Gardnerin lahjakkuudet verkossa Otavan Opisto Jari Sarja On tunnustettava, että jotkut ovat erityisen fiksuja ja älykkäitä, ehkä taiteellisesti erikoislahjakkaita. Mutta ei pidä ajatella, että muut ovat tyhmiä ja lahjattomia

Yhteiskunta, koulu ja lahjakkuus -kulttuurimme arvostaa lahjakkuutta -vanhat käsitykset lahjakkuudesta ohjaavat ajatteluamme -jos kuvittelemme, että lahjakkuus on pysyvä ominaisuus joka määräytyy perimän mukaan, ei pedagogiikalla ole lainkaan mahdollisuuksia -koulun vaikutus on niin suuri, että huonosti koulussa menestyneet myöhemmin menestyessään yliopistossa tai työelämässä kärsivät ns. huijari-ilmiöstä. -kuka määrää, millaista lahjakkuutta kannustetaan?

Howard ”huuhaa” Gardner -tunnetuksi vuonna 1983 julkaisullaan "Frames of mind", jossa hän totesi, että älykkyyttä on seitsemää eri lajia -moniälykkysteoria (Theory of multiple intelligences). -hän on kritisoinut koulua sillä perusteella, että se hänen mukaansa se keskittyy vain kielellisen ja matemaattisen lahjakkuuden kehittämiseen. -”Teorian menestys kuvaa ainakin yhtä aikakauteemme liittyvää tilausta. Oppimisen erilaisille reiteille ja kohteille haetaan legimiteettiä” (H. Linturi)

Totuus, kauneus ja moraali -Gardner on esittänyt, että jokaisen tulisi perehtyä koulussa ainakin kolmeen aihepiiriin: ihmiskunnan kehittymiseen evoluutioteorian valossa, yhteen oopperaan ja natsien hirmutekoihin. Aihekokonaisuudet edustavat totuutta, kauneutta ja moraalia.

kahdeksan lahjakkuutta 1.Verbaalinen - lingvistinen - kielellinen (systemaattinen, argumentoiva, kuunteleva) 2.Looginen - matemaattinen (abstrakti, tarkka, järjestelmällinen) 3.Visuaalinen - spatiaalinen (kuvien kautta ajatteleva, käyttää metaforia) 4.Musikaalinen (kyky tunnistaa sävelkorkeuksia, rytmejä) 5.Kehollis - kinesteettinen (muistaa sen mitä on tehnyt ei sitä mitä on havainnoinut) 6.Interpersoonallinen - sosiaalinen (neuvottelija) 7.Intrapersoonallinen - reflektoiva (itsetuntemus) 8.Luonnontieteellinen (tunnistaa ja luokittelee)

Taide -Veenema ja Gardner Amerikan sisällissota esitetään usein tekstinä ja kuvina vaikka, jotkut opiskelijat olisivat paljon kiinnostuneimpia esim. taiteellisemmasta esitystavasta tai henkilökohtaisesta reflektoinnista – esim. kuinka sota vaikutti ihmisiin, naapurisuhteisiin jne.

Teksti, kuva ja totuus -Veenaman ja Gardnerin (1996) mukaan oppikirjat perustuvat liian usein kolmen pylvään varaan. 1) paljon tekstiä. 2) jonkin verran kuvia 3) yksi ainoa totuus -Kohti erilaista oppimista netin avulla: 1) kyettävä huomioimaan muitakin älykkyyden lajeja kuin lingvistinen 2) sen myytin murtaminen, että on vain yksi 3) oppiminen tulisi pystyä todistamaan muulla tavoin kuin kirjallisesti esimerkkinä vaikkapa video, www-sivu, näytelmä, musiikkikappale jne.

Haasteita -Kuinka opettaa oppimaan? -Kuinka opettaa syväoppimista? -Kuinka opettaa luovaa ongelmanratkaisua -Kuinka saada kaikki samalle lähtöviivalle (osa etsii vasta piikkareitaan)