TUNNE MUISTISI – KÄYTÄ, KEHITÄ, KOHENNA Asiantuntijoina Timo Erkinjuntti, Professori Minna Raivio, Geriatrian erikoislääkäri Maire Rantala, Neurologian erikoislääkäri Juha Rinne, Professori

TIEDONKÄSITTELYN OSA-ALUEET MUISTITOIMINNOT Työmuisti Tapahtumamuisti (episodinen muisti): ”Muistan, että..” Asiamuisti (semantinen muisti): ”Tiedän, että…” TARKKAAVUUS TOIMINNANOHJAUS Muistin kannalta tärkeät tiedonkäsittelyn osa-alueet ovat muistitoiminnot, tarkkaavuus sekä toiminnan ohjaus. Muistitoiminnoista keskeisiä ovat työmuisti, niin sanottu tapahtumamuisti: "muistan, että...", koetut tapahtumat sekä asiamuisti: "tiedän, että...", viisaus ja kokemukset. Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

DEKLARATIIVINEN MUISTI säilyttäminen ja käsittely PITKÄ- KESTOINEN LYHYT- DEKLARATIIVINEN MUISTI SISEMPI OHIMO- LOHKO, TALAMUS Tapah- tumat TYÖ- MUISTI ETUOTSALOHKO Tiedon väliaikainen säilyttäminen ja käsittely TYVITUMAKKEET, PIKKUAIVOT PROSEDURAALINEN MUISTI Taidot ja tavat AIVOJEN KUORIKERROS ALUEET Asia-tieto Muisti on osatoiminnoista koostuva. Kyky tallentaa mieleen uusia asioita, säilyttää niitä ja tarvittaessa palauttaa mieleen. Muisti koostuu useista järjestelmistä. Ajan suhteen saatamme jakaa muistin lyhytkestoiseen ja pitkäkestoiseen muistiin. Lyhytkestoisessa muistissa keskeinen toiminta-alue on niin sanottu työmuisti. Se on muistimme näyttöpinta kuten monitori tietokoneessa. Se on muisti, jossa tietoa väliaikaisesti säilytetään ja aktiivisesti käsitellään ja se aines, joka nähdään tarkoituksenmukaiseksi, siirretään työmuistista pitkäkestoiseen muistiin. Pitkäkestoisen muistin osa-alueita ovat deklaratiivinen ja proseduraalinen muisti. Deklaratiivinen muisti on se, jonka sisältöä voimme kuvailla sanallisesti. Proseduraalisen muistin sisältöä - tietomme ja tapamme - voimme puolestaan näyttää. Deklaratiivisen muistin kaksi tärkeää osa-aluetta ovat tapahtumamuisti ja asiatietomuisti. Tapahtumamuisti on "muistan, että" -muisti. Siellä ovat henkilökohtaiset kokemuksemme, lähiaikojen tapahtumat - sitä voidaankin pitää "perinteisenä muistina". Asiatietomuistissa puolestaan ovat tietomme ja viisautemme. Se on ikään kuin kiteytynyttä tapahtumamuistin erittelyä. Aivorakenteita ajatellen aivoalueilla on erilainen tehtävä ja rooli. Työmuisti liittyy etuaivolohkon toimintaan ja tapahtumamuisti sisemmän ohimolohkon toimintaan. Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

TARKKAAVUUS JA TOIMINNANOHJAUS MUISTIN TOIMINTA EDELLYTTÄÄ TARKKAAVUUTTA Vireystila Tarkkaavuuden suuntaaminen Tarkkaavuuden ylläpito Tarkkaavuuden jakaminen ja aktiivinen prosessointi MUISTIN TEHOKKUUSSTRATEGIAT Toiminnan aloittaminen Suunnittelu ja toimintastrategian muodostus Päämäärätietoinen toteutus Toiminnan tuloksellisuuden arviointi Tehokas muistaminen vaatii tarkkaavuutta ja toiminnanohjauksen ripeää toimintaa. Tarkkaavuudessa tärkeitä asioita ovat vireystila, kyky ylläpitää ja suunnata tarkkaavuutta, kyky jakaa tarkkaavuutta tilanteen mukaan sekä käsillä olevan tiedon jatkuva prosessointi. Muistin tehokkuuteen liittyvät strategiat: miten toiminta saatetaan alkuun, miten suunnittelemme ja muodostamme strategioita, miten tähtäämme päämäärään ja miten arvioimme toiminnan tuloksellisuutta. Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

