Rajua Yhdistystoimintaa

Esitys aiheesta: "Rajua Yhdistystoimintaa"— Esityksen transkriptio:

1

2 Rajua Yhdistystoimintaa
Joonas Pekkonen TTYYH17

3 Sisältö Rekisteröity yhdistys Henkilörekisteri
Yleishyödyllinen yhdistys Nimenkirjoitus Y-tunnus Arkistointi Säännöt Yhdistyslaki

4 Yhdistys Luonnollisten henkilöiden, oikeuskelpoisten yhteisöjen tai molempien jotakin tarkoitusta varten perustama organisaatio Yhdistymisen vapaus on taattu perustuslaissa Rekisteröidään PRH:n ylläpitämään yhdistysrekisteriin -> Täältä tarkistetaan nimenkirjoitusoikeus Lait ohjaavat toimintaa pääasiassa Yhdistyslaki (YhdL)

5 Oikeushenkilö Oikeustieteessä sellainen taho, joka voi saada oikeuksia ja tulla velvoitetuksi (=oikeuskelpoinen) Luonnollinen henkilö = ihminen Syntymästä kuolemaan asti Oikeushenkilö = yritys, yhteisö tai julkisoikeudellinen taho Tarvitaan taloudellisen, aatteellisen tai yhteiskunnallisen toiminnan järjestämiseen Keskeiset kysymykset liittyvät perustamiseen, edustamiseen, miten velvoitteisiin vastataan ja miten se lakkautetaan Oikeushenkilö ei synny itsestään eikä ilman luonnollisten henkilöiden myötävaikutusta

6 Rekisteröity vs rekisteröimätön
Ry on oikeuskelpoinen Jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista Ry voi tehdä sopimuksia Mikäli yhdistys kärsii hallituksen tahallisten tekojen, törkeiden laiminlyöntien tai virheiden seurauksena tappioita, yhdistyksellä on oikeus vaatia hallitukselta korvauksia Oikeutta ei ole, mikäli vahingot aiheutuvat huolellisuudesta huolimatta Hallitukselle myönnetään vastuuvapaus toimikauden lopussa

7 Rekisteröity vs rekisteröimätön
Rekisteröimätön yhdistys ei ole oikeushenkilö Hallitus ei ole yhteisesti vastuussa, vaan vastuu on yksittäisillä henkilöillä kulloisestakin toimenpiteestä Rekisteröimättömällä yhdistyksellä ei voi olla omaisuutta

8 Henkilörekisteri YhdL määrää ry:tä pitämään jäsenrekisteriä, josta löytyy koko nimi ja kotikunta Muiden tietojen merkitseminen tulee olla perusteltua Ei arkaluontoista tietoa Jäsenluettelosta on oltava rekisteriseloste 1) rekisterinpitäjän ja tarvittaessa tämän edustajan nimi ja yhteystiedot 2) henkilötietojen käsittelyn tarkoitus 3) kuvaus rekisteröityjen ryhmästä tai ryhmistä ja näihin liittyvistä tiedoista tai tietoryhmistä 4) mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan ja siirretäänkö tietoja Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle 5) kuvaus rekisterin suojauksen periaatteista.

9 Yleishyödyllinen yhdistys
Yleishyödyllisyys arvioidaan verotuksessa Toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyödyksi (aineellista, eettistä, yhteiskunnallista, henkistä) Yhdistyksen toiminta ei kohdistu vain rajattuun henkilöpiiriin (jäsenmäärä ei saisiolla kovin pieni, ja tarkoituksena tulisi olla uusien jäsenten hankkiminen) Varoja ei saa käyttää perustajan tai hänen läheistensä hyväksi, toiminta ei voi palvella yksityisiä taloudellisia tarkoituksia Tarkoituksena ei voi olla jäsenten kustannusten pienentäminen, mutta jäsenet voivat saada jäsenetuja ja –alennuksia kun edun antaminen liittyy yhdistyksen toimintaan ja etu on tavanomainen ja kohtuullinen

10 Yleishyödyllisen yhdistyksen verovapaat tulot
Jäsenmaksutulot Osinko- ja korkotulot Osakehuoneistojen vuokratulot Lahjoitukset Avustukset Luovutusvoitot Mikäli yhdistys ei ole yleishyödyllinen, sen on maksettava veroa kaikesta tulosta

