(15-30sek) Kuivaa huolella ja lopuksi käsidesinfektio

Mitä käsihygienia on? Potilaan oikeus laadultaan hyvään hoitoon (huoneentaulu) (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 3§) Hoitavan henkilön oikeus tehdä työtään turvallisesti (Työturvallisuuslaki 8§) Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyä (Laki tartuntatautilain muuttamisesta 6§ )

ASENNE ??????

Käsikoruja tai rakennekynsiä ei käytetä hoitotyössä Työntekijän työasu- ja hygieniaohje 5/2009 ohjekirje Tarkista sanamuoto ohjekirjeestä 26

KÄSIEN DESINFEKTIO Käsien desinfektiolla katkaisemme mikrobien tartuntareitin käsien kautta. Käsihuuhdetta helposti saataville Pidä käsien iho kunnossa  ESTÄ KÄSIEN TOIMIMINEN TARTUNTATIENÄ!!!

Käsihygienia Ihoa ei voida saada steriiliksi sitä vaurioittamatta, tämä ei ole tavoitteenakaan Oleellista käsihygienian toteuttamisen jälkeen iholle jäävien bakteerien laatu ja määrä Käsien mikrobisto ei ole vakio vaan vaihtelee eri aikoina ja paikoissa, pysyvä ja väliaikainen mikrobisto Olli Meurman, Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät kevät 2012

Käsien desinfektiohieronta Poistaa käsistä väliaikaisen mikrobiston Alkoholihuuhdetta otetaan 2-3 painallusta annostelijasta riippuen, käsihuuhdetta hierotaan joka puolelle kuiviin käsiin Huomioidaan erityisesti sormenpäät ja peukalot Huuhdetta hierotaan kunnes kädet ovat kuivat n. 15-30 sekuntia

Käsien desinfektio Osastolle tullessa ja lähtiessä Työpisteeseen tullessa ja lähtiessä Ennen potilaan hoidon aloitusta ja hoidon aikana aseptisen työjärjestyksen mukaisesti Aina potilaan hoidon jälkeen Ennen aseptisia toimenpiteitä Ennen suojakäsineiden pukemista ja niiden riisumisen jälkeen Suu-nenäsuojaimen ja muiden suojaimien riisumisen jälkeen Ennen ruoan jakelua ja syöttämistä Aina myös potilaan ihon koskettamisen jälkeen (esim. verenpaineen mittaus, pulssin mittaus, asennon korjaaminen…)

SUOJAINTEN KÄYTTÖ Suojainten käytöllä pyritään ehkäisemään mikrobien leviämistä kohteesta toiseen. Kartoita riskitilanteet. SUOJAIMET EIVÄT KORVAA HYVIÄ ASEPTISIA TYÖTAPOJA JA KÄSIEN DESINFEKTIOTA!!! Useimmiten kertakäyttöisiä, jotka laitetaan välittömästi käytön jälkeen jätteisiin.

SUOJAKÄSINEIDEN KÄYTTÖ Suojakäsineillä ei kosketella kesken hoitotoimenpiteiden mitään muita kohteita. Huomioitava Minne suojakäsineillä kosketaan, sinne ne mikrobit siirtyvät Älä levitä mikrobeja suojakäsineillä ympäristöön tai muihin välineisiin

SUOJAKÄSINEET Tarkoitus *estää käsien likaantuminen mikrobeilla *estää mikrobien leviämistä potilaasta tai kohteesta toiseen tai työntekijän käsistä toimenpidealueelle. *estää veritapaturmaa *suojata käsiä

SUOJAKÄSINEIDEN KÄYTTÖ Kertakäyttöiset, tehdaspuhtaat suojakäsineet - koskettaessasi verta, kehon nesteitä, eritteitä, kontaminoituneita alueita, potilaan/asiakkaan limakalvoja ja rikkinäistä ihoa. - mikäli käsissäsi on ihorikkoumaa tai ihottumaa. - ottaessasi verinäytteitä, kosketellessasi katetreja tai kanyyleja ymv. Kertakäyttöiset, steriilit suojakäsineet -steriiliyttä vaativat toimenpiteet

SUOJAKÄSINEIDEN KÄYTTÖ Kädet on desinfioitava ennen ja jälkeen suojakäsineiden käyttämisen Kertakäyttöisiä suojakäsineitä ei pestä eikä desinfioida!

Käsihygienia http://www.youtube.com/watch?v=qagmw3oGOVg http://www.youtube.com/watch?v=M8AKTACyiB0

SUU-NENÄSUOJUS Tehdaspuhdas, kertakäyttöinen ja toimenpidekohtainen Poistetaan jokaisen toimenpiteen jälkeen ja aina, kun on riisuttu pois kasvoilta ja laitetaan jätteisiin. Oikea pukemis- ja riisumistekniikka Suu-nenäaluetta ei kosketella käsin käytön aikana  kostuttuaan päästää mikrobit läpi Poistamisen jälkeen käsien desinfektio.

