SUUNNISTAMINEN JA KARTTAMERKIT

Kartta Suunnistajan tärkein apuväline Maaston ja kartan tietojen yhdistämisen oppii vain harjoittelemalla Maan pinnanmuotoja kuvataan korkeuskäyrillä. Vedet (joet, purot, järvet) on yleensä merkattu sinisellä Kulkureitit (tiet, rautatiet, polut) on merkattu värillisillä viivoilla ja erilaisilla katkoviivoilla

YLEISIMMÄT KARTTAMERKIT

Kartta Mittakaava ilmoittaa kuinka paljon pienempi etäisyys on kartalla kuin maastossa mittakaava matka kartalla matka luonnossa 1:15 000 5 cm 750 m 1:100 000 36 cm 36 km 1:5 000 14 cm 700 m 1:50 000 22 cm 11 km 1:1 000 000 2 cm 20 km 1:200 000 13 cm 26 km

Missä olen? Vertaile karttaa ja maastoa niin tiedät missä olet. Suuntaa kartta oikein ja tunne karttamerkit. Vertaa kartan kaksiulotteista kuvaa kolmiulotteiseen maastoon selkeiden, erottuvien maastokohteiden avulla ja määrittele oma sijaintisi kartalla.

Reitin valinta Valitse itselle/ryhmälle paras reitti. Aloittelija vs. kokenut retkeilijä. Reitinvalintaan vaikuttaa: Maaston luonnolliset esteet, maastopohja ja kulku-urat Tavoitekohteet Kiertävän reitin pituus Omat taidot ja kyvyt

Maastossa eteneminen Totuttele maastoon etukäteen. Leiki kartalla. Kompassi kannattaa ottaa mukaan viimeisenä, kun maastossaliikkuminen karttaa lukien sujuu jo hyvin. Maaston muotojen hahmottaminen eli korkeuskäyrien ymmärtäminen Maaston muodot ja korkeussuhteet kuvataan karttaan korkeuskäyrillä. Maaston muotojen hahmottaminen kartasta on yksi suunnistuksen vaikeimpia tehtäviä. Korkeuskäyrien tutkiminen on hyvä aloittaa kukkulan ja supan eroavaisuuden hahmottamisella. Supassa sisäänpäin merkitty rinneviiva selvittää, että maanpinta viettää alaspäin. Kumpareissa rinneviivaa ei ole ja se kertoo, että maanpinta nousee siinä kohdassa. Helpoiten korkeuskäyrien tutkiminen onnistuu maastossa, mäkialueella, jossa on hyvä näkyvyys ja sopivasti erikokoisia mäkiä. Kartalta mäkialueiden hahmottaminen alkaa mäen korkeimman paikan löytämisestä. Tämän jälkeen on helpompi ymmärtää, mihin päin maasto laskee ja mihin nousee.

Kompassi Toiminta perustuu siihen, että kompassineulan pohjoispää osoittaa aina kohti magneettista pohjoisnapaa Kompassin avulla pystyy: Määrittämään ilmansuunnat maastossa Kulkemaan määräsuuntaan Suunnastamaan kartan eli kartan pohjoinen on samassa suunnassa kuin oikea pohjoinen

Kompassin osat Kompassi muodostuu pohjalevystä ja sen päällä olevasta neularasiasta Pohjalevyssä on kulkusuuntanuolet, jotka osoittavat kuljettavan suunnan. Millimetriasteikko auttaa matkan mittaamisessa. Kompassineula, joka sijaitsee neularasiassa, osoittaa magneettiseen pohjoiseen. Pohjoisneula maalattu punaiseksi. Astekompassi on jaettu 360 jako-osaan.

Suunnan ottaminen kompassilla Kompassin käyttö: 1)Aseta kompassin reuna tarkasti lähtöpisteestä päätepisteeseen. 2)Käännä kompassin neularasiaa siten, että sen pohjaviivat kulkevat samansuuntaisesti kartan koordinaattiviivojen kanssa. Varmista, että kompassin pohjoishaarukka osoittaa karttapohjoiseen (kartan yläreunaan). 3)Ota kompassi tukevalla otteella käteesi vaakasuoraan asentoon. Käänny kunnes kompassin pohjoisneula asettuu pohjoishaarukkaan. Käänny koko keholla. 4)Kun pohjoisneula on haarukassa, kompassin pohjan iso nuoli näyttää suunnan, johon lähdet. Katso kiintopiste kaukaa edestäpäin. 5)Tarkista suunta kompassista tarpeellisin välein toistamalla vaiheet 3 ja 4.