Yhdistystoiminnan perusteet 2. 2 Yhdistystoiminnan perusteet 2.2.2011 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki osuuskunta Tiina Sivonen

Illan aiheita Yhdistystoiminnan perusperiaatteet Yhdistystoimintaa säätelevät lait Yhdistyslaki ja sen 1.9.2010 voimaantulleet muutokset Jäsenyys Yhdistyksen hallinto ja päätöksenteko Kokoukset Hallituksen tehtävät Luottamushenkilöiden vastuut ja velvollisuudet Toimihenkilöiden tehtävät ja vastuut Katsaus yhdistystalouden perusteisiin

Yhdistystoiminnan perusperiaatteet Suomessa yhdistyksiä 130 000 Suomen perustuslaissa on määrätty, että jokaisella on yhdistymisvapaus Antaa oikeuden perustaa yhdistyksiä sekä Pyrkiä jäseneksi yhdistykseen Olla kuulumatta yhdistykseen Erota yhdistyksestä milloin hyvänsä Osa yhdistymisvapautta on se, että yhdistys voidaan purkaa milloin vain, kunhan jäsenet itse päättävät siitä Yhdistyksen voi perustaa kolme 15-vuotta täyttänyttä henkilöä

Yhdistystoiminnan perusperiaatteet Vapaaehtoisuus Kansanvalta Yhdistyksen tunnusmerkit Vähintään 3 jäsentä Sillä on jokin aatteellinen tarkoitus Sen toiminta on tarkoitettu pysyväksi Yhdistyksiä voidaan kutsua myös osastoiksi, kerhoiksi, seuraksi tai klubiksi Kenenkään ei ole pakko kuulua aatteelliseen yhdistykseen. Sellaiset yhteenliittymät, joihin kuuluminen on esimerkiksi määrätyn ammatin harjoittajille pakollista, eivät ole aatteellisia yhdistyksiä. Esim. tienhoitokunnat, poronhoitopaliskunnat

Rekisteröimätön tai rekisteröity yhdistys Rekisteröimätön yhdistys Ei voi saada nimiinsä oikeuksia tai tehdä sitoumuksia Yhdistyksen sitoumuksista vastaavat toimeen osallistuneet henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti Ei voi tehdä jäseniään sitovia päätöksiä Voi järjestää oman sisäisen toimintansa parhaaksi katsomallaan tavalla

Rekisteröity yhdistys Viranomainen tarkistanut, että yhdistys täyttää määrätyt muotovaatimukset, jonka jälkeen merkitty PRH:n yhdistysrekisteriin On oikeushenkilö eli voi hankkia oikeuksia, tehdä sitoumuksia sekä olla asianosaisena tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona sekä omistaa omaisuutta Sitoumuksista vastaa yhdistys itse

Yhdistystoimintaa säätelevät lait Yhdistyslaki säätelee rekisteröidyn sekä rekisteröimättömän yhdistyksen toimintaa Henkilötietolaki Kirjanpitolaki ja –asetus Tilintarkastuslaki Tuloverolaki Arpajaislaki Työsuhteiden kautta kyseeseen tulevat myös erilaiset työsopimusta ja –suhdetta säätelevät lait

Yhdistyslaki Yhdistyksen perustaminen Jäsenyys Päätösvalta Päätöksenteko Yhdistyksen hallinto Purkautuminen Yhdistyksen lakkauttaminen Yhdistysrekisteriin merkitseminen Rekisteröimättömät yhdistykset

Yhdistyslaki ja 1.9.2010 alkaen voimaantulleet muutokset Etäosallistuminen yhdistyksen ja valtuutettujen kokoukseen, jos säännöissä niin määrätään Yhdistyksen jäsenten yksimielinen päätös ilman kokousta Yhdistyksen hallituksen tehtävien selventäminen Velvollisuus valita tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja (sovelletaan 31.8.2010 jälkeen alkavalta tilikaudelta) Vanhan yhdistyksen ei tarvitse muuttaa sääntöjään toiminnantarkastajaan siirtymisen yhteydessä

Yhdistyksen säännöt Rekisteri-ilmoituksen yhteydessä tulee olla myös yhdistyksen säännöt Yhdistyslain mukaan säännöissä on mainittava: Yhdistyksen nimi Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot Jäsenen velvollisuudesta suorittaa yhdistykselle jäsenmaksuja ja muita maksuja

Yhdistyksen hallituksen jäsenten ja yhdistyksen tilintarkastajien ja toiminnantarkastajien lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä sekä toimikausi Yhdistyksen tilikausi Milloin yhdistyksen hallitus ja tilintarkastajat sekä toiminnantarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään Miten ja missä ajassa yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle Miten yhdistyksen varat on käytettävä, jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan

Vielä säännöistä Kun säännöt on yhdistyksen kokouksessa hyväksytty ja yhdistysrekisteriin merkitty, niiden mukaan on toimittava, eikä niistä voida poiketa esim. yhdistyksen kokouksen yksimielisellä päätöksellä Säännöt kuuluvat uuden hallituksen jäsenen perehdytysmateriaaliin

Jäsenyys Voi syntyä eri tavoilla Henkilö on perustamassa yhdistystä ja liittyy siihen samalla jäseneksi Yhdistys hyväksyy hakijan jäsenhakemuksen Jäsen maksaa jäsenmaksun yhdistykselle Olennaista on se, että jäsenyyttä havitteleva on ilmaissut halunsa liittyä yhdistykseen Yhdistyksellä voi olla useita eri jäsenlajeja ja heillä erilaisia oikeuksia ja velvollisuuksia, jos säännöissä on näin määrätty Lain mukaan jäsenen hyväksymisestä päättää yhdistyksen hallitus, ellei säännöissä ole muuta määrätty. Jäsenyys alkaa siitä, kun hallitus on hyväksynyt jäsenen; käsiteltävä hallituksessa. Jos jäsenhakemus hylätään, jäsenyyttä tavoittelevalla ei ole käytössään mitään valitus- tai oikaisuelintä. Yhdistyksen tekemä päätös on aina lopullinen, eikä sitä voi muuksi muuttaa mikään muu instanssi kuin yhdistys itse. Yhdistys ei ole mitenkään velvollinen perustelemaan jäsenhakemuksen hylkäämistä.

Yhdistyksen jäsenen oikeuksia Yhdistyksen päätäntävalta Säilyttää säännöissä mainitut ”erityiset edut” Yhdenvertaisuus Kutsua koolle yhdistyksen kokous Pysyä jäsenenä Erota yhdistyksestä milloin haluaa Saada yhdistykseltä palveluja Tutustua yhdistyksen asiakirjoihin Tehdä aloitteita

Lain mukaan jäsen voidaan erottaa On jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut (esim. jäsenmaksu) On menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä Ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja Erottamisen suorittaa joko yhdistyksen kokous tai hallitus, jos se säännöissä on annettu sen tehtäväksi Jos jäsen erotetaan muun kuin jäsenmaksun laiminlyönnin tähden, hänelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen ennen erottamispäätöksen tekemistä Viimeaikainen oikeuskäytäntö on osoittanut, että jäsenen erottaminen on erittäin vaikeaa. Jos hallitus erottaa jäsenet, säännöissä voidaan määrätä, että erotetulla jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen säännöissä määrätyssä ajassa asia yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi.

Yhdistyksen jäsenen oikeusturvakeinoja Oikeus äänestää omaa erottamistaan koskevassa asiassa Oikeus nostaa moitekanne yhdistystä vastaan, jos yhdistys on tehnyt moitteenvaraisen tai mitättömän päätöksen Oikeus vaatia yhdistyksen julistamista purkautuneeksi, jos se tosiasiassa on lopettanut toimintansa Oikeus vaati yhdistyksen lakkautumista, jos se toimii olennaisesti vastoin lakia, hyviä tapoja tai säännöissä määrättyä tarkoitustaan

Yhdistyksen jäsenen oikeusturvakeinoja Oikeus moittia selvitysmiehen toimenpidettä Jäsenistä 1/10 (tai säännöissä määrätty pienempi vähemmistö) voi vaatia luonnollisista henkilöistä koostuvan yhdistyksen ylimääräisen kokouksen pitämistä ilmoittamansa asian käsittelemiseksi Oikeus nostaa kanne rekisteriin tehdyn merkinnän kumoamiseksi

Jäsenen velvollisuuksia Suorittaa yhdistykselle sen sääntöjensä mukaan määräämät maksut Olla menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittamatta yhdistystä Täyttää yhdistyksen säännöissä mahdollisesti määrätyt tehtävät Lakisääteisiin velvollisuuksiin ei kuulu velvollisuus asettua ehdokkaaksi tai ottaa vastaan yhdistyksen luottamustehtäviä eikä vastata yhdistyksen sitoumuksista Ehdokkuudesta voi aina kieltäytyä mistä syystä hyvänsä tai jopa mitään syytä ilmoittamatta. Tehtävää ei myöskään tarvitse ottaa vastaan, jos jäsen (tai ulkopuolinen) on tietämättään tullut valituksi yhdistyksen luottamustehtävään.