TIETOINEN MUISTAMINEN Poutiainen ym. 2003 TIETOISEN MUISTIN OSA-ALUEET MUISTIN OSAVAIHEET MUISTIN TOIMINTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ TYÖMUISTI TYÖMUISTIN VASTAANOTTO TOIMINNANOHJAUS - MUISTISTRATEGIAT TARKKAVUUDEN SÄÄTELY - MUISTIN HÄIRIYTYVYYS MIELIALA JA MOTIVAATIO - AKTIIVISUUS VAKIINTUNEET TAIDOT - KIELELLISET, VISUAALISET TYÖMUISTIN PROSESSOINTI TAPAHTUMA- MUISTI MIELEENPAINAMINEN Tietoinen muistaminen on varsin monimutkainen järjestelmä. Ensinnäkin on tietoisen muistin eri osa-alueet: työmuisti, tapahtumamuisti ja asiamuisti. Lisäksi muistiprosessiin liittyy useita vaiheita, lähtien työmuistiin vastaanotosta, tiedon käsittelystä, mieleen painamisesta ja muistissa säilyttämisestä aina muistista hakuun ja mieleen palautukseen asti. Tietoiseen muistamiseen vaikuttavat monet tekijät. Mieliala ja motivaatio ovat tärkeitä: muistaminen vaikeutuu, jos asia ei kiinnosta tai innosta. Tai jos masennus painaa, muisti toimii heikosti. Tärkeitä ovat myös vakiintuneet tiedot eli kielelliset ja näönvaraiset taidot, jotka tukevat tehokasta oppimista ja muistamista. Tämä alue on nimenomaan senioreilla usein pitkän kokemuksen myötä vahvempi. ASIAMUISTI MUISTISSA SÄILYTTÄMINEN MUISTISTA HAKU MIELEEN PALAUTUS Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

HENKISESTI VIREÄNÄ KORKEAAN IKÄÄN Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset yksilöllisiä Oppimiskyky säilyy, ”äly pelaa”, sosiaalisissa tilanteissa selviytyminen ennallaan Elämää olennaisesti haittaavan muistivaikeuden taustalla sairaus tai muu aivoihin vaikuttava tila Tärkeä viesti on: terve ikääntynyt ei höperöidy eikä tylsisty! Me elämme terveillä aivoilla henkisesti vireänä korkeaan ikään. Terveessä ikääntymisessä ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset ovat yksilöllisiä, mutta tärkeää on se, että oppimiskyky säilyy, äly pelaa ja sosiaalisista tilanteista selvitään kuten ennenkin. Elämää olennaisesti haittaavan muistivaikeuden taustalla on aina jokin sairaus, sairauksia tai muita aivoihin vaikuttavia tekijöitä. Terve ikääntynyt ei höperöidy eikä tylsisty Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

MUISTIPROSESSIT JA NORMAALI IKÄÄNTYMINEN MIINUKSET Mieleen painaminen hidastuu Mieleen palauttaminen on työläämpää Vapaa palautus heikkenee Aloitteisuutta ja ponnistelua edellyttävä toiminta heikkenee Tilannetekijöiden vaikutus korostuu PLUSSAT Muistissa säilyttäminen ei heikkene Vihjeisiin perustuva ja tunnistava palautus säilyy Oppimiskyky säilyy Terveessä ikääntymisessä on muistin kannalta positiivista, että muistissa säilyttäminen ei merkittävästi heikkene, vihjeisiin perustuva ja tunnistava mieleen palautus säilyy - kuten oppimiskykykin. Ikääntymisen negatiivisiin puoliin kuuluvat muistin toiminnan hidastuminen, mieleen painamisen hidastuminen, mieleen palauttamisen ja vapaan muistinpalautuksen työläys sekä aloitteellisuutta ja ponnistelua edellyttävien päättelytoimintojen heikkeneminen. Erityisen tärkeää on tiedostaa, että ikääntyessä tilannetekijöiden häiriövaikutukset korostuvat. Tilannetekijöitä ovat väsymys, kiputilat ja unettomuus, jotka kaikki kiusaavat muistin toimintaa enemmän kun ikäännymme. Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

