Yhdistystoiminta. Yhdistymisvapaus ”Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla.

Esitys aiheesta: "Yhdistystoiminta. Yhdistymisvapaus ”Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla."— Esityksen transkriptio:

1 Yhdistystoiminta

2 Yhdistymisvapaus ”Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.” Suomen perustuslaki 13 §

3 Yhdistystoiminnan periaatteet  vapaaehtoisuus  kansanvaltaisuus (demokraattisuus)  yhdenvertaisuus  Julkisuus  aatteellinen tarkoitus, yleishyödyllinen

4 Yhdistys Perustamiseen tarvitaan vähintään 3 ihmistä tarkoitettu pysyväksi, vertaa esim. kerhotoiminta – yhdistys rekisteröity (ry, rf) tai rekisteröimätön Suomessa on jopa 135.000 rekisteröityä yhdistystä seura, kerho, klubi, järjestö, liitto, keskusliitto, keskusjärjestö

5 Kattoliitto / järjestö Yhdistys Jäsenet

6 Etelä-Karjalan romanit ry, ImatraGipsy Fighters ry, HelsinkiJyväskylän Romaninuoret ry, JyväskyläKanta-Hämeen Romaniyhdistys ry, RiihimäkiKatuvalot ry, TampereKiteen seudun romaniyhdistys ry, KiteeLahden romanit ry, LahtiLakeuden Romanit ry, SeinäjokiLanatto Rom ry, RovaniemiPohjois-Suomen Romanit ry, OuluPääkaupunkiseudun romaninuorten tuki ry, HelsinkiRomanien tie koulutukseen ry, HumppilaRomanimusiikin ystävät ry, NurmijärviROM - Hyvinkään ja Nurmijärven romaniyhdistys ry, HyvinkääToivoa tulevaisuuteen ry, HelsinkiVarkauden Romanit ry, VarkausYlä-Savon Romanit ry, Iisalmi

7 Säännöt Yhdistyksen säännöissä on mainittava: 1) yhdistyksen nimi; 2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot; 4) jäsenen velvollisuudesta suorittaa yhdistykselle jäsenmaksuja ja muita maksuja; 5) yhdistyksen hallituksen jäsenten ja yhdistyksen tilintarkastajien lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä sekä toimikausi; 6) yhdistyksen tilikausi; 7) milloin yhdistyksen hallitus ja tilintarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään; 8) miten ja missä ajassa yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle; sekä 9) miten yhdistyksen varat on käytettävä, jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan.

8 Yhdistyksen hallinto ”Päätösvalta yhdistyksessä kuuluu sen jäsenille.” YhdL 16 § ”Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksissa.” YhdL17 § ”Yhdistyksellä on oltava hallitus, johon kuuluu vähintään 3 jäsentä. Hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita. Hallitus edustaa yhdistystä.” YhdL 35 §

9 Jäsenyys jäsenyys syntyy pääsääntöisesti yhdistyksen hyväksyessä jäseneksi voi syntyä myös yhdistyksen perustamisen yhteydessä jäsenyys päättyy kun: jäsen eroaa (YhdL 13 §) tai kuolee jäsen erotetaan (YhdL 14-15 §) yhdistys lakkautetaan tai puretaan (YhdL 7 ja 8 luku)

10 Jäsenen oikeudet 1. Oikeus käyttää yhdistyksen päätäntävaltaa 2. Oikeus säilyttää säännöissä mainitut ”erityiset edut” 3. Oikeus säilyttää yhdenvertaisuus 4. Oikeus saada yhdistyksen kokous koolle 5. Oikeus pysyä jäsenenä 6. Oikeus erota yhdistyksestä milloin haluaa 7. Oikeus saada yhdistykseltä palveluja 8. Oikeus tutustua yhdistyksen asiakirjoihin 9. Oikeus tehdä aloitteita

11 Jäsenen velvollisuudet velvollisuus suorittaa yhdistykselle sen sääntöjen mukaan määräämät maksut velvollisuus olla menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittamatta yhdistystä velvollisuus täyttää yhdistyksen säännöissä mahdollisesti määrätyt tehtävät

12 Yhdistyksen kokoukset Ensimmäisen asteen yhdistyksissä: varsinaisia eli sääntömääräisiä kokouksia yleensä yksi tai kaksi vuosikokous tai kevät- ja syyskokous Toisen asteen yhdistyksissä (liitoissa): liittokokous yleensä kerran vuodessa tai harvemmin valtuusto tai edustajisto kerran tai kahdesti vuodessa Lisäksi ylimääräisiä kokouksia tarpeen mukaan. Päätöksen teko voidaan järjestää myös sähköpostitse tai verkkoyhteyden välityksellä.