Yhdistyksen hallinto ja päätöksenteko Yhdistyksen ylintä päätäntävaltaa käyttävät jäsenet yhdistyksen kokouksessa/ sääntömääräisessä kokouksessa/kevät- ja syyskokouksessa Hallitus on yhdistyksen kokouksen valitsema toimielin, sen alainen ja se vastaa yhdistyksen päättäville elimille tekemistään ja tekemättä jättämistään Hallitus laittaa toimeen jäsenten tekemät päätökset

Yhdistyslain määräyksiä päätöksentekoon liittyen (ei voi säännöissä muuksi muuttaa) 1. Yhdistyksen kokous on pidettävä säännöissä määrättynä aikana (YhdL 20 §) 2. Yhdistyksen ylimääräisen kokouksen pitäminen (YhdL 20 §) 3. Päätösvalta on jäsenillä (YhdL 16 §) 4. Esteellisyys (YhdL 26 §) Jäsen ei saa äänestää eikä tehdä päätösehdotusta päätettäessä hänen tai yhdistyksen välisestä sopimuksesta tai muusta asiasta, joka hänen yksityinen etunsa on ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa (koskee myös jäsenen asiamiestä tai edustajaa) Esteellisyys: hallituksen jäsenen kohdalla riittää epäilys siitä, että on esteellinen päätöksentekoon

Yhdistyslain määräyksiä päätöksentekoon liittyen (ei voi säännöissä muuksi muuttaa) 5. Kokouskutsu (YhdL 24 §): kokouksen aika ja paikka ja mahdollisuus osallistua etänä ja onko tällaisen osallistujan puhevallan käyttäminen rajoitettua 6. Pöytäkirja (YhdL 31): (Huom! Päätöksen kirjaamisen tärkeys) Moitteenvarainen ja mitätön päätös (YhdL 32 § ja 33 §): moitekanne yhdistystä vastaan, jos yhdistyksen päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä tai se on muutoin lain tai sääntöjen vastainen tai moitekanne, jos on tehty mitätön päätös, joka vähentää jäsenellä sääntöjen mukaan olevaa eritystä etua yhdistyksessä tai päätöksentekovaltaan olennaisesti loukkaa jäsenen yhdenvertaisuutta

Yhdistyslain määräyksiä päätöksentekoon liittyen (voimassa, ellei säännöissä ole muuta määrätty) Päätös (YhdL 27 §) Tasatulos (YhdL 27 ja 29 §) Äänioikeus (YhdL 25 §) Asiamiehen käyttö (YhdL 25 §) Etukäteisilmoitus kokoukseen osallistumisesta (YhdL 25) Päätös (YhdL 27 §): määrittelee sen, mikä tulee päätökseksi (asiasta päätettäessä yli puolet äänistä tai sääntöjen muuttaminen, yhdistyksen purkaminen tai omaisuuden pääosan luovutus ¾ määräenemmistö, henkilövaalissa enemmistövaalitapa, eniten ääniä saanut voittaa) Tasatulos (YhdL 27 ja 29 §): vaalissa arpa ja asiaäänestyksessä voittaa se kanta, jota kokouksen puheenjohtaja esittää kannakseen tai jos päätös tehdään ilman kokousta erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, tulos ratkaistaan arvalla Äänioikeus (YhdL 25 §): jokaisella 15 vuotta täyttäneellä on äänioikeus ja jokaisella yksi ääni Asiamiehen käyttö (YhdL 25 §): yksityinen henkilö ei voi käyttää äänioikeuttaan asiamiehen välityksellä, jos säännöissä ei ole näin määrätty Etukäteisilmoitus kokoukseen osallistumisesta (YhdL 25 §): äänioikeuden käytöstä ei tarvitse ilmoittaa etukäteen, jos säännöissä ei ole määrätty,että voidakseen käyttää äänioikeuttaan on ilmoitettava osallistumisesta kokoukseen etukäteen

Hallituksen tehtävät Hallituksen toimivalta = toimeenpanovaltaa Hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioista (YhdL 35 §) Hallitus on sidottu yhdistyksen toimialaan Voi delegoida tehtäviään – ei vastuutaan Sellaista tilannetta ei voi olla, että yhdistyksellä ei ole hallitusta

Hallituksen lakimääräiset tehtävät Jäsenluettelon pitäminen, nimi ja kotipaikka (Yhdistys- ja Henkilötietolaki) Yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen Yhdistyksen edustajana toimiminen (lakisääteinen edustaminen) Toiminta purkautuneen yhdistyksen selvitysmiehenä Yhdistyksen omaisuuden luovuttaminen konkurssiin Muiden lakien mukaiset tehtävät: esim. tilinpäätöksen allekirjoitus, tilintarkastuksen järjestäminen Tämän lisäksi joitakin tehtäviä, joita hallitus voi lain mukaan hoitaa (mm. jäsenen ottaminen yhdistykseen, erottaminen, omaisuuden myyminen, vaihtaminen ja kiinnittäminen) Jäsenrekisteristä on tehtävä rekisteriseloste, joka on helposti nähtävillä. Siinä on rekisteripitäjän nimi ja yhteystiedot, henkilötietojen käsittelyn tarkoitus, kuvaus rekisteröityjen ryhmästä ja ryhmistä ja näihin liittyvistä tiedoista ja tietoryhmistä, mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan, kuvaus rekisterin suojauksen periaatteista.

Hallituksen muita tehtäviä Toimeenpanee yhdistyksen kokousten päätökset Valmistelee yhdistyksen kokoukset ja asiat kokouksille Hoitaa yhdistyksen juoksevia asioita Yhdistyksen edustaminen mm. yhteistyö Aloitteiden tekeminen yhdistyksen kehittämiseksi Rahavarojen ja omaisuuden hoito Sisäisen toiminnan valvonta ja johto

Hallituksen vastuu Parlamentaarinen vastuu Hallitus nauttii jäsenistön luottamusta Luottamushenkilön toiminta tulee olla yhdistyksen kannalta tarkoituksenmukaista Hallituksen jäsen voidaan erottaa pelkän luottamuspulan vuoksi Rikosoikeudellinen vastuu Astuu voimaan silloin, kun lakia on rikottua tai yhdistyksen oikeuksia on loukattu Hallitus ei voi erottaa hallituksen jäsentä, erottamisesta päättää yhdistyksen kokous. Hallitusta ei voida erottaa ennen kuin toimikausi on alkanut

Hallituksen vastuu Siviilioikeudellinen vastuu: vahingonkorvausvastuu määritelty yhdistyslain 39 pykälässä Hallituksen jäsen ja yhdistyksen toimihenkilö on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimiessaan tahallisesti (tietää aiheuttavansa yhdistykselle vahinkoa, esim. kavallus) tai tuottamuksellisesti (huolimattomuus, välinpitämättömyys, tietämättömyys) aiheuttanut yhdistykselle Valvontavelvollisuus ja läsnäolovelvollisuus Moraalinen vastuu Edistettävä yhdistyksen asiaa Omien tavoitteiden ollessa ristiriidassa yhdistyksen tavoitteiden kanssa ei tämä saa vaikuttaa käytännön toimiin

Puheenjohtajaan liittyvät määräykset yhdistyslaissa Yhdistyslain 35§ mukaan yhdistyksen hallituksella on oltava puheenjohtaja Puheenjohtaja ei saa olla vajaavaltainen eli hänen tulee olla täysi-ikäinen, eikä holhouksen alainen Kukaan hallituksen jäsenistä ei saa olla konkurssissa Puheenjohtajalla on oltava asuinpaikka Suomessa, jollei PRH myönnä lupaa poiketa tästä

Puheenjohtajan asema Puheenjohtajan muodollinen asema on heikko: yhdistyslaki tai säännöt eivät yleensä nosta häntä muiden hallitusten yläpuolelle missään suhteessa Puheenjohtaja käyttää johtaessaan pitkälle henkilökohtaisia ominaisuuksiaan: järjestön johtaminen on haastava tehtävä

Puheenjohtajan lakisääteiset tehtävät Nimenkirjoitusoikeus PRH:lle tehtävän perusilmoituksen allekirjoitus PRH:lle sääntöjen muuttamisesta, hallituksen puheenjohtajan ja nimenkirjoittajien vaihtumisesta tehtävän muutosilmoituksen allekirjoitus PRH:lle yhdistyksen purkautumisesta tehtävän purkautumisilmoituksen allekirjoitus

Varapuheenjohtaja Asema muodollisesti heikompi kuin puheenjohtajan On täytettävä yhdistyslaissa puheenjohtajaa koskevat määräykset On oltava hallituksen varsinainen jäsen Toimii sijaisena, kun puheenjohtaja on estynyt Jos varsinainen puheenjohtaja jättää kesken kauden tehtävänsä, on hänelle valittava mahdollisimman pian jatkaja -> varapuheenjohtaja ei nouse automaattisesti puheenjohtajan paikalle

Sihteerin tehtävät Pöytäkirjojen laatiminen Ilmoitukset viranomaisille ja liittoon Toiminta-/vuosikertomuksen luonnoksen laatiminen Toimintasuunnitelman luonnoksen laatiminen Jäsenrekisterin hoitaminen Kokousten valmistelu Arkistonhoito Tiedottaminen Muut tehtävät

Talouden-/rahastonhoitajan tehtävät Maksuliikenteen hoitaminen Kirjanpidon hoitaminen Käteiskassan hoitaminen Laatii luonnoksen tilinpäätökseksi Seuraa talousarvion toteutumista ja pitää hallituksen ajantasalla Avustaa hallitusta talouden suunnittelussa Laatii luonnoksen veroilmoitukseksi

Yhdistystalouden perusteet Yhdistyslaki 5§: Yhdistys saa harjoittaa vain sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, josta on määrätty sen säännöissä tai joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena Toiminnan rahoittaminen määritellään säännöissä: Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot Kirjanpitolaki määrittää, että yhdistys on kirjanpitovelvollinen, tilikausi on 12 kk ja tilinpäätös on annettava 4 kk:n kuluessa tilikauden päättymisestä

Talouden hoito Taloussääntö talouden hoitoon: Laskujen hyväksymiskäytännöt yms. Kirjanpidon hoitaminen Tiliote, lasku, kuitti käteis- ja korttimaksuista, kopio yhdistyksen lähettämästä laskusta -> kaikki kuuluvat tositteet ja tiliotteet kirjanpitoon Käteiskassan hoito ja kirjanpito Maksuvalmiuslaskelma

Toimintasuunnitelma ja talousarvio Toimintasuunnitelma = ennuste yhdistyksen tulevasta toiminnasta ja tavoitteista Talousarvio = suunnitelma yhdistyksen tilikauden varojen hankinnasta ja käytöstä Velvoittavat ja valtuuttavat hallitusta: Hallituksen tehtävä huolehtia, että asiat pannaan toimeen ja niihin hankitaan varat Hallituksella oikeus tehdä tarpeellinen suunnitelman toteuttamiseksi ja käyttää talousarvioon osoitettuja varoja

Hyvä talousarvio Realistinen arvio tilikauden tuloista ja menoista Verrattavissa tuloslaskelmaan Jäsennelty, selkeä ja riittävän yksityiskohtainen Hallituksen käytössä säännöllisesti Ohjaa rahankäyttöä ja varojen hankintaa

Kertomus edellisestä vuodesta ja tilinpäätös Kertomuksen edellisestä vuodesta laatii hallitus Sen perusteella arvioidaan, voidaanko hallitukselle myöntää vastuuvapaus Tilinpäätösasiakirjat (on annettava oikea ja riittävä kuva toiminnan tuloksesta) käsittävät tuloslaskelman (kuvaa, mistä yhdistykseen on tullut rahaa ja mihin se on mennyt) ja Taseen Tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja on yhdistyksen kokouksen valitsema luottamushenkilö, jonka tehtävänä on jäsenten puolesta ja toimeksiannosta tarkastaa yhdistyksen taloudenhoito ja hallinto Ei voi olla hallituksen jäsen, sellaisen lähisukulainen, palkattu toimihenkilö, velka- tai muussa riippuvuussuhteessa yhdistyksen luottamushenkilöihin

Yhdistyksen kokouksen valmistelu talouden ja toiminnan osalta Ennen sääntömääräistä/vuosikokousta hallitus pitää ns. tilikokouksen Tilikokouksessa käydään läpi ja hyväksytään kokoukselle esitettäväksi vuosikertomus/toimintakertomus ja tilinpäätös Istuva hallitus allekirjoittaa tilinpäätöksen Allekirjoitetut tilit toimitetaan tilin/toiminnantarkastajalle säännöissä ilmoitetun aikataulun mukaan Tilin/toiminnantarkastaja tekee tileihin tilinpäätösmerkinnän heti hallituksen allekirjoituksen alapuolelle Mahdollisia puutteita löydettyään tilin/toiminnantarkastaja tekee tilintarkastuspöytäkirjan, johon pyytää vastauksia tai selvityksiä (ei esitetä yhdistyksen päättävälle elimelle) Tilin/toiminnantarkastuskertomus Tämän jälkeen asiat viedään vuosikokoukselle

Materiaalia Opas Yhdistyslain muutokseen löytyy sivuilta http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/1279614468428 Lait löytyvät osoitteesta www.finlex.fi Materiaalia osoitteesta www.yhdistystori.fi