SUU-NENÄSUOJUKSEN KÄYTTÖ Aina potilaan hengitysteitä imettäessä Tarvittaessa roiskesuojana Hoidettaessa runsaasti erittäviä, laajoja haava- ja ihottuma-alueita Steriiliä tavaraa pakattaessa ja - pöytiä tehtäessä Kirurgisissa toimenpiteissä Leikkausalueen desinfektion aikana Leikkaustiimillä

SUOJATAKKI JA -ESILIINA Käytetään, kun on työasun eritteillä tahriintumisen vaara. Käytetään kertakäyttöisiä suojatakkeja ja -esiliinoja Monikäyttöiset suihkuesiliinat laitetaan päivittäin käytön jälkeen pyykkiin.

HIUSSUOJUS Kertakäyttöinen ja tehdaspuhdas Käytön tarkoituksena on suojata aseptisia alueita esim. leikkaushaava, käytetään myös roiskesuojana Hiussuojuksen tulee peittää kaikki hiukset. Hiussuojuksen pukemisen ja riisumisen jälkeen desinfioidaan kädet.

SILMÄSUOJUKSET Silmäsuojuksia käytetään estämään veri- ja eriteroiskeiden pääsyä silmiin erityisesti toimenpiteissä Silmäsuojukset suojaavat myös sivulta tulevilta roiskeilta. Kertakäyttöiset laitetaan käytön jälkeen jätteisiin ja monikäyttöiset huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Kädet desinfioidaan aina silmäsuojuksen riisumisen jälkeen.

OIKEAT TYÖSKENTELYTAVAT ASEPTISEN TYÖJÄRJESTYKSEN MUKAISESTI ASEPTIIKKA = Ammatillinen arvo, joka vaatii itsenäistä päätöksentekoa ja vastuullisuutta. ASEPTINEN OMATUNTO ohjaa toimimaan aseptisesti oikein, vaikka kukaan ei näkisi sekä korjaamaan virheet, jos ja kun niitä tapahtuu. ASEPTINEN TYÖJÄRJESTYS = Mikrobeilta suojaava työjärjestys; Työ aloitetaan puhtaimmasta työosuudesta ja edetään likaisempaan. Mikäli järjestyksestä poiketaan, huolehditaan suojainten vaihtamisesta ja käsien desinfektiosta.

Haavainfektion ehkäisy http://www.youtube.com/watch?v=gXGFdKakKR4

VERITAPATURMIEN EHKÄISEMINEN  KAIKKEEN VEREEN SUHTAUDUTAAN KUIN SIINÄ VOISI OLLA TAUDINAIHEUTTAJA- MIKROBI!

Veritartunta veri ja seerumi nivelneste, selkäydinneste keuhkopussin, sydänpussin neste vatsaontelon neste siemenneste, vaginan erite lapsivesi kudokset silmämäärin veriset muut nesteet, eritteet

JOS TAPAHTUU VERITAPATURMA Pysyttele rauhallisena Huuhdo altistuskohta runsaalla vedellä Älä purista verta pois! Laita altistuskohtaan alkoholihaude (A12t etanoli 80%) kahdeksi minuutiksi. Selvitä verenlähteen tiedot, sairastaako potilas veren välityksellä tarttuvaa sairautta. Ota yhteys työterveyshuoltoon ja tee aina kirjallisesti ilmoitus veritapaturmasta!  yksikössä oltava selkeät toimintaohjeet!

Veritapaturmien ehkäisy Tee työsuunnitelma Järjestä turvalliset työskentelyolosuhteet Työskentele rauhallisesti Varaa särmäisjäteastia lähettyville ja laita terävät, pistävät ja viiltävät esineet suoraan sinne Henkilökunnan terve ja ehjä iho on tärkeää

Veritapaturmien ehkäisy Huolehditaan tarvittavat välineet katse-etäisyydelle Varataan laskutilaa välineille Injektioneuloja ei holkiteta käytön jälkeen Verta ja verisiä eritteitä käsiteltäessä käytetään aina suojakäsineitä

ERITETAHRAT ”löytäjä saa poistaa” Eritetahrat ovat ihmisen eritteitä; verta, haavaeritettä, ulostetta, virtsaa, ysköstä, limaa, yms. Eritetahra on mikrobikasa, joka sisältää paljon mikrobeja (yleensä bakteereja tai viruksia) ja jossa mikrobit pystyvät lisääntymään.  POISTETTAVA MAHDOLLISIMMAN NOPEASTI JA DESINFIOTAVA, jottei mikrobit aiheuta infektioita vastustuskyvyttömille potilaille!