11 Yleishyödyllisyyden arviointi
Säännöt ja todellinen toiminta ratkaisevat Toimittava sääntöjen mukaisesti Yleishyödyllisyyden esteenä voi olla säännöissä maininta että ”yhdistysjakaa jäsenilleen voittoa” tai ”yhdistyksen purkautuessa varallisuus jaetaan jäsenille” Ei yleishyödyllinen, jos merkittävästi liiketoimintaa (joissain tapauksissa yksittäisen liiketoimen rajana on käytetty €) Rekisteröimätön yhdistys ei voi olla yleishyödyllinen, on verotuksessa yhtymä, tulo verotetaan jäsenten tulona

12 Nimenkirjoitusoikeus
Tapa antaa henkilölle valtuuksia toimia yhdistyksen nimissä YhdL: Puheenjohtajalla on nimenkirjoitusoikeus, ellei säännöissä toisin määrätä. Voidaan valtuuttaa muitakin hallituksen jäseniä yksin tai kaksin. Nimenkirjoittajia on kahdenlaisia: sääntömääräisiä ja määrättyjä. Sääntömääräiset liittyvät tiettyyn asemaan Yhdistyksen hallitus voi sääntöjen puitteissa myös antaa määrättyjä nimenkirjoitusoikeuksia Nimenkirjoitusoikeudet pitää aina ilmoittaa PRH:lle, se on ainut tapa tarkistaa ne. Muutos maksaa 20 €

13 Y-tunnus Helpottaa yritysten kanssa toimimista, vaaditaan esimerkiksi puhelinliittymän tai ajoneuvon omistamiseen. Ei tule automaattisesti, haetaan liittymällä Verohallinnon ja PRH:n yhteiseen yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (YTJ) täyttämällä Y1 lomake Yhdistys voidaan liittää myös erilaisiin rekistereihin, kuten ALV-velvollisten, työnantaja- tai ennakonperintärekisteriin. Rekistereihin liittyminen ei ole pakollista Y-tunnuksen saamiseksi, myös perusilmoitus riittää Pääasiassa lisää yhdistyksen oikeuksia. Myös lisää yhdistyksen verottajan ylläpitämään rekisteriin

14 Y-tunnus ja verotus Mikäli yhdistys harjoittaa laajaa elinkeinotoimintaa, on maksettava toiminnastaan veroa. Tämänlaisessa tilanteessa kannattaa konsultoida kokeneempia Verottajalta voi myös pyytää koulutuksia asiasta. Ainakin urheiluseurat ovat joskus saaneet koulutusta Mahdollisuus joskus myös ylioppilaskunnille?

15 Arkistointi Ry:llä on paljon materiaalia, jota on arkistoitava
Pöytäkirjat Toimintakertomukset ja –suunnitelmat Luettelot hallituslaisista, toimihenkilöistä Talousarviot, tilinpäätökset Säännöt Kirjeet? Lehdet? Artikkelit? Suuri osa voidaan hävittää ajan myötä (Listoja löytyy googlaamalla) Yhdistyksellä olisi hyvä olla jonkinlainen oma arkistointiohjesääntö, helpottaa pitkäaikaista toimintaa Arkistointia ei tehdä pelkästään lain vuoksi. Historiikit

16 Yhdistyksen säännöt YhdL 8§: ”Yhdistyksen säännöissä on mainittava: 1) yhdistyksen nimi; 2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot; 4) jäsenen velvollisuudesta suorittaa yhdistykselle jäsenmaksuja ja muita maksuja; 5) yhdistyksen hallituksen jäsenten ja yhdistyksen tilintarkastajien sekä toiminnantarkastajien lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä sekä toimikausi; ( /678) 6) yhdistyksen tilikausi; 7) milloin yhdistyksen hallitus ja tilintarkastajat sekä toiminnantarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään; ( /678) 8) miten ja missä ajassa yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle; sekä 9) miten yhdistyksen varat on käytettävä, jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan.”

