Vastaanottorakenteen kehittäminen dos. Jarno Rieppo, ylilääkäri Päivystys ja lääkinnälliset tukipalvelut Ylä-Savon SOTE

Ajanvarausvastaanottojen ongelmat: Krooninen lääkäripula Palveluntuoton ongelmat (erityisesti Sonkajärvi ja Iisalmi) Lisääntynyt ostopalvelutarve, kulut ++ Ajanvarausvastaanoton palvelujen saatavuuden vaje Huomattava epätasaisuus palvelujen saatavuudessa toimipisteiden välillä  Potilaat hakevat palveluita päivystysvastaanotoilta

Ajanvarausvastaanottojen ongelmat: Päivystyksen ongelmat Palvelun piirissä tuotetaan yli 50% kaikista lääkärivastaanottokäynneistä (toimivan järjestelmän mittarina pidetään alle 20% tasoa) Suuri joukko ei-päivystyksellistä hoitoa vaativia potilaita ohjautuu päivystykseen Päivystyksen ajoittaiset ruuhkat (ei-päivystyshoitoa vaativat potilaat aulassa) Päivystystoiminnan kallistuminen palveluntuottajan vaihduttua (yli 70% korotus)

VÄESTÖVASTUUN KUSTANNUKSET SUHTEESSA PEITTÄVYYTEEN -Alhainen peittävyys tarkoittaa ettei väestö pääse vastaanottopalvelujen piiriin resurssiongelman takia Järjestelmän palveluntuoton ongelma

Päivystyskäyntien osuus kaikista lääkärikäynneistä Vieremän päivystyskäyttö osoittaa todellisen päivystyspalvelun tarpeen!! Päivystyskäyntien määrä ei ole lähtöisin todellisesta lääketieteellisestä tarpeesta Päivystys toimii ”varoventiilinä” muulle palveluntuotolle

Potilaan ongelmat: Palvelun saatavuus Ajanvarausvastaanotolla ei aikoja tarjolla Päivystyksessä joutuu odottamaan Epätietoisuus miten tulisi toimia ”Tiedän ettei tämä ole päivystysvaiva, mutta…” Toimintamme ei tarjoa asiakaslähtöisesti palveluja

Voiko ongelmaa ratkaista?

Puuttuvat resurssit: Kuntien taloustilanne hälyttävä Rahoitustilanne ei mahdollista kustannusten kasvattamista Merkittävää lisäresursointia henkilökuntaan ei ole mahdollista toteuttaa ilman palvelurakenteeseen kajoavia uudistuksia Miten tuottaa palvelua enemmän, vähenevin resurssein? Toimintatapoja on pakko muuttaa, koska emme tule saamaan lisäresursointia

Toiminnan uudistaminen Mitä tehdään? Miten tehdään? Missä tehdään? Miten varmistamme ettemme tee ”turhaa” työtä? Mikä on potilaan saama hyöty toiminnastamme? Kuinka saamme tuotettua hoidon oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti?

Palvelurakenteen uudistus Tavoitteet: Päivystyksen palveluntuotto supistuu resurssit ajanvarausvastaanotolle Päivystys tuottaa vain ensiapuluonteista toimintaa TK:t tuottavat joustavasti palveluita, palvelun piiriin pääsee TK tuottaa palveluja monipuolisesti Lapset, nuoret, työikäset, vanhukset Kr.sairaat vs. satunnainen terveysongelma Tavoitteena toimiva terveyskeskus

Yksinkertaistettu vastaanottorakenne: Hoitaja Lääkäri Potilaat Puhelinneuvonta MT-hoitajat Fysioterapeutti Aluehoitajat TK-avustajat ”Akuutti”/ensikontaktit Ajanvaraus vo. Potilas siirtyy ajanvaraus vo:lle vain lääkärin arvion perusteella  Labrat + Rtg Akuutti-tiimi: Lääkäri toimii hoitajien konsulttina -Potilaan ongelma tunnistetaan -Ongelma ratkaistaan ensikäynnillä? -Ohjelmoidaan tarv. jatkokäynti suunnitellulle ajanvaraus vo. käynnille Potilas siirtyy: -Kotiin -Jatkoselvittelyihi, joko tk-lääkärille tai suoraan ESH polille -Päivystykseen Terveyskioski

Akuutti-tiimin toiminta Potilaat vapaasti palvelun piiriin  ei käännyttämistä Hoitajat toimivat itsenäisesti lääkärin tukemana, aito tiimityömalli Potilaan terveysongelma Tunnistetaan ja analysoidaan Hoidetaan suoraan jos mahdollista Määritetään jatkohoito jos tarpeen (lab+rtg+paikka) Akuutti-tiimi toimii hoidontarpeen arvioijana ja potilasvirtojen ohjaajana Pyritään ohjaamaan lääkärin vo:lle vain potilaita jotka todella tarvitsevat lääkärinvastaanottoa Tehostuneella potilasvirtojen ohjauksella ns. turhien käyntien vähentäminen

Muutoksen tavoite Lisätään selvästi uusien asiakkuuksien syntymisen edellytyksiä Uusien asiakkuuksien syntyminen tk-vastaanotolla, ei päivystyksessä Ajanvarausvastaanotto ei tuota palvelua vain jo palvelun piirissä oleville asiakkaille Siirretään uusien asiakkaiden syntyminen osaksi tk:n toimintaa Potilaiden mielikuvan muuttaminen – TK:hon pääsee hoidettavaksi, ei jonoja Kansalaisten uusien vaivojen selvittely alkaa tk:ssa

Roolitus: ”Akuutti”/Ensikontakti -Tiimi koostuu 3:sta hoitajasta ja lääkäristä -Lääkärin rooli tuottaa konsultaatioita hoitajille -Sh+lääkäri pyrkivät ratkaisemaan nopeat yksinkertaiset ongelmat suoraan -Potilaat vuoronumerolla hoitajille -Mikäli ongelma ei ratkaistavissa heti, niin lääkäri määrittää jatkohoitopaikan + tarvittavat lisäselvitykset Roolitus: Lääkärin rooli: Lääkärin työaika käytetään perinteisestä mallista poikkeavalla tavalla. Lääkäri sidotaan potilaan luo vain sen ajan kuin varsinainen lääkärin työ vaatii. Hoitajat konsultoivat lääkäriä, lääkäri tutkii, kirjoittaa tarvittaessa reseptit jne. Lääkäri määrittää tarvittaessa poti- laan jatkohoidon toteutuksen. Hoitajien rooli: Tarve ottaa palvelun piiriin suuri määrä potilaita. Hoitajat tutkivat ja hoitavat yksinkertaiset asiat omatoimisesti. Rajaton konsultaatiomahdollisuus – oma lääkäri konsul- taatioita varten. Muiden hoitajien konsultaatiomahdollisuuksien kasvattaminen esim. käyttämällä Microsoft Lync-palvelua (sähköinen konsultaatio, paikasta riippumatta  mahdollisuus tuottaa konsultaatioita keskitetysti)

Mikä Muuttuu? Asiakkuuden syntymekanismi Palvelun tehostuminen Tarveharkinta lääkärin toimesta (ajanvaraus vo.) Palvelun tehostuminen ns. turhat lääkärinajat jäävät pois eli tilanteet, joissa vastaanotto ei muuta potilaan hoitoa ns.turhien vastaanottojen vapauttama resurssi siirtyy suoraan uusiksi ajoiksi Samalle resurssilla mahdollisuus tuottaa 20% enemmän tarvittavaa palvelua? Hoitoon pääsyn paraneminen. Hoidon piirissä olevien asiakkaiden laajentaminen

Miksi Muuttaa? Palveluntuottamisen volyymin kasvattaminen Ajanvaraus vo. tehostaminen keskeisin asia palveluketjujen toiminnassa Työn tekemiseen ja sisältöön puututtava tilanteessa, jossa henkilöresurssia ei voida lisätä kustannussyistä (lääkärit) Lääkäripalvelujen tarkemmalla kohdentamisella saadaan suurempi terveyshyöty, terveyspalvelut useammalle potilaalle Mielikuva toimivasta terveyskeskuksesta Saan hoitoa? Hoito oikea-aikaista ja laadukasta? Työntekijät kokevat tekevänsä mielekästä työtä, työssä viihdytään kun työ koetaan merkitykselliseksi?

Muutos kesäkuu: Yhteispäivystyksen II-päivystäjä poistuu Päivystys hoitaa vain ambulanssipotilaat+tarkkailupotilaat+traumat Toiminnan muutokseen sitouduttu jo budjettia laadittaessa (ei varattua rahoitusta nykytoiminnan jatkamiselle) Päivystys tuottaa jatkossa vain ensiapuluonteista palvelua (tarkoittaa myös klo 16-22 aikaa) TK:hon perustetaan akuutti-tiimi 3 hoitajaa + lääkäri Akuutti tiimi korvaa II-päivystäjän resurssin  potilaat siirtyvät tk:hon Akuutti-tiimin lääkäri kontrolloi ajanvaraus vo:lle siirtyvien uusien potilaiden asiakkuuden syntyä

Muutos kesäkuu 2: Akuutti tiimi kootaan: yht.päiv. puhelinneuvonta+triage yhdistetään Ei aula potilaita, triage-tarve vähenee 1 hoitajan työpanos vapautuu  siirto akuutti-tiimiin Arkena yht.päivystyksen Sh vastaanotto turha  Sh siirtyy akuutti tiimiin Akuutti-tiimiin liittyy hoitaja tk:n henkilökunnasta Lääkäri konsulttina toimii Jarno Rieppo kesäkuun ajan, heinäkuussa Anne Vola, Pekka Honkakoski ja Riitta Kaski  Kokeneet lääkärit hoitajien tueksi

Muutos kesäkuu 2: TK:n lääkäreille työvuorolistaan merkityt akuutti-vuorot muutetaan ”kiireajoiksi” 1-3 vrk:n ”kiireajoille” ohjataan jatkoselvittelyä vaativia potilaita TK:n ajanvarausvastaanoton kyky tuottaa kontakteja paranee Puretaan jonot pois  Asiakkaat siirtyvät päivävastaanoton palvelujen piiriin, tyytyväisyys palveluun paranee

Ajanvaraus vo. lääkärintyö Vaikuttaa minimaalisesti normaaliin lääkärintyön järjestelyihin 30 min vastaanottoajan perusteltuja, koska potilaat valikoitu tarkemmin vastaanotolle Lääkärintyö mielekästä, koska potilaat todennäköisemmin hyötyvät vastaanottokäynnistä Vastaanottojen potilasrakenne monipuolistuu, koska ”akuutti-tiimi” tuo palvelun piiriin uusia potilaita Asiakastyytyväisyyden parantuminen? Lääkärille pääsyn helpottaminen? Malli luo pohjan tulevaisuuden vastaanottopalveluille?