VÄLTÄ ERITETAHROJA Älä laita näyteastioita liian täyteen. Sulje näyteastioiden korkit ja kannet huolellisesti. Ennakoi roiskevaara, mikäli mahdollista ja käytä tarvittavia suojaimia. Käytä hoitoalustaa toimenpiteissä Laita side- ym. hoitotarvikkeet suoraan jätteisiin. TAPA MIKROBIT VÄLITTÖMÄSTI ERITETAHRADESINFEKTIOAINEELLA KÄYTÄ AINA SUOJAKÄSINEITÄ

Potilaan hoidossa käytettyihin välineisiin liittyvät infektiot – Verisuonikanyylit perifeeriset keskuslaskimokanyylit – Hengityskonehoidot – ECMOt, sydänpumput, apusydämet – Virtsatiekatetrit – Dialyysihoidot jne Dokumentoi , arvioi tarve säännöllisesti ja poista tarpeettomat heti

Influenssa, sairaalainfektio? Rokotus Yskimishygienia

Tulevaisuus

Omavalvonta velvoitettu helmikuun 2013 alusta yksityisille hoitoa tarjoaville yksiköille Omavalvontasuunnitelma Omavalvontajärjestelmä - rakennesuunnittelu -puhdistussuunnitelma -hygieenisen työskentelyn ohjeet - kunnossapito -jätehuolto -varautuminen poikkeustilanteisiin näytteenottosuunnitelma koulutus Keskeisistä ja seurattavista asioista syntyy kirjanpitoa seurantadokumentaatiota, joka tarkistetaan/todennetaan 54

PEAT Patient Environment Action Team Englannin kansallisen potilasturvallisuusviraston laatima itsearviointimenetelmä Laitoksille, jossa yli 10 vuodepaikkaa Benchmarking arviointi Alueet joita arvioidaan Ruoka Puhtaus Infektioiden torjunta Potilasympäristö Kylpyhuoneet/WC, valaistus, lattiat, potilastilat Kaavake joka täytetään ja pisteytetään vuosittain Kysymysten vaatimustaso määritetään etukäteen 55

PEAT Koko sairaala käydään läpi aina tuloteistä, autopaikoituksesta potilaiden WC tiloihin Arviointia ei tehdä tiloissa, joihin potilailla ei ole pääsyä Potilasnäkökulma keskeistä Arvioinneista lasketaan pisteet, joiden perusteella voidaan luokitella Pitäisikö Suomessakin kehittää jokin maanlaajuinen arviointijärjestelmä laitoksille ja sairaanhoitopiireille?

Tulevaisuuden haasteita Mikrobilääkkeiden käytön lisääntyminen on mahdollistanut monet hoidot, joita ennen ei voitu tehdä säästävä verisuonikirurgia solusalpaajahoidot syöpäpotilaille elinsiirtotoiminnan, reumanhoidon jne. Hoitoaikoja pyritään lyhentämään sairaalassa siirrot laitoksesta toiseen, kotisairaalat, potilashotellit, päiväsairaalat Asennetaan vierasesineitä keinonivelet, elimet ”isoäitini on kyborgi” Joudutaan uudenlaisiin tilanteisiin nopeasti SARS, Pernarutto, Tsunami, Lintuinfluenssa, Cl.difficile, Koronavirus (MERS-CoV) Ongelmat maailmanlaajuisia

Pohdittavaa Eri siivousmenetelmien ja aineiden teho infektioiden torjunnassa Mikrokuituliinat, höyrypesurit, pesuaineet, desinfektioaineet Antimikrobiset pintamateriaalit teho, tarve, puhdistettavuus, hinta, liukkaus, käyttökokeilut Liikuteltavat suodattimet ja ilman desinfektiolaitteet (HEPA, fotokemialliset, otsonointilaitteet) tarve, teho, hyöty, hinta Henkilökunnan ammattitaito, vaihtuvuus, motivaation ja arvostuksen puute, aliresursointi 58

Pohdittavaa Sairaaloissa tehtävät rakennustyöt siellä missä on pölyä, on myöskin taudinaiheuttajia Laadunvalvonta menetelmät omavalvonta: visuaalinen, likajäämien valvonta, mikrobiologinen puhtausvalvonta Kriittisten pintojen määrittäminen

LÄHTEITÄ http://www.pshp.fi ammattilaisille ohjeistukset sairaalahygienia ja infektio-ohjeet Hellsten (toim.) 2010. Infektioiden torjunta sairaalassa. www.sshy.fi 2007. Infektioiden torjunnan perusteet terveydenhuollossa. Duodecimin verkkokurssi. Huovinen ym. 2007. Mikrobiologia ja infektiosairaudet www.cdc.gov www.finlex.fi KÄSIHYGIENIASTA Kujala P. Suomen sairaalahygienialehti 2004;22:111-118 Syrjälä H. Duodecim 2006;122:425–33 Syrjälä H. Duodecim 2005;121:1694-9. www.hopisafe.ch http://www.youtube.com/watch?v=qagmw3oGOVg

VAAN ODOTTAVAT JA KÄYTTÄVÄT HYVÄKSI VIRHEITÄMME MUTTA MIKROBIT EIVÄT NUKU VAAN ODOTTAVAT JA KÄYTTÄVÄT HYVÄKSI VIRHEITÄMME MUTTA NE OVAT ELINEHTOMME KIITOS