13 Hallituksen kokoonpano vähintään 3 jäsentä, sisältäen puheenjohtajan (YhdL 35 §), ei ylärajaa jäsenten tulee olla vähintään 15-vuotiaita, eikä kukaan saa olla konkurssissa, pj täysivaltainen (18 v) hallituksen jäsenen ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen (ellei säännöissä niin vaadita) joskus myös varajäseniä optimikoko 6-7 jäsentä (K. Loimu)

14 Hallituksesta toimikausi on yleensä yksi tai useampi vuosi, joskus hallituksen jäsenten kaudet on lomitettu (erovuoroiset) hallitus on yhdistyksen kokouksen alainen toimielin ja vastaa toiminnastaan tai toimimattomuudestaan yhdistyksen kokoukselle eli jäsenille

15 Hallituksen lakisääteiset tehtävät jäsenluettelon pitäminen (YhdL 11 §) yhdistyksen kokousten koollekutsuminen ja valmistelu (YhdL 20 §) yhdistyksen edustajana toimiminen (YhdL 35 §) selvitysmiehenä toimiminen yhdistyksen purkautuessa (YhdL 40 §) yhdistyksen omaisuuden luovuttaminen konkurssiin (YhdL 61 §) tilinpäätöksen allekirjoittaminen (KPL 7 §) tilaisuuden varaaminen tilintarkastajille toimittaa tarkastus sekä tilintarkastajan pyytämien selvitysten ja avun antaminen (TTL 22 §)

16 Hallituksen mahdollisia tehtäviä jäsenluettelotietojen luovuttamisesta päättäminen (YhdL 11 §) jäsenten ottaminen yhdistykseen (YhdL 12 §) jäsenten erottaminen yhdistyksestä (YhdL 14 §) kanteen nostaminen yhdistystä vastaan, jos yhdistys on tehnyt moitteenvaraisen tai mitättömän päätöksen (YhdL 32-33 §) yhdistyksen nimenkirjoitusoikeuden antaminen (YhdL 36 §) yhdistyksen omaisuuden myyminen, vaihtaminen ja kiinnittäminen (YhdL 23 §)

17 Hallituksen muita tehtäviä yhdistyksen kokousten valmistelu yhdistyksen edustaminen päätösten toimeenpano juoksevien asioiden hoitaminen rahavarojen ja muun omaisuuden hoito sisäisen toiminnan valvonta ja johtaminen aloitteiden tekeminen yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi

18 Luottamushenkilöiden vastuu ’’Yhdistyksen luottamushenkilö tarkoittaa yhdistyksen tai sen hallituksen valitsemaa henkilöä, jolla on hoidettavanaan jokin tehtävä yhdistyksessä.” – K. Loimu vapaaehtoista, usein palkatonta kolmitahoinen vastuu: 1. Parlamentaarinen eli vastuu jäsenille, luottamus 2. siviilioikeudellinen (vahingonkorvaus) 3. rikosoikeudellinen

19 Parlamentaarinen vastuu tarkoituksenmukaisuus vastuu luottamushenkilön on parasta nauttia valitsijoidensa luottamusta koko kautensa ajan tai... luottamuksensa menettänyt luottamushenkilö voidaan erottaa koska tahansa, perusteluiden ei tarvitse olla erityisen raskaita (luottamuksen voi menettää pienestäkin syystä helposti) aloite voi tulla jäseniltä tai hallitukselta