SENIORITEETTI ON VOIMAVARA Tiedot, taidot Koulutus, kokemus Sairaudet, vauriot Tiedonkäsittelyn nopeus Senioriteetti on tutkimusten mukaan voimavara. Koulutuksen ja kokemuksen karttuessa iän myötä terveiden senioreiden tiedot ja taidot paranevat. Ikääntymisen hintana on tiedon käsittelynopeuden heikkeneminen ja siksi muisti- ja päättelytoiminnoissa seniori on nuorempiaan hitaampi, vaikkakin usein viisaampi. Portin 1996 Nuoruus Keski-ikä Vanhuus Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

ETENEVÄN MUISTISAIRAUDEN JA IKÄÄNTYMISMUUTOSTEN EROTTAMINEN Raja normaaliin häilyvä Muistisairaudessa uusien asioiden oppiminen ja mielessä säilyttäminen heikentynyt Johtaa hidastumiseen, epävarmuuteen ja virheisiin vaativissa tehtävissä Usein aiheuttaa uupumista ja masennusta Potilas ei aina itse tunnista heikentymistä Omaiset havaitsevat suorituskyvyn heikkenemisen potilasta herkemmin Miten erotamme normaalit ikääntymismuutokset etenevän muistisairauden alkuoireista? Raja on häilyvä. Keskeistä etenevissä muistisairauksissa on kuitenkin, että uusien asioiden oppiminen on työläämpää ja nimenomaan uusien asioiden mielessä säilyttäminen heikentyy. Unohdetaan siis helpommin tuoreita asioita. Tämä liittyy muutoksiin sisemmässä ohimolohkossa ja johtaa hidastumiseen, epävarmuuteen, virheisiin vaativissa tehtävissä sekä aiheuttaa usein vielä työelämässä mukana oleville uupumusta ja masennusta. Usein henkilö itse ei kaikilta osin tunnista heikentymistä. Siksi ystävien ja läheisten viestit muutoksista ovat hyvin arvokkaita. Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

ETENEVÄN MUISTISAIRAUDEN JA IKÄÄNTYMISMUUTOSTEN EROTTAMINEN Omaisen tai muun läheisen haastattelu Läheinen kuvaa runsaasti uusien asioiden unohtelua: esim. sovittujen tekemisten unohtelu, samojen asioiden kysely tai uutena kertominen Läheisen mielestä muistipulmat ovat jatkuvia ja pahentuneet vähitellen pitemmän ajan kuluessa Läheisen mielestä potilaan muistipulmat aiheuttavat ajoittaista avun tarvetta kuten muistuttamista, tarkistamista ja valvontaa Läheinen on erittäin tärkeä ja arvokas voimavara tunnistettaessa orastavia muistipulmia. Usein etenevän muistisairauden alkuvaiheessa läheinen kuvaa runsaasti uusien asioiden unohtelua, läheisen mielestä muistipulmat ovat paremmin jatkuvia kuin satunnaisia ja pahentuvat vähitellen - vaivihkaa. Läheisten mielestä muistipulmat aiheuttavat usein myös avuntarvetta, kuten muistuttamista, tarkistamista ja valvontaa. Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007 13

MITÄ VOIN ITSE TEHDÄ? Muistihäiriöiden ennaltaehkäisy aivojen käyttäminen pään suojaaminen vammoilta monipuolinen ja terveellinen ravinto liikunta sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy toimiva sosiaalinen verkosto liiallisen alkoholinkäytön välttäminen Mitä normaali ikääntynyt voi itse tehdä muistinsa hyväksi? Keskeistä on muistisairauksien riskitekijöiden hallinta. Siihen liittyy aivojen monipuolinen käyttäminen, pään suojaaminen vammoilta, monipuolinen ja terveellinen ruokavalio sekä liikunta. Tärkeää on erityisesti sydän- ja verisuonisairausriskin alentaminen. Riskitekijöitä tässä ovat korkea verenpaine ja kolesteroli, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt ja ylipaino. Tiedämme, että ystävät ja toimiva sosiaalinen verkosto tekevät hyvää muistille. On myös viisasta välttää liiallista alkoholin käyttöä. Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007 2

MITÄ VOIN ITSE TEHDÄ? ”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” Hoida yksi asia kerrallaan (”Poikki, pinoon, piste”) Älä jää ylisuurten töiden uuvuttamaksi Muista levon merkitys Entä sitten arjessa? Vihje kuuluu: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Suunnitelmallisuus on tärkeä voimavara. Toimitaan mieluummin niin, että työpäivä aloitetaan kaikkein vaativimmilla tehtävillä. Kun ylisuuret työt painavat, on syytä pysähtyä. Ei pidä jäädä taakan alle, vaan suunnitella, järjestellä ja pyytää vaikka apua. Levon ja hyvän yöunen olennainen merkitys muistille tulee aina tiedostaa. Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007 2

