Keksinnöt luovat tulevaisuutta –

Esitys aiheesta: "Keksinnöt luovat tulevaisuutta –"— Esityksen transkriptio:

1 Keksinnöt luovat tulevaisuutta 17.1. – 18.1.2006
Kainuun Keksijät ry Hauholan koulu

2

3 Mitä näet tässä?

4 SUOMEN KEKSIJÄIN KESKUSLIITTO, KEKE RY
- on keksijöiden maailmanjärjestön IFIA:n jäsen - tavoitteina on mm.: - suomalaisen keksintötoiminnan edistäminen, - keksintöjä koskevan tietouden lisääminen ja - keksijöiden kansainvälisistä suhteista vastaaminen - Jäsenyhdistyksiä on 26 eri puolilla maata.

5 KAINUUN KEKSIJÄT RY Valtakunnallisen Suomen Keksijät ry:n Kainuun aluejärjestö Kainuun Keksijät ry:n hallitus vuodelle Pekka Hiltunen, puheenjohtaja - Jari Leinonen, varapuheenjohtaja - Päivi Malinen, sihteeri - Eero Pikkarainen, taloudenhoitaja - Ahti Rissanen, jäsenhankkija - Teuvo Hatva Menneinä vuosina toimi useita vuosia ns. Innoklubi, joka oli keksijöiden kuukausittainen ilta.  Ydin tiivistyi. Tänä vuonna kuntakierroksia sekä yhteistyötä koulujen ja kyläyhdistysten kanssa.

6 Innoklubi-toiminta INNOKLUBISTA saat innostusta keksimiseen:
- Tutustut eri alojen asiantuntijoihin. - Saat uusia oivalluksia esitelmistä ja keskusteluista. - Kehität omaa kekseliäisyyttäsi. - Kehität uusia tuoteideoita yhdessä muiden kanssa. KOKOONNUMME kerran kuukaudessa. Seuraava klubi-ilta on torstaina kello Tietokeskuksessa, Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjastossa Ketunpolku 1. Haluatko kehittää kekseliäisyyttäsi? Haluatko olla ideoimassa uusia tuotteita?

7 KEKSIMISESTÄ Keksijöiden kokoontuessa yhteen tai jonkin projektin tavoitteena voi olla tuottaa mahdollisimman monta ideaa ongelman ratkaisemiseksi. Tähän tarvitaan kahta asiaa: - epähomogeeninen ryhmä henkilöitä - erilainen elämänkokemus - erilaiset älykkyysalueet - erilainen koulutus - ideointimenetelmä sääntöineen - työrupeaman hallinta - kukaan ei dominoi

8 Tutustutaan nyt ihmisten älykkyyteen ja opetellaan Galleria -menetelmän säännöt

9 Ihmisellä on seitsemän älyä (Gardnerin näkemys)
1- kielellinen lahjakkuus 2- loogismatemaattinen päättelykyky 3- avaruudellinen käsityskyky 4- musikaalinen lahjakkuus 5- keholliskinesteettinen kyky (käden taidot) 6- interpersoonallinen älykkyys, ihmisten välisten suhteiden aistiminen 7- intrapersoonallinen älykkyys, kyky erottaa nopeasti oman tunne‑elämän vivahteet ja ohjata niiden perusteella omaa ja toisten käyttäytymistä

10 Älykkyyden hyväksikäyttöä
PREUSSIN ARMEIJA Jo Preussin armeijassa tehtiin jako: VIISAS TYHMÄ AHKERA aliupseeri miinanpolkija LAISKA upseeri miehistö Joku viisas on oivaltanut: Jos joku on viisas ja tietää sen, niin seuraa häntä, Jos joku on viisas eikä tiedä sitä, niin avaa hänen silmänsä, Jos joku on tyhmä ja tietää sen, niin karta häntä, Jos joku on tyhmä eikä tiedä sitä, niin opeta häntä.

11 ÄLYKKYYSTESTIT JA ÄLYKKYYSOSAMÄÄRÄ
Älykkyystesti tehdään miehille armeijassa. Älykkyystestit: Puhdistetaan kulttuurilliset tekijät. Testissä syntyy normaalijakauma. Älykkyysosamäärää kuvataan luvulla. Testitaso saavutetaan noin 18 vuoden iässä ja taso säilyy n. 70 –vuotiaaksi Ihmiselle on optimaalinen sopeutumisväli 85 ~ 140, kun ei ole liian älykäs eikä liian tyhmä.

12 ÄLYKKYYSOSAMÄÄRÄ Kun älykkyys ylittää 145, tulee ongelmia mm. viestinnässä eli henkilö ei saa itseään ymmärretyksi. ‑ voi joutua umpikujaan ‑ tulee hulluksi eli psykoottisesti mielisairaaksi ‑ menestyy testeissä ja on älykäs ainakin hulluuden aluksi ‑ hajamielinen professori, joka ei pysty kommunikoimaan omassa piirissään ja on hyvin omituinen toistenkin mielestä ‑ Kun lapsi/ihminen kuuluu tähän ryhmään, on pyrittävä estämään sosiaalinen umpikuja sekä kehitettävä sosiaalista kommunikointia ja käden taitoja.

13 Älykäs ihminen Tieteen huipulle kertyy älykkäitä ihmisiä, joiden älykkyysosamäärä on yli 150 Mitä älykkäämpi ihminen on, sitä todennäköisempää on, ettei hän ole naimisissa. Seksuaalinen vietti ylevöityy tieteelliseen työhön tai sitten vaivaa ajanpuute eikä ehdi juosta toisten perässä.

14 Galleria‑menetelmä Alkuperäisessä muodossaan tämä menetelmä on ajallisesti rajattu rutiini, joka jakautuu viiteen vaiheeseen. 1. Perehtymisvaihe Ongelma selvitetään osallistujille kuvin ja sanoin. 2. Ensimmäinen ideointivaihe 15 minuutin kuluessa jokainen ryhmän jäsen laatii luonnoksin varustetun ehdotuksen ratkaisusta suurelle paperiarkille.

15 Galleria‑menetelmä (2)
3. Assosiaatiovaihe Kaikki ehdotukset ripustetaan seinälle näyttelyksi. 15 minuutin aikana voidaan tutustua niihin ja keskustella niistä. 4. Toinen ideointivaihe Käyttäen hyväkseen näyttelyn assosiaatiovaikutusta kukin osallistuja laatii uuden ehdotuksen tai kohentaa aikaisempaansa. 5. Valintavaihe Ehdotukset asetetaan jälleen näytteille ja ne käydään vuorotellen läpi keskustellen ja kysellen. Niitä voidaan korjailla ja kehittää edelleen koko joukon toimesta ja niistä pyritään valitsemaan jokin tai jotkut edelleen kehittelyyn.