20 Vahingonkorvausvelvollisuus ”Hallituksen jäsen ja yhdistyksen toimihenkilö on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut yhdistykselle. Sama koskee tätä lakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla yhdistyksen jäsenelle tai muulle aiheutettua vahinkoa.” YhdL 39 § siis paitsi tahallisesta, myös huolimattomuudesta, välinpitämättömyydestä tai tietämättömyydestä aiheutuneesta vahingosta voi joutua vahingonkorvausvelvollisuuteen tehtävänsä hoitamatta jättäminen voi johtaa vahingonkorvausvelvollisuuteen myös sillä perusteella, että tehtävänsä hoitaen vahingon olisi voinut estää

21 Vahingonkorvausvelvollisuus ”Milloin vahinko on kahden tai useamman aiheuttama taikka he muuten ovat velvolliset korvaamaan saman vahingon, vastaavat he yhteisvastuullisesti.” VKL 2 § siispä jokainen vastaa vahingonkorvauksesta omasta ja toisten puolesta

22 Arkistointi yhdistyksellä on paljon aineistoa, joka on syytä säilyttää pysyvästi: pöytäkirjat toimintakertomukset ja -suunnitelmat luottamushenkilöluettelot osa kirjeenvaihdosta talousarviot ja tilinpäätökset lehtileikkeet säännöt suurin osa asiakirjoista voidaan kuitenkin hävittää jossain vaiheessa esim. tositeaineisto 6 vuotta verovuoden päättymisestä yhdistyksen on syytä laatia arkistointiohje

23 Puheenjohtaja valitaan yleensä yhdistyksen kokouksessa, mutta hallitus voi valita keskuudestaankin YhdL mukaan hallituksen jäsen siinä kuin muutkin nimenkirjoitusoikeus (ellei säännöissä toisin määrätä) yhdistysrekisteriasiakirjojen allekirjoittaja johtaa puhetta kokouksissa ja hallitusta muulloinkin edustaa yhdistystä ulospäin kehittää yhdistyksen toimintaa osallistuu tärkeimpiin käytännön töihin puheenjohtaja tilanteen mukaan

24 Varapuheenjohtaja ei mainita YhdL, mutta käytännössä samojen ehtojen alainen kuin pj paikkaa puheenjohtajan poissaoloa tilapäisesti puheenjohtajan aisapari ja töiden jakaja

25 Sihteeri hallinnoitsija, jonka työ on pääasiassa näkymätöntä hallituksen jäsenistä sihteeriksi se, joka parhaiten tuntee yhdistysasiat sihteeri voidaan (sääntöjen salliessa) ottaa myös hallituksen ulkopuolelta (usein kun yhdistyksellä on työntekijä) kokousasiakirjojen laatiminen, viranomais- ja keskusjärjestöasiakirjat, toimintakertomukset ja – suunnitelmat, jäsenrekisterin hoitaminen, kokousten valmistelu, arkistonhoito, tiedottaminen...

26 Taloudenhoitaja voidaan sihteerin tapaan ottaa sääntöjen salliessa hallituksen ulkopuolelta maksuliikenne, kirjanpito, käteiskassa, tilinpäätös, talousarvion toteutumisen seuraaminen, välitilinpäätökset, talousarvion laatiminen, rahoituslaskelmat, veroilmoitus...

27 Yhdistysrekisteri osa Patentti- ja rekisterihallitusta www.prh.fi paikalliset asiointipalvelut maistraateissa neuvonta Yhdistysnetti "vuosi-ilmoitus" ja otteet: verkkokauppa mukana YTJ:n ylläpidossa www.ytj.fi

28

29 Hyvin toimiva yhdistys 1. Jäsenet tietävät miksi yhdistys on olemassa ja mikä on toiminnan tarkoitus. 2. Toiminnalla toteutetaan yhdistyksen perustehtävää ja se on monipuolista ja kiinnostavaa. 3. Jäsenet tekevät yhdistyksen asioita yhdessä ja sitoutuvat toimintaan. 4. Jäsenet voivat osallistua ja vaikuttaa yhdistyksessä. 5. Jäseniä ja heidän osaamistaan arvostetaan: he ovat yhdistyksen tärkein resurssi. 6. Yhdistyksessä arvostetaan ja tehdään yhteistyötä, luodaan kumppanuuksia ja verkostoja. 7. Yhdistys haluaa oppia ja kehittää toimintaansa jatkuvasti.