17 Yhdistyslaki 12 lukua 1 Yleisiä säännöksiä 7 Purkautuminen 2 Yhdistyksen perustaminen 8 Yhdistyksen lakkauttaminen 3 Jäsenyys Yhdistysrekisteriin merkitseminen 4 Päätösvalta Rekisteröimättömät yhdistykset 5 Päätöksenteko Erinäisiä säännöksiä 6 Yhdistyksen hallinto 12 Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset Paljon asioita yhdistysten säännöissä on suoraan laista. Eivät ole pakollisia, mutta helpottavat asioiden tekemistä

18 Yhdistyksen tarkoitus
YhdL 2§: Ei taloudellista voiton tavoittelua jäsenille YhdL 5§:” Yhdistys saa harjoittaa vain sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, josta on määrätty sen säännöissä tai joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.” 1§: Aatteellisen tarkoituksen toteuttamista varten 3§ ja 4§: On olemassa myös kiellettyjä ja luvanvaraisia yhdistyksiä Yhdistys ei saa olla lain tai hyvän tavan vastainen Esimerkkejä yhdistyksistä: urheiluseurat, ainejärjestöt, poliittiset puolueet, ammattiliitto

19 Jäsenyys Yhdistyksen jäseniä voivat olla luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt Hallitus päättää jäseneksi hyväksymisestä Hallituksen tulee pitää luetteloa jäsenistä Jäsen voi erota halutessaan Jäsen voidaan erottaa säännöissä olevin perustein

20 Jäsenen oikeudet Oikeus käyttää päätäntävaltaa
Oikeus saada kokous koolle Oikeus pysyä jäsenenä Oikeus saada palveluita Oikeus tutustua asiakirjoihin Oikeus tehdä aloitteita yhdistykselle Myös velvollisuukisa Maksaa maksu Velvollisuus olla vahingoittamatta yhdistystä Velvollisuus täyttää säännöissä määrätyt tehtävät

21 Päätösvalta Jäsenten päätösvalta
Säänöissä voidaan määrätä myös, että päätösvaltaa käyttävät valtuutetut tai tietyt edustajat Suuret yhdistykset Liittomuotoiset yhdistykset

22 Päätöksenteko Ylintä päätösvaltaa yhdistyksissä käyttävät kokoukset
Kokouksissa päätetään esimerkiksi seuraavista asioista: Sääntöjen muuttaminen Kiinteistön/huomattavan muun omaisuuden luovuttaminen Vaalit, äänestys- vaalijärjestys Hallituksen jäsenen, tilintarkastajan / toiminnantarkastajan valinta/erottaminen Tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaus Yhdistyksen purkaminen Käsitellään yleensä taloudellisia asioita, budjetti /toimintasuunnitelma/toimintakertomus

23 Hallinto Yhdistyksellä on hallitus, joka koostuu vähintään kolmesta henkilöstä Hallitus edustaa yhdistystä Hallitus kutsuu koolle ja valmistelee yhdistyksen kokoukset Hallitus päättää jäsenyydestä Hoitaa juoksevia asioita, toimeenpanee päätökset Hoitaa yhdistyksen rahoja ja omaisuutta Johtaa sisäistä toimintaa

24 Toiminnantarkastus Yhdistyksellä on oltava toiminnantarkastaja tai tilintarkastaja Tilintarkastaja valitaan, mikäli vähintään kaksi seuraavista täyttyvät: Taseen loppusumma on yli euroa; Liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on yli euroa, tai Palveluksessa on yli 3 henkilöä. YhdL 38§: ” Toiminnantarkastajan on oltava luonnollinen henkilö. Toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Toiminnantarkastajana ei voi olla vajaavaltainen taikka se, joka on konkurssissa tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu. Toiminnantarkastajan on oltava riippumaton tarkastusta suorittaessaan.” Toiminnantarkastajan tulee toimittaa kirjallinen toiminnantarkastuskertomus

25 Purkautuminen tai lakkauttaminen
Kun yhdistys päättää purkautumisesta, selvitystoimista vastaa hallitus, ellei kokous ole valinnut erillistä selvitysmiestä. Selvitystoimissa selvitetään varallisuusasema, omaisuus, velkojen maksaminen ja jäljelle jääneiden varojen käyttäminen yhdistyksen säätöjen ja lain mukaan. Taloudellinen toiminta saa jatkua vain siinä määrin kun on pakollista selvittelytoiminnan kannalta. Yhdistys katsotaan purkautuneeksi, kun purkautuminen merkitään yhdistysrekisteriin

26 Lakkauttaminen Yhdistys voidaan myös määrätä lakkautetavaksi oikeuden toimesta, syyttäjän, poliisihallituksen tai yhdistyksen jäsenen kanteesta Syyt lakkauttamiseen Yhdistys toimii olennaisesti vastoin lakia tai hyviä tapoja; Yhdistys toimii olennaisesti vastoin sen säännöissä määrättyä tarkoitusta; tai Yhdistys toimii vastoin 4 §:ssä tarkoitettua lupaa tai 35 §:n 3 momentin säännöstä. Jos yleinen etu ei vaadi yhdistyksen lakkauttamista, voidaan yhdistykselle lakkauttamisen sijasta antaa varoitus.