MITÄ VOIN ITSE TEHDÄ? Oppimistapahtumassa virkeä, levännyt ulkoisten häiriötekijöiden poisto informaatiovirran säätely (ei liikaa, ei liian nopeasti) opittavan tiedon jäsentäminen, tiivistäminen, yhdistäminen aikaisempaan tietoon ja kokemukseen kertaus Entä kun opiskelemme tai painamme mieleen uusia asioita? On erittäin tärkeää tiedostaa, että kun olemme levänneitä ja virkeitä, asiat sujuvat paremmin. Etenkin seniorit oppivat lisäksi paremmin, kun ulkoiset häiriötekijät poistetaan. On myös tärkeää säädellä tietovirtaa eikä haukata liian paljon liian nopeasti. Tiedon jäsentämisen ja tiivistämisen keinoja on hyvä oppia, sekä yhdistellä uutta tietoa aikaisempaan tietoon ja kokemuksiin. [innostavasti:] Ja kertaus on opin äiti - etenkin senioreilla! Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007 2

MITÄ VOIN ITSE TEHDÄ? Ulkoiset muistituet muistilaput päivyrit, kalenterit rutiinit (toistuva päiväohjelma) ajastimet, herätyskellot tarkistuslistat Muistituet eivät romuta muistiamme, vaan on viisasta käyttää ulkoisia muistitukia. Sopivat muistilaput, päivyrit, kalenterit, erilaisten rutiinien kehittäminen sekä tekniset muistuttimet, kuten kännykän ajastin - kaikki auttavat muistamisessa. Lisäksi voi hyvin pitää erilaisia tarkistuslistoja. Päiväkirjakin voi olla hyvä muistituki, johon on helppo palata, kun pohtii esimerkiksi miten asiat kuluneella viikolla sujuivat. Muistitukia kannattaa kuitenkin käyttää suunnitelmallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Kyse on apukeinoista, joilla rakennamme muistin tukiverkkoja. Tukiverkkoja, jotka ovat hyödyllisiä terveen seniorin kannalta, mutta yhtälailla tärkeitä orastavasta muistisairaudesta kärsivälle. Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007 2

YHTEENVETO Ikääntymiseen liittyy tiettyjä muistin ja tiedonkäsittelytoimintojen muutoksia, erityisesti niiden nopeudessa ja joustavuudessa Merkittävä muistitoimintojen heikentyminen ei kuulu normaaliin ikääntymiseen Jos toteat itselläsi tai läheiselläsi muistihäiriöitä kannattaa asian aikainen tutkiminen Yhteenvetona: ikääntymiseen liittyy tiettyjä muistin- ja tiedonkäsittelytoimintojen muutoksia. Erityisesti muutoksia näiden toimintojen nopeudessa ja joustavuudessa. Merkittävä muistitoimintojen heikentyminen ei kuitenkaan kuulu normaaliin ikääntymiseen. Terve-aivoinen seniori ei höperöidy eikä joudu arjen ankeuteen. Jos toteat itselläsi tai läheiselläsi muistipulmia, kannattaa asia aina tutkia mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

Tilaa www.muisti.com\tuotteet Tuore kirja muistista. Hietanen, Erkinjuntti, Huovinen: Tunne muistisi – käytä, kehitä, kohenna. Voit tilata vaivattomasti osoitteesta: www.muisti.com. Tilaa www.muisti.com\tuotteet

LISÄTIETOJA www.alzheimer.fi www.tohtori.fi/muistiklinikka www.muisti.com Lisätietoa seuraavilta www-sivuilta: alzheimer.fi, potilas ja omaisjärjestö; tohtori.fi, terveysportaali; muisti.com, muistikeskuksen sivut, josta löydät tämänkin esityksen.

Suomessa on yli 110 000 dementiapotilasta, uusia ilmaantuu yli 12 000 vuodessa. Vain 20 %:lla Alzheimer-potilaista on asianmukainen moderni lääkitys. Tämä on isänmaan haaste. Yhtenä asiantuntijoiden yhteenliittymänä tukkisumaa purkamassa: Suomen Muistikeskukset, www.muisti.com. www.muisti.com