Oulun Eteläinen  3 seutukuntaa  Nivala - Haapajärven  Siikalatvan  Ylivieskan  17 kuntaa.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
kuntayhtymänjohtaja Timo Tolppanen
Advertisements

Perhesosiaalityö Kokkolassa
Alueellinen terveyden edistäminen - Etelä-Pohjanmaan malli
MAKO TOIMEENPANOSUUNNITELMATYÖ JA TOIMINTAMALLI Tiina Harjunpää.
Vanhuspalvelulaki käytännön työssä
Imatran hyvinvointipalveluiden organisaatiouudistus
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI PALVELUORGANISAATIO
Elinvoiman edistäminen kunnan toiminnan keskiössä
Perusterveydenhuolto
Alueelliset Paras - seminaarit Asko Peltola PARAS-uudistus – uhka vai mahdollisuus Etelä-Pohjanmaalle?
Hyvinvoinnin edistäminen uudessa hallitusohjelmassa TerPs -hankkeen loppuseminaari Oulu Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä Sosiaali- ja.
Asiakas- ja ihmislähtöinen yhteistoiminta-alue Siika- Pyhäjokilaakso
Esitys Juha Mieskolainen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa terveydenhuoltolaissa ja kuntien ja sairaanhoitopiirien yhteistyössä – sisäistetäänkö salutogeneettinen.
1 TERVEYSTOIMI Terveystoimen strategia Arvot, toiminta-ajatus ja visio Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit ja mittarit Terla
Jyväskylä Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys Integraatioseminaari Pauli Partanen, valtuuston puheenjohtaja.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
Älykäs verkostomainen kaupunki Keski-Uudenmaan kaupungin visio.
MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Koulutus ja tutkimus.
Väli-Suomen Ikäkaste Pohjalaismaakuntien vanhustyön kehittämiskeskus Päivi Niiranen Projektikoordinaattori.
KU-selvitys Demokratiamallit Järvenpää-talo.
Kaupunginvaltuusto § xx 1. Kemijärvi 2020 ”Vedenvälkettä ja vihreää kultaa” Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu-
Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2010 Terveyden ja sairaanhoidon kehittämisalue.
Hallituksen sote- linjaukset kehysriihessä
Nokian kaupungin strategia
Ks Oulun Eteläinen  3 seutukuntaa  Nivala - Haapajärven  Siikalatvan  Ylivieskan  17 kuntaa
Sote -uudistus – missä mennään, miten & millä eteenpäin?
Ks Oulun Eteläinen  3 seutukuntaa  Nivala - Haapajärven  Siikalatvan  Ylivieskan  17 kuntaa.
Yhteistoiminta alue Alustava toimintasuunnitelma 02/2007 –
Ohjausryhmä+ projektiryhmä
MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNESEMINAARI Sairaanhoitopiirin johtaja Timo Kunttu KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Terveyteen tiedolla, taidolla.
Sote –uudistus järjestöjen näkökulmasta , Järjestöjohdon foorumi, Siuntio Johtaja Riitta Särkelä.
Aikuissosiaalityötä johtamassa Keski-Suomen aikuissosiaalityön kehittämishankkeen loppuseminaari Perusturvajohtaja Riitta Vanhanen.
Oulaskankaan yhteistoiminta alue Alustava toimintasuunnitelma 02/2007 – Vaihe 1 esiselvitys Vaihe 2 yhteistoiminta- alueen suunnittelu Vaihe.
Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
PALVELURAKENNESELVITYKSEN SEUTUTAPAAMINEN PALVELURAKENTEEN MUUTOKSEN LÄHTÖKOHTIA.
Etelä-Pohjanmaan peruspalveluohjelman toimeenpano -hanke Projektipäällikkö Mervi Lehtola , 050 –
Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveyspalveluissa 2009
ETELÄ-POHJANMAAN PERUSPALVELUOHJELMA 2030
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia Keski-Suomen maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelma.
Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirjaesitys 2007 –
Sosiaali- ja terveydenhuollon eri-ikäisten peruspalvelut
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PSO/Päihderyhmä Kari Haavisto PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM.
KOTI Kotipalvelu Perhetyö Järjestöt Koulu Vertais- tuki Kulttuuri- ja liikunta- palvelut Harras- tukset Päihde- ja mielen- terveys- palvelut Päihde- ja.
 Johdanto  Alue- ja kuntayhteistyö  Kaupungin tehtävät  Elinkeinotoimi  Peruspalvelut  Yhdyskuntarakenne  Talous  Henkilöstö/tavoitteet.
Ikäihmisten hyvinvointipalvelut nyt ja tulevaisuudessa vanhustyön johtaja Anna Haverinen
JJ RAY Avustusosasto1 MITEN RAY:N UUSI AVUSTUSSTRATEGIA HUOMIOI ERITYISRYHMÄT? Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät Naantali Janne Juvakka.
Hyvinvointipalvelujen (sote) uudistaminen SDP POHDINTAA.
Vanhuspalvelulaki & laatusuositus Anne Nordblad Sosiaali- ja terveysministeriö.
Seminaarin kokoava puheenvuoro LasSe –hankkeen päätösseminaari Kehittämispäällikkö Arja Hastrup.
Pohjois-Suomen Lasten Kaste -hanke Pohjois-Suomen Lasten Kaste - hankekokonaisuus  Neljä osakokonaisuutta: Lappi, Kainuu, Oulun eteläinen.
Tuleva sote -rakenne - missä mennään? Kirsi Varhila ylijohtaja, STM.
Kaikki käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluita, mutta missä palvelut määritellään? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto
Mika Heikkilä / Valtuustoseminaari / Lapin sairaanhoitopiiri Tuottavuusohjelma vuosille
ABC – Askeleet nuorten tieto- ja neuvontapalvelun
Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
Kunta- ja sote -uudistus hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä
Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat
Hyvinvointikertomustyö kunnissa ja alueilla
Kulttuurista hyvinvointia Pirkanmaalla Tampere
Tiedonkeräämisen ja talouden ja toiminnan kohtaamisn haasteet
Sote-ratkaisu ja terveydenhuollon palveluvalikoima
Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen
Miten Turussa edistetään hvvinvointia ja ehkäistään syrjäytymistä?
Valvira Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto
Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Kuntaliitto
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistuksen toimeenpano
PAIMION – SAUVON KANSANTERVEYSKUNTAYHTYMÄ STRATEGIA
Esityksen transkriptio:

Oulun Eteläinen  3 seutukuntaa  Nivala - Haapajärven  Siikalatvan  Ylivieskan  17 kuntaa

Muutosvoimia • Väestön kehitys • Kansantaudit • Sosiaali- ja terveyspuolen menot • Kuntatalous

Yhteistoiminta alue Alustava toimintasuunnitelma 02/2007 – Vaihe 1 esiselvitys Vaihe 2 Toiminnan organisointi Vaihe 3 Yhteistoiminta alueen toiminnan käynnistäminen Linjaukset Yhteistoiminta -alueen suunnittelu Toiminnan käynnistäminen Alueellisten palvelujen suunnittelu Henkilöstön muutosvalmiuden tukeminen Tavoitteet Organisointi Rahoitus Prosessit Henkilöstö 3/20079/20071/ /2009 5/2007 Ohjelmistojen yhteensovittaminen

Esitys yhteistoiminta-alueen järjestämisvastuulle siirrettävistä tehtävistä • Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kokonaisuudessaan yhteistoiminta-alueelle (lähi, alue, erityispalvelut • Yhteistoiminta-alueen päätöksentekosta vastaa alueen demokraattinen toimielin, jolla on tarvittava määrä jaostoja • Kansanterveyslain mukainen toiminta • Laitoshoito (vuodeosastot, vanhukset, vammaiset) • Kotihoito (Kotipalvelu, kotisairaanhoito ja näihin läheisesti liittyvät tukipalvelut • Erityispalvelut (päidenhuolto, perheneuvola, mielenterveystyö) • Erityistason sosiaalityö (lastensuojelun vaativat tehtävät, lastenvalvojan tehtävät) • Vammaispalvelulain mukaiset tehtävät ) Kunnille jää: • Lasten päivähoito • Asumispalvelut (vanhukset, vammaiset, mielenterveysasiakkaat, päihdeongelmaiset) • Päiväkeskustoiminta ja omaishoidontuki • Kehitysvammaisten työtoiminta ja avohuolto • Perussosiaalityö ja toimeentuloturva • Tukipalvelut Vaihtoehto : 1. Vaihtoehto 2.

• Yhteistoiminta alue edistää alueen väestön terveyttä ja hyvinvointia yhteistoiminnassa muiden toimijoiden kanssa. • Järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kustannustehokkaasti lähipalveluina, seudullisina palveluina ja alueellisina palveluina henkilöstön osaamista ja teknologiaa hyödyntämällä. Toiminta-ajatus

Visio Visio Elinvoimainen ja eheä yhteistoiminta-alue, joka toiminnallaan varmistaa asukkailleen laadukkaat palvelut taloudellisesti. • Ennalta ehkäisevä työ on onnistunut •Ikäbyramidi on terve •Muuttoliike kääntyy positiiviseksi •Työllisyysaste kohoaa •BKT kohoaa Visio toteutuu, jos

Strategiset linjaukset • Yhteistoiminta-alueen elinvoimaisuus • Terveyden edistäminen • Palvelujen saatavuus • Kustannustehokkuus • Henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen

Yhteistoiminta-alueen elinvoimaisuus Elinvoimainen ja toimintakykyinen yhteistoiminta-alue on perusedellytys sille, että asukkaiden peruspalvelut voidaan turvata. Yhteistoiminta-alueen hallintomalli rakennetaan niin, että kansanvaltainen ohjaus toimii. Kuntalaisten, ammatillisen ja poliittisen johdon välinen vuorovaikutus on luottamuksellista ja avointa. Yhteistoiminta-alue on vetovoimatekijä. Toimenpiteet • Hallintomallin valinta • Kansalaisdemokratian varmistaminen • Tiedotustoiminta Mittarit: • Muuttoliikkeen kehitys • Työllisyysaste • Bruttokansantuotteen kehitys

Terveyden edistäminen Yhteistoiminta-alueella nostetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhdeksi toiminnan painoalueeksi ja toiminta turvataan uusissa rakenteissa poikkihallinnollisella yhteistyöllä läpäisyperiaatteella. Toiminnassa noudatetaan terveydenedistämisen laatusuosituksia. Toimenpiteet • Elinympäristön turvallisuuden parantaminen • Yhteisöllisyyden edistäminen • Terveiden elämäntapojen edistäminen ja itsestä huolehtiminen (jäsennetyn tiedon hyväksikäyttö) • Terveysliikunnan laaja-alainen edistäminen • Terveellisten ravintotottumusten ja tupakoimattomuuden edistäminen • Hyödynnetään kulttuurin terveysvaikutukset Mittarit • Laatupainotteiset elinvuodet QLY • Kansantautien summaindeksin kehittyminen • Sairastavuusindeksin kehittyminen

Kuntalaiset saavat peruspalvelut yhteistoiminta-alueelta Painopisteen tavoitteena on laadukas, asiakaslähtöinen ja kustannustehokas palvelujärjestelmä. Julkisten hyvinvointipalvelujen järjestämisvastuu on kunnilla. Palvelujen tuottamisessa panostetaan palvelukokonaisuuksiin sekä asukkaiden tarpeista lähtevien palveluprosessien kehittämiseen. Toisaalta tarvitaan myös asukkaiden omatoimisuuden ja osallistumismahdollisuuksien lisäämistä. • Palvelut jaetaan lähipalveluihin, yhteistoiminta-alueella järjestettäviin palveluihin sekä alueellisiin palveluihin aikaisemmin tehtyjen selvitystöiden mukaisesti Toimenpiteet • Palvelutuotannon rakenteiden kehittäminen • Hoitajien ja lääkäreiden työnjaon kehittäminen • Teknologian hyödyntäminen - etäkonsultaatiot, videovastaanotot Mittarit • Vaikuttavuus (terveys/€) • Turvallisuus (kerralla oikein) • Potilaskeskeisyys ( ei laitoskeskeisyys) • Oikeidenmukaisuus (palvelut, kustannukset) • Oikea-aikaisuus (vrt hoitotakuu) (Kekomäki 2007)

Kustannustehokkuus Tavoitteena on hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua Toimenpiteet • Yhteistoiminta-alueella on toimivat palveluketjut ja hoidonporrastus • Erityisosaamista vaativat palvelut on keskitetty • Palvelujen tuottajina voivat toimia julkisen sektorin lisäksi yksityinen ja kolmas sektori. Mittarit • Palvelun hinta €/asukas

Henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen Rakenteellisesti ja taloudellisesti vahva yhteistoiminta- alue on kilpailukykyinen henkilöstön rekrytoinnissa. Johtaminen ja esimiestyö pitää olla kunnossa. Toimenkuvat ja johtosuhteet tulee määritellä hyvissä ajoin ennen toiminnan käynnistymistä. Toimenpiteet • Henkilöstöllä on mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen työkierron kautta • Yhteys yliopistolliseen sairaalaan mahdollistaa täydennyskoulutuksen • Nuorten lääkäreiden tutortoiminta • Oulaskankaan sairaalan ja terveydenhoito-oppilaitosten koulutuskeskustoiminnan kehittäminen Mittarit • Rekrytointi • Henkilöstön vaihtuvuus • Sairauspoissaolot • Henkilöstö-barometri •