27 Rekisteröimättömät yhdistykset
Eivät voi saada nimiinsä oikeuksia tai tehdä sitoumuksia Yhdistyksen puolesta tehdystä toimesta aiheutuneesta velvoitteesta vastaavat toimeen osallistuneet tai siitä päättäneet henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti. Tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa sen puolesta voi toimia yhdistyksen tai sen hallituksen puheenjohtaja tai muu sen asioita hoitava Rekisteröimättömiin yhdistyksiin on muutoin soveltuvin osin sovellettava, mitä 1–5, 10, 11, 43, 44, 60 ja 62 §:ssä on säädetty.

28 Case Kaksi urheilujoukkuetta Tiikerit ry ja Pingviinit ry. Joukkueissa harrastetaan useita lajeja. Osa Tiikerien jalkapallojaoston joukkeista oli siirtynyt kokonaan Pingviinien alle. Pingviineihin oli siirtynyt myös osa yhden Tiikerien alla toimineen joukkueen pelaajista. Ennen siirtymistä joukkeilla oli ollut joukkuekohtaisilla pankkitileillä rahaa, tilit Tiikerit ry:n nimissä. Tiikerit ry ei maksanut Pingviinit ry:lle joukkueiden rahoja, vedoten siihen, että heillä ei ole velvoitteita eronneita jäseniä kohtaan.

29 Pingiviinit ry vaatii käräjäoikeudessa, että Tiikerit ry maksaa sille rahat, 10 000 euroa.
Tiikerit ry:ssä oli toiminut eri urheilulajien jaostoja, jalkapallossa 16 joukkuetta. Jalkapallojoukkueiden taustaryhmät olivat päättäneet perustaa oman Pingviinit ry:n jalkapalloa varten. 13 joukkuetta, eli 200 pelaajaa siirrettiin Tiikereistä Pingviineihin. Suurin osa pelaajista ei koskaan ollut virallisesti Tiikerit ry:n jäseniä. Tilit olivat olleet Tiikerit ry:n nimissä, mutta rahat olivat kunkin joukkueen omia, kerätty pelaajilta ja pelaajien vanhemmilta jalkapallotoiminnan rahoittamiseksi

30 Käräjäoikeuden käsittely
Mitä tuli päätökseksi? Kenelle rahat kuuluivat ja miksi?

31 Käräjäoikeus Pelaajien ei katsottu koskaan olleen Tiikerit ry:n jäseniä. He eivät olleet maksaneet jäsenaksua, eikä heitä oltu koskaan hyväksytty jäseniksi minkään virallisen toimielimen puolesta, kuten ry:ssä tulee toimia Rahojen katsottiin kuuluvan Pingviinit ry:n joukkueille

32 Valitus hovioikeuteen
Tiikerit ry valitti. Perusteluina, että mikäli katsotaan joukkueiden omaisuuden olevan pelaajien erillisvarallisuutta, Pingviineillä ei ole kanneoikeutta asiassa. Hovioikeus vahvisti käräjäoikeuden päätöksen. Tiikerit ry ei ollut esittänyt virallista selvitystä, että olisi ikinä hyväksynyt pelaajia ry:n jäseniksi, vaikka he olivatkin pelanneet Tiikerien alaisessa jalkapallojoukkueessa. Hovioikeus katsoi, että rekisteröidylle yhdistykselle perustetulle rekisteröimättömälle alayhdistykselle (alaosasto) kerätyt varat olivat alayhdistyksen omaisuutta

33 Korkein oikeus Lopputuloksena korkein oikeus katsoi, että Pingviinit ry:llä on Tiikerit ry:ä parempi oikeus varoihin niiden joukkueiden osalta, jotka ovat kokonaisuudessaan siirtyneet Pingviineihin

34 Yleiskokouksessa päätetään vastuuvapauden myöntämisestä
Yleiskokouksessa päätetään vastuuvapauden myöntämisestä. Äänestys menee tasan. Kokouksen puheenjohtaja ei ole yhditysksen jäsen. Miten